tag:blogger.com,1999:blog-3049929772629485831.post783998743391534773..comments2024-02-25T09:20:02.252+02:00Comments on Timon poikkitiedepalsta (Interdisciplinary Science by Timo): Köyhän miehen densitometriaaTimo Suvantohttp://www.blogger.com/profile/16432584414829238896noreply@blogger.comBlogger13125tag:blogger.com,1999:blog-3049929772629485831.post-63846166880677616392016-03-15T10:09:32.941+02:002016-03-15T10:09:32.941+02:00Mahtanut olla ihmeellistä tuo 70-luvun koulutus me...Mahtanut olla ihmeellistä tuo 70-luvun koulutus messiaiden johdolla, kun oppilaista on tullut paitsi tekijöitä myös näkijöitä. Sitä paitsi Jorella näkyy olevan jälleen kerran puurot ja vellit sekaisin. On kaksi eri asiaa, kuinka laajan jatkuvan sävyalan mustasta valkoiseen ihminen pystyy kerrallaan näkemään ja kuinka monta eri sävyä hän pystyy sen sillä erottamaan toisistaan. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3049929772629485831.post-43002713386264739512016-03-13T13:26:47.366+02:002016-03-13T13:26:47.366+02:00Jokaisella on tietysti oikeus määritellä termit ja...Jokaisella on tietysti oikeus määritellä termit ja käsitteet aivan kuten itse haluaa. Tietenkin kommunikaatiota saattaa hieman hankaloittaa, jos keskustelun keskeiset käsitteet ovat osapuolille aivan erilaiset. Sinänsä etenkin netissä tapahtuvassa sanansäilällä huitomisessa tämä lähtökohto näyttää olevan enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Edellä esitetty valokuvausalan ammattilaisen määritelmä on rajaavuudessaan varmaan jonkinlainen ennätys alallaan. <br /><br />Valokuvausalan tilasta ja sen syistä on peistä taitettu jo niin pitkään mielipiteiden siitä yhtenemättä, joten sen keskustelun jätän nyt väliin. Tällä hetkellä keskityn (ihan omaksi huvikseni) densitometriaan, jotta voin amatöörinä skannallailla amatöörikuvaaja isäni valokuvauksellista perintöä mahdollisimman hyvään lopputulokseen.<br /><br />Timo Suvantohttps://www.blogger.com/profile/16432584414829238896noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3049929772629485831.post-5705690120162833002016-03-13T11:23:38.228+02:002016-03-13T11:23:38.228+02:00OK..korjataan. Valokuvasalan ammattilaiseksi Suome...OK..korjataan. Valokuvasalan ammattilaiseksi Suomessa lasken henkilön, joka sai koulutuksensa ( jatkuva kesto 3-4 vuotta) -70 - 8o luvuilla puolivälissä opettajinaan esimerkiksi Lintunen, Nenye tai Kaleva tms. Koulutus oli niin rankkaa silloin, että sellainena se ei ole toistunut. Silloin mm. opittiin tajuamaan, että 256 sävyala on katsojalle...siis kouluttamattomalla esim amatöörikuvaajalle täysin saavuttamaton nähtäväksi. Kokeiltiin usein. Ns kouluttamattomalle amatöörikuvaajalle jolla oli vähän tietoa mutta paljon luuloa, joissain oloissa 30 - 40 sävyä riitti luuloon että koko sävyala oli käytössä. Ammattilainen näki joissain oloissa että satakunta sävyä oli käytössä..<br />Verbaalisella tasolla kutsun amatöörikuvaajaksi hankilöä jolla ei ole alan koulutusta ja joka ei tee työkseen ja elääkseen alan työtä.<br />Nykymaailmassa suurella osalla työkseen alan työtä tekevillä ei ole alan koulutusta mutta sensijaan suuria luuloja osaamisestaan. Ja se näkyy lopputuotteessa toiselle ammattilaiselle. Mutta se ei näy enää 2016 ostajalle..taannoin se näkyi, nyt ei. Siksi ala on kuollut. Osaaminen ei enää merkitse.<br />-<br />Se miten käsitteet muokkaavat ajatusilmapiiriä on pikemminkin semanttinen käsite enää. Valokuvauksen semioottinenkin maailma on lakannut olemasta.<br />Johtolause..<br />Kun aiemmin kuvan semiotiikkaa voitiin tutkia suhteessa kuvan tuottamaan rahamäärään niin tänään -ammattikuvaaja- sanan semanttinen merkitys on kaventunut merkitsemään vain ansaitsemista ts. kuvaajan likviditeettiä.