Thursday, 15 September 2016

Liian iso ollakseen totta


Norjalaisen valokuvaajan Audun Rikardsenin hienoa  otosta miekkavalaasta on epäilty "photoshopatuksi". Onhan se kuvassa yhtä iso kuin kalastajatroolari veden yläpuolella. Sitä paitsi hyppäävä susikin oli kesy, puhumattakaan muinaisesta täytetystä sudesta. Maailma on vääryyttä ja viekkautta täynnä.

On selvää, että miekkavalas on paljon pienempi kuin takana oleva kalastusalus. Sen sijaan pinnan alla olevan valaan ja pinnan päällä olevan laivan keksinäisistä etäisyyksistä kameraan nähden ei pelkän kuvan perusteella pysty sanomaan juuri mitään. Oikeastaan vain päättelemään, että valas ei voi olla kovin kaukana kamerasta, koska se näkyy vielä aika selvästi. Vaakasuora näkyvyys meressä heti pinnan alla on tyypillisesti noin 20 metriä, mutta se voi olosuhteista riippuen olla paljon lyhempikin. Näkyvyys tarkoittaa sitä etäisyyttä, josta ns. Secchi-kiekko näkyy. Väreiltään se sattuu muistuttamaan  miekkavalasta.


Vedessä olevan kohteen etäisyyttä näin kuvattuna on vain miltein mahdotonta arvioida, jos ei ole jotain mihin sitä verrataan. Kuvassa vedellä taytetyn astian takareunassa oleva pilli on  yhtä lähellä ilmassa, yläpinnan läpi näkysessään ja astian sivuseinän läpi näkyessään. Silmälle ne näyttävät olevan eri etäisyyksillä kussakin kolmessa tilanteessa.


Kun tämä George Silkin hieno valokuva kauriista ja taimenesta julkaistiin vuonna 1961, niin Photoshoppia ei vielä ollut. Onneksi, koska varmaan joku olisi epäillyt kuvan aitoutta. Eihän taimen voi millän olla isompi kuin kauris. Ei edes kalavaleissa.


Tietenkin voisi spekuloida, miltä Silkin kuva olisi lopulta näyttänyt, jos siihen aikaan olisi ollut sellaiset mahdollisuudet jälkikäsitellä kuvaa kuin nykyääm. Tässä kuva yhden  Nik Collectionin värisuotiminen läpikäyneenä. Silk saattaa pyöriä haudassaan, mutta Disney varmasti pitäisi tästä versiosta. (Klikkaamalla kuvaa hiirellä voi katsoa kuvat peräkkäin.)


Lifen Library of Photography sarjassa on kertomus Silkin kuvausjärjestelyistä. Tämän mukaan Silk käytti vain yhdeltä seinältä lasista laatikkoa, ei esim. akvaariota, josta olisi tullut haitallisia heijastuksia kameran edessä olevaan lasiin. Sen lisäksi hän lavasti kuvauspaikkaa tavalla, joka saisi varmaan puritaanisimmat luontokuvaajat hyppimään tasajalkaa. "To make this picture he used his knowledge of the way spawning trout react when disturbed: '... I moved some rocks to make the water flow in a way attractive to spawning trout.'"

Linssin ja veden välissä on aina ilmaa, jolloin valo käyttäytyy kuvan osoittamalla tavalla taittuen. Tässä on ajateltu kameran olevan laatikossa, mutta se on epäolennaista. Koska valo taittuu pinnan normaalista poispäin, näkyy kala suuremmassa kulmassa kun mitä se näkyisi, jos valonsäteen tulisivat suoraan objektiiviin. Kala siis näyttää suuremmalta, jolloin se tuntuu olevan lähempänä.

8 comments:

  1. Mielenkiintoinen juttu. Ihmettelen vain valokuvauksen opettajan tittelillä esiintyvän vaatimatonta tietämystä optiikasta.

    ReplyDelete
  2. Katsoisin optiikan tuntemukseni olevan kohtuullisen hyvän, jopa fysiikan opettajien keskuudessa. Olihan se erikoisalani fysiikan laudaturopinnoissani.

    ReplyDelete
  3. Tarkoitin tietysti linkin takana olevaa valokuvauksen opettajaa, pöljä!

    ReplyDelete
  4. Kaikkihan näyttää veden alla suuremmalta... Miksei sitä ole huomioitu?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Valas näyttää olevan lähempänä, koska sen näyttää suuremmalta. Sama asia vähän eri näkökulmasta. Jälkimmäinen on edellisen syy, jolloin edellinen on tietysti seuraus.

      Delete
    2. Laitoin pienen selventävän kuvan tekstin loppuun.

      Delete
  5. http://timosuvanto.blogspot.fi/2013/10/etsi-kolme-virhetta.html

    Täällä lisää teemasta. Kuun näennäinen koko pysyy samana, mutta sen suuruus näyttää muuttuvan, kun etäisyyden arvioidaan muuttuvan. Tosin kuuilluusion nimellä tunnettu ilmiö on monisyisempi kuin tämä vedessä olevan kohteen koon kasvaminen.

    ReplyDelete