Helsinki väreissä – värivalokuvia 1950–1970-luvuilta
Toimittanut: Satu Savia
159 sivua
Helsingin kaupunginmuseo 2022
Hinta vaihtelee ostopaikasta riippuen. Kaupunginmuseossa 38 euroa.
Toimittanut, taittanut, kuvat digitoinut ja
värittänyt: Timo Suvanto
370 sivua
Timsak Oy 2020
Hinta 45 euroa
Helsingin kaupunginmuseo on julkaissut
oivallisen valokuvateoksen Helsinki väreissä. Kirjalle voi vilpittömästi toivoa
menestystä ja pitkää ikää. Etenkin omaan ikäluokkaani kuuluvien helsinkiläisten
oletan ottavan kirjan lähes hartaudella vastaan. Kertoohan se värikuvin ajasta,
joka sijoittuu heidän lapsuuteen ja nuoruuteen.
Minua kiinnosti opus sinänsä valokuvaajana, mutta erityisesti itse samantapaisen kirjan tekijänä. Tässä jutussa keskitynkin vertailemaan millaisiin rakenteellisesti samankaltaisiin ja erilaisiin ratkaisuihin niissä on päädytty. Kirjoja en laita millään kriteerillä paremmuusjärjestykseen. Jo jääviys estää sen.
Kansikuvissa on heti paljonkin samanlaisuutta.
Paikkakuntien keskeiset valtaväylät: Helsingin Mannerheimintie ja Oriveden
nykyinen Keskustie, kuvan ottamisen aikoihin Tampereen ja Jyväskylän välinen
kantatie. Molemmista kansikuvista ainakin paikkakuntalaiset tunnistavat heti
miljöön, Orivesi-kirjan kuvasta jopa ulkopaikkakuntalaisetkin saattava nähdä
kuvassa jotain tuttua: taustalla olevan Tarmo Koiviston Mämmilä-kirjojen rakennuksen.
Auvisen talon.
Tämän lisäksi kansikuvia yhdistää valkoinen
lakki. Poliisin ja ylioppilaiden. Veikkaan, että kummankin kirjan kansikuva on
vakaan harkinnan tulos. Omastani tiedän ja jopa juuri ja juuri vielä muistakin.
Valokuvakirjoissa yksi keskeisistä
ratkaistavista seikoista on se, miten rytmittää kuvat. Kummassakin on päädytty
samaan perusratkaisuun: teemoittain. Helsinki-kirjassa ne ovat
7 Helsinki väreissä – aikamatka vanhaan
Helsinkiin
15 Kaupungilla
29 Kohtaamisia
51 Yksin
63 Yhdessä
85 Työssä
107 Liikkeellä
123 Muutokset
141 Illan saapuessa
154 Kuvien laatu, tiedot ja valokuvaajien
esittelyt
Orivesi-kirjassa taas
5 Lukijalle
6 Oriveden kirkonkylä
64 Sukkavarras
86 Oriveden kirkko
108 Kansa- ja oppikoulu
134 Oriveden Opisto
187 Urheilua ja muuta liikkumista
228 Kruunuhäitä ja muita juhlia
240 Ihmisiä, vuosia, elämää
350 Väritetyt valokuvat
Kun molemmilla kirjoilla on suunnilleen samat reunaehdot: iso läjä satunnaisten kuvaajien satunnaisia aiheita käsitteleviä valokuvia, mikään muu rakenteellinen ratkaisu ei ainakin ihan heti tule mieleen. Näin se tuppaa olemaan ainakin kaikissa minun silmiini tulleissa historiallisten valokuvien kirjoissa.
Näyttävät kuvat on taitettu koko aukeaman kokoisiksi.
Minulla on tyhjän paperin kammo. Jotta en maksaisi turhaan kirjapainolle, harrastan paljon koko aukeaman peittäviä kuvia.
Jos koko aukeaman kuvaan liittyy kuvatekstiä, Orivesi-kirjassa se on yleensä taitettu kuvan päälle. Kaikki fotarit eivät tästä riemastuisi, mutta minun kirjani kuvaajat ovat jo autuaammilla kuvausmailla.
Jos samasta teemasta on paljon samankaltaisia kuvia, myös Helsinki-kirjassa laitetaan suurin osa niistä pieninä.
Minulla taas samalla aukeamalla olevat erikokoiset kuvat on taitettu lähes kaikki samalla tavalla. Ehkä taiton suhteen erot näkyvät siinä, että toisessa kirjassa on asialla ollut graafikko ja toisessa wannabe graafikko.
Paitsi ulkoasun ja sisällön rakenteen samankaltaisuus näitä kahta kirjaa yhdistää kuvien värillisyys. Helsinki-kirjassa ne ovat aitoja värivalokuvia, Orivesi-kirjassa pääosin mustavalkoisista tekijänsä parhaan kyvyn mukaan väritettyjä. Seikka, mikä on saanut monet mustavalkoisten valokuvien koskemattomuuteen vannovat puritaanit repimään pelihousunsa. Minä en siitä välitä, koska nimenomaan väri on molempien kirjojen keskeinen ominaisuus. Maailma oli näiden kuvien aikaan yhtä värikäs kuin nykyisin, me olemme vain tottuneet katsomaan sen ajan historiaa mustavalkoisin valokuvin. Onneksi 50- ja 60-luvulta on säilynyt aitojakin värikuvia. Orivesi-kirjassa vain oltiin sen tosiasian edessä, että kirjaan sopivia värivalokuvia ei sen aikajänteeltä 1907–1965 ajalta löytynyt kuin kourallinen. Joten oli pakko värittää, jos halusi pitää sisällön kirjan kannen kanssa sopusoinnussa.
Tätä kirjoitusta varten minulla oli sähköinen PDF-versio kirjasta, joten kirjan fyysisen kappaleen ulkonäköön en osaa ottaa kantaa. Ei ole kuitenkaan mitään syytä olettaa, etteikä se olisi samaa korkeata tasoa kuin minkä kuvan PDF minulle jätti.
Kummatkin opukset kuuluvat minusta kategoriaan kotiseutukirjat, joskin toisen potentiaalinen lukija- ja ostajakunta on kotvasen toista suurempi. Minun oma kokemukseni parikin kotiseutukirjaa tehneenä on se, että kiinnostusta niitä kohtaan ei tuppaa olemaan muilla kuin niillä, joilla on jokin henkilökohtainen suhde kirjan sisältöön. Orivesi ennen VÄRIKUVIN -kirjaa on myyty ihan kiitettävästi Orivedellä, muualla sitä tuskin huolittaisiin ilmaiseksikaan.
Voinkin vilpittömästi suositella kirjaa Helsinki väreissä jokaiselle, jota kiinnostaa pääkaupungin arki viime vuosisadan puolenvälin jälkeen. Ihan riippumatta siitä, onko sen kokenut itse vai korkeintaan kuullut kesälomilla maalle ängenneiden stadilaisten kehuvan sitä. Kirja sisältää paitsi Helsingin ajankuvaa, niin se kertoo 50- ja 60-lukujen kaupunkilaiselämästä yleisesti, joten se toimii laajemmassakin kontekstissa. Muu Suomi seurasi Helsinkiä monessa asiassa muutaman vuoden viiveellä – paitsi jäähallin rakentamisessa.
