tag:blogger.com,1999:blog-3049929772629485831.post5536959602530037860..comments2024-02-25T09:20:02.252+02:00Comments on Timon poikkitiedepalsta (Interdisciplinary Science by Timo): MINOLTA RD-175 digitalTimo Suvantohttp://www.blogger.com/profile/16432584414829238896noreply@blogger.comBlogger6125tag:blogger.com,1999:blog-3049929772629485831.post-48516540799189899732011-03-18T16:05:36.483+02:002011-03-18T16:05:36.483+02:00Päässä oli kyllä Kyläsaari, mutta sormet kirjoitti...Päässä oli kyllä Kyläsaari, mutta sormet kirjoittivat omiaan. Ovat aina olleet hieman levottomat.Timo Suvantohttps://www.blogger.com/profile/16432584414829238896noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3049929772629485831.post-83920322378343352302011-03-18T15:51:16.965+02:002011-03-18T15:51:16.965+02:00Ynpäristöopin kertausta hiukan... missäs se lämpö...Ynpäristöopin kertausta hiukan... missäs se lämpövoimala onkaan? Ei se Kulosaaressa ainakaan silloin ollut, kun minä siellä asuin :)Sakari Mäkelähttps://www.blogger.com/profile/06546740500420316529noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3049929772629485831.post-72509563041120892092011-03-17T20:06:03.519+02:002011-03-17T20:06:03.519+02:00Jos valokuvaa joutuu selittämään, niin kuva on epä...Jos valokuvaa joutuu selittämään, niin kuva on epäonnistunut. Yritetään kuitenkin.<br /><br />Se, että olen itse kuvassa, ei johdu siitä, että pitäisin itseäni jotenkin erityisen fiksuna ja filmaattisena mallina, vaan pelkästään siitä, että muita ehdokkaita ei ollut saatavilla. Pönötys ja pingotus johtuu siitä, että kuvat on otettu kännykkäkameralla vasemmalla kädellä työntäen kättä mahdollisimman kauaksi. Kännykän ergonomia ei ole tarkoitettu tähän kuvaamiseen - tosin harvan kamerankaan on.<br /><br />Kuvissa pyritään tuomaan esille tiettyä fysikaalista ilmiötä, itsestään tummuvien silmälasien tummumisen riippuvuutta valosta ja lämmöstä. Siksi toisessa kuvassa ollaan ulkona, jossa aurinko paistaa ja on jonkin verran kylmääkin. Auringonpaisteen nyt hoksaa sokea Reettakin ja kylmyyttä markkeeraa hanki, takki ja lämpövoimalaitoksen piipusta tuleva savu. Toisessa kuvassa ollaan ilmiselvästi sisällä, jossa ei ole auringonvaloa ja on lämmintä. Näillä taustoilla luodaan mielikuvaa siitä, miksi lasit ovat eri tavalla tummuneet kuvissa.Timo Suvantohttps://www.blogger.com/profile/16432584414829238896noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3049929772629485831.post-82760188293169662962011-03-17T15:24:42.778+02:002011-03-17T15:24:42.778+02:00Onhan omenapojan kuvassa sentään valokuvailmaisua....Onhan omenapojan kuvassa sentään valokuvailmaisua. Kuva välittää aidon tunteen ja siinä on köytetty hienosti syväepäterävyyttä. Kaikki nämä puuttuvat Suvannon omakuvista. Pelkkää pönötystä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3049929772629485831.post-25528103407009659492011-03-17T14:27:25.093+02:002011-03-17T14:27:25.093+02:00Laitoin itsekin blogitekstin loppuun yhden kuvan y...Laitoin itsekin blogitekstin loppuun yhden kuvan yllä olevalta saitilta. Sekään ei mitenkään imartele Minoltan kuvan laatua, etenkään dynamiikan osalta.<br />Croppikertoimesta sen verran, että croppikerroin on 36mm x 24mm suuruisen ja käytetyn kennon lävistäjien välinen suhde. Kun Minoltan kennon koko oli 16mm x 12mm, niin lävistäjien suhde on sqrt((36^2+24¨2)/(16^2+12^2) = 2,16<br />Pinta-alat menevät pituusmittojen neliöön, joten niiden suhde 2,16^2 = 4,67<br />Tarkka lukija tietysti on huomannut, että Minoltan kennon sivujen suhde on sen aikainen kuvaruudun standardi eli 4:3. Siis pinta-alojen suhde ihan oikeasti oli (36x24)/(16x12) = 4,5<br />Nykyinen täyden koon kenno kerää siis valoa 4,5 kertaa niin paljon kuin Minoltan kennon aikoinaan. Pikseleiden määrä on kuitenkin yli 10-kertainen, joten Minoltan alkeiskennot olivat suurempia kuin nykykameroiden. Kuten kuvista näkyy, niin kennotekniikka on harpannut valtavan loikan eteenpäin varsinkin dynamiikan suhteen. Periaatteessa kun kennon dynamiikka on sitä suurempi, mitä suurempia alkeiskennot ovat eli mitä enemmän alkeiskennoon tulee valoa.Timo Suvantohttps://www.blogger.com/profile/16432584414829238896noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3049929772629485831.post-40915338066933435792011-03-17T12:21:47.527+02:002011-03-17T12:21:47.527+02:00Kameran ns. croppikerroin oli 2, eli kameran "...Kameran ns. croppikerroin oli 2, eli kameran "polttoväli oli kaksinkertainen" filmiversioon verrattuna. Tästähän ei ole kysymys, vaikka se usein näin esitetäänkin. Minolta siis käytti vain puolet filmikameran kuva-alasta. <br /><br />MINOLTA RD-175 digital oli erityisen surkea vaaleissa sävyissä, jotka paloivat hyvin herkästi puhki. Eikä tummissakaan ollut kehumista. Kuten tämä ja samalla saitilla olevat esimerkkikuvat osoittavat. Samaa ilmiötä näkyy myös poikkitieteilijän kuvassa taustalla. <br /><br />http://www.pbase.com/turness/image/41703602Jukka Siukonennoreply@blogger.com