<br />Ohhoh ja tuo sunnuntaiaamuna :-)Jore Puusahttps://www.blogger.com/profile/06500623389739654523noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3049929772629485831.post-19466559056007362662016-03-12T15:49:20.779+02:002016-03-12T15:49:20.779+02:00Aihe on siis se, että voiko negan densiteetin tai ...Aihe on siis se, että voiko negan densiteetin tai pikemminkin densiteettien eron eli kuvan sävyalan saada selville pelkän tiedoston avulla. Edelleen väitän, että ei voi, koska siihen tarvitaan tieto mittalaitteesta, tässä tapauksessa kamerasta. Kun kameran toistoala tunnetaan, niin on jotain mihin verrata. <br /><br />Jaottelu tietämisen, ymmärtämisen tai osaamisen suhteen ei mene suinkaan akselilla, jonka ääripäät ovat amatööri - ammattilainen. Ne ovat pikemminkin ei tiedä/ymmärrä/osaa mitään - tietää/ymmärtää/osaa kaiken oleellisen. Tunnen monia alan todistus taskussa irraallan olevia valokuvauksen ammattilaisia, joilla ei ole hajuakaan densitometriasta. Vastaavasti tunnen muutaman fyysikko-kollegan, joden tietämys alasta ylittää moninkertaisesti valokuvaajalta vaadittavan tietämyksen, mutta valokuvaajina he ovat täysin amatöörejä. Siis ammattistatukseltaan, kuvaamisharrastusta en edes tunne. Timo Suvantohttps://www.blogger.com/profile/16432584414829238896noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3049929772629485831.post-88498280606593073542016-03-12T11:43:14.705+02:002016-03-12T11:43:14.705+02:00KORJAUS ei silkypixin kun silver fastin tietty.KORJAUS ei silkypixin kun silver fastin tietty.Jore Puusahttps://www.blogger.com/profile/06500623389739654523noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3049929772629485831.post-42543620111808375632016-03-12T11:41:52.047+02:002016-03-12T11:41:52.047+02:00Toisin kuin Jore Puusa ehdottelee, niin negan dens...Toisin kuin Jore Puusa ehdottelee, niin negan densiteettiä ei voi laskea suoraan negasta kuvastusta tiedostosta<br />------------------------<br />Jos nyt muistelen omia kokemuksiani tasan 11 kirjan tekijänä niin..<br />Painopinnan valmistuksessa ei ole aikana - ilman densitometrejä oikein muuta keinoa kuin skannata nega tai dia tai printti.<br />Skannerikuskin taito merkitsee, miten paljon hän kaivaa dataa originaalista. Mutta verrokki on lopputulos.<br />LPI arvo on tässä ratkaiseva. Kun LPI kerrotaan 2,5:llä saadaan just sellainen paino-originaali,että paperin pintaheijastuskyky ja imu tietäen voidaan tuottaa optimaalinen piste, joka myös näkyy. Nykyisin musta pää päästetään kuitenkin ns. tukkoon eli piste häviää mustaan möhnään. Näin saadaan kokonaiskontrasti näyttämään komeammalta kuin ennen, sävyt eivät enää ratkaise vaan trendi.<br />Kun valokuva annetaan amatöörille käteen ja pyydetään kertomaan sävyjen määrä niin 256:sta hän sanoo että joo, kaikki ovat siinä. Ja on tätä koetettu. Jopa 20 sävyistä kuvaa on nimittäin sanottu täyssävyiseksi..(siis mv).<br />No siis aiheeseen.<br />Jos minulle lyödään nega kouraan ja sanotaan että katsopa ukkeli mikä on sävyjakauma ja piirrä käyrä sun muuta, niin ei kyllä meikäläisellä ole muuta keinoa kuin otaa vanha kunnon Plustek 120 esiin ja silkypixin kammottavan monimutkaisella systeemillä kaivaa esiin maksimit. Mitaten jo siinä vaiheessa musta ja valkoinen ja määrittämällä saavutetun orkkiksen maksimijakauma. Joka tietysti sitten johtuu myös valotuksesta ja kehityksestä ( ja aiheesta).<br />Kun näitä pyörittää PS:ssä ja olen tehnyt sitä pikkuisen takavuosina niin histogrammissa on tärkeää asettaa musta ja valkoinen ajoittain LAB:issa seuraavasti... ( siis ei maksimilleen)<br />Musta L = 2- 4 ja valkoinen L = esim 95. Mitä tuosta seuraa, njah. Konstilla ei puhkea valkoinen eikä tukkeudu musta. Nuohan menevät defaulteiksi tarvittaessa.<br /><br />Jore Puusahttps://www.blogger.com/profile/06500623389739654523noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3049929772629485831.post-83979339117981622442016-03-11T23:30:31.299+02:002016-03-11T23:30:31.299+02:00Muistaakseni siinä oli lumiaura talvella.Muistaakseni siinä oli lumiaura talvella.Timo Suvantohttps://www.blogger.com/profile/16432584414829238896noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3049929772629485831.post-57820007639759227852016-03-11T22:51:52.871+02:002016-03-11T22:51:52.871+02:00Törkeästi aiheesta poiketakseni: Fergusonin etuaks...Törkeästi aiheesta poiketakseni: Fergusonin etuakselista eteenpäin sojottavat palkit on kyllä joku paikallinen hitsari lisännyt rakenteeseen. Mikähän tarkoitus nuilla mahtaa olla.Antti Räsänenhttps://www.blogger.com/profile/08051642903952758240noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3049929772629485831.post-61799800938607697802016-03-11T15:50:04.250+02:002016-03-11T15:50:04.250+02:00Minulla