Ruotsi on kiva mutta hyödytön kieli

Kuvan lähde

Otsikko ei ole minun, vaan lainattu Ilkka Malmbergin Hesarissa 4.5.2014 olleessa kolumnista.  Kolumni oli kuin minun kynästäni lähtöisin, paitsi että Malmberg kirjoittaa paremmin kuin minä, hän on käynyt oppikoulussa kielilinjan, minä matikkalinjan ja minä olen opiskellut koulun jälkeen vain yhtä uutta kieltä, venäjää. Malmbergin listalla on yhdeksän, osa nimeltä mainitsemattomia.

Vertailun vuoksi oma kielellinen historiani, lyhyemmän kaavan mukaan.

Koulussa valitsin tietenkin matikkalinjan. Pitkää ruotsia, pitkää saksaa, erityisen lyhyttä englantia. Typeryyttäni en viitsinyt panostaa yhtään englannin opiskeluun. Kokeistakin sain kiitettäviä vain siihen aikaan yleisesti harrastetun pienen vilpin avulla, jota myös lunttaamiseksi kutsuttiin. Ylioppilaskirjoituksissa kirjoitin lyhyestä englannista nippa nappa A:n (sen verran oli ymmärystä kuitenkin, että en edes yrittänyt luntata), pitkistä kielistä kummastakin  jäin muutaman pinnan päähän L:stä.

Yliopistossa minulle oli melkoinen shokki, kun huomasin kurssimateriaalin olevan lähes kokonaan englanninkielistä. Sinikka Sokan esittämän laulun Minä kaipaan Espalle takaisin sanoja lainaten "ei auttanut, vaikka tiesin mitä on fünfzehn ja fyra". Kun opiskelu muutenkin oli melkoista tervassa rämpimistä, niin englannin opettelu suunnilleen alusta alkaen ei ollut omiaan helpottamaan alkuvaikeuksia. Siihen aikaan ei ollut minkäänlaista kielen opetusta matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa.

Jotenkin siitä selvittiin maisterin papereihin asti. Vasta jälkeenpäin tajusin, että olisin voinut yhtä hyvin opiskella matikat ja fysiikat ruotsiksi, koska molemmissa aineissa suurin osa kursseista luennoitiin molemmilla kotimaisilla kielillä. (Kohta nähtävästi ei enää kummallakaan.) Olisin oppinut "ilmaiseksi" mm. fysiikan ruotsinkielisen sanaston, josta olisi minulle ollut iloa viime vuonna, kun kävin pitämässä fysiikan esityksiä muutamassa ruotsinkielisessä koulussa. Tosin opitun taidon realisoitumista olisi saanut odottaa pyöreät 40 vuotta, mutta hyväähän ei koskaan odota liian kauan.

Työurani tein suomenkielisessä koulumaailmassa. Ylipäänsä koko toimintani on perustunut oman äidinkieleni suulliseen ja kirjalliseen hallintaan. Englanti on ollut välttämätön apukieli, muut lähinnä kuriositeetteja, joilla voi enempi vähempi brassailla. Paitsi tietysti venäjällä asuessani maassa parin vuoden ajan 70-luvulla. Sen ajan Neuvostoliitossa ei muilla kielillä kuin venäjällä pärjäsi käsimerkkejä huonommin.

Viime vuosien aikana olen ollut mukana useassakin EU-projektissa. Niiden yhteinen kieli on ollut aina englanti. Pärjään englannilla välttävän ja tyydyttävän rajamailla. Yleensä paremmin kuin suurten kielimaiden, kuten ranskan tai espanjan edustajat, mutta huonommin kuin vaikka kreikkalaiset. Projekteissa mukana olleiden ruotsalaisten ja saksankielisten edustajien kanssa puhun mielelläni kahvipöydässä heidän äidinkielellään, ja kovalla äänellä. Sillä kompensoin vaatimatonta englannin taitoani, koska useiden kielten vaatimatonkin osaaminen herättää aina suurta arvostusta suurten kielimaiden edustajien keskuudessa. Miten joku voi osata noin montaa eri kieltä?

"No, kun te muut olette niin sivistymättömiä, että ette osaa suomea."

Kun Hesaria ei tule kaikille, niin alla Malmbergin juttu sitaattina.

"Ruotsi on kiva mutta hyödytön kieli

Olen opiskellut kaiken maailman kieliä. Nyt tajuan, että olisi pitänyt oppia vain yksi.

Tykkään kielistä. Lähes koko elämäni ajan olen opiskellut jotakin kieltä. Tuhansia tunteja.

Mutta osaan käyttää sujuvasti ainoastaan suomea. Minulla ei ole niin kutsuttua kielipäätä. Olen kateellinen kaikille niille kaksi- tai kolmikielisille kavereilleni, jotka vaihtavat kieltä lennosta.

Koulussa valitsin tietenkin kielilinjan. Pitkää ruotsia, pitkää saksaa, lyhyttä ranskaa ja englantia.

Aika moni koulua käynyt suomalainen osaa kolmea neljää kieltä, mikä herättää ulkomailla hämmästystä. Silloin tuntee ylpeyttä suomalaisesta koululaitoksesta.

Kehuihin on tapana vastata, että suomea puhuu niin harva, että meidän on opiskeltava muitten kansojen kieliä.

Maailmassa, jossa kasvoin, ei ollut vaikea motivoida itseään. Kielet avasivat maailman. Ranska oli taiteen, diplomatian, gastronomian, kilpapyöräilyn, rakkauden ja jopa postin kieli. Sen