on asiaan lähinnä aksteeminen mielenkiinto...Minulla on asiaan lähinnä aksteeminen mielenkiinto. Minähän en enää kuvaa filmille enkä niin ollen niitä enää kehitäkään. Kun kuvaan negan automaattivalotksella, niin saan siitä tehtyä niin sävykkään digitaalisen positiivikuva, mitä nega ja minun taitoni antavat myöden. Tämän projektin painopiste ei ole viimeisen päälle olevan mv-vedoksen tekeminen, vaan säädyllisten painettavien käyttökuvien aikaansaaminen. Pääteemasta sivuun poikkeamisia vain tapahtuu minulle tämän tästä. Timo Suvantohttps://www.blogger.com/profile/16432584414829238896noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3049929772629485831.post-26728944896146730832016-03-11T07:38:43.899+02:002016-03-11T07:38:43.899+02:00Vaikkapa tuommoinen firma näyttää valmistavan mone...Vaikkapa tuommoinen firma näyttää valmistavan monenlaisia asteikkoja:<br />http://www.danes-picta.com/txt_GreyScales.htmSakari Mäkelähttps://www.blogger.com/profile/06546740500420316529noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3049929772629485831.post-49724362410852522722016-03-11T07:35:28.569+02:002016-03-11T07:35:28.569+02:00Mustavalkonegan densiteetit on melko helppo (ja me...Mustavalkonegan densiteetit on melko helppo (ja melko tarkkaa) määrittää ihan silmämäärtäisestikin, jos käytössä on vaikkapa Kodakin aikoinaan markkinoima harmaa-asteikkoi filmille kuvattuna. Silmä ei ole kovin hääppoinen valoisuuksien tai densiteettien mittari, kun se tunnetusti mukautuu valoon aika hyvin. Sen sijaan silmä on varsin tarkka sävyjen *erojen* havaitsija. Kokeilin joskus tulostaa paperille harmaa-asteikon 100 ruutuna, eikä niitten erojen näkeminen tuota vaikeuksia. Ainakin 1 % erot siis erottuvat hyvin. <br /><br />Vertaamalla harmaakiilaa ja negan kohtaa rinnakkain saa aika hyvän arvion densiteetistä. Ihan pieniä kohtia ei tietenkään voi tarkastella, mutta isommat pinnat ovat hyvin katsottavissa.<br /><br />(No, menetelmä toki soveltuu lähinnä valotus- ja kehityskokeiluihin, koska rinnakkain asettamista varten on useimmiten kätevintä leikata nega sopivasta kohden. Jos negaa aiotaan vielä käyttää kuvan tekoon, on densitometri kätevämpi ;)Sakari Mäkelähttps://www.blogger.com/profile/06546740500420316529noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3049929772629485831.post-91245996180913608632016-03-10T17:12:07.207+02:002016-03-10T17:12:07.207+02:00harhaannuin vähän omissa aatoksissani, osaksi varm...harhaannuin vähän omissa aatoksissani, osaksi varmaan siksi, kun kävin näillä sivuilla kurkkimassa.<br /><br />http://www.digifaq.info/digi_omat/dynamiikka/<br /><br />Jore on siis oikeassa kommentin alkuosassa ja olen korjannut tekstini sen mukaisesti - jos joku ihmettelee kommentin ja alkuperäisen tekstin välistä yhteyytä. <br /><br />Sen sijaan toinen kommentti johtaa ajatukset harhapoluille. Negatiivin densiteettiä ei voi selvittää pelkästään siitä otetun digikuvan, ei ylipäänsä minkään kuvan perusteella. Siihen löytyy kuitenkin ns. kikka kakkonen, johon palaan hetken perästä, kun ainakin yksi ihminen on osoittanut mielenkiintoa aihetta kohtaan.Timo Suvantohttps://www.blogger.com/profile/16432584414829238896noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3049929772629485831.post-25175215983008454332016-03-10T11:06:33.403+02:002016-03-10T11:06:33.403+02:00Olen matemaattisesti täysin nolla, mutta 40 vuotta...Olen matemaattisesti täysin nolla, mutta 40 vuotta sitten tapahtuneen perusteella muistelen:<br />-<br />Jos ääripäiden ero on 1,2 olisin vuonna 1976 jakanut sen 0,3 :lla ja saanut 4,0.<br />Kerron vain mitä päähän taottiin densitometrian kursseilla. Eli 0,3 oli yhden aukon arvo, sitten mitattiin Machbetillä negan ääriarvot, miinustettiin ja jaettiin 0,3:lla- Näin lukee mun vihossakin… :-)<br />Kun ensimmäisen koiranegan ottaa photoshoppiin, voi sen ääriarvot tarkistaa mittaamalla… pipetillä.<br />0,01 - 0,98 = D0.97 joka on 3.23 aukkoa. Mutta voihan sieltä löytyä mustempaakin jossa sävyn poikanen ja melkein puhkivalkoista jossa ripaus dataa.<br />Tämä oli vaan muistinvaraista ja minun tapauksessani siis varsin vähän :-(<br />Jore Puusahttps://www.blogger.com/profile/06500623389739654523noreply@blogger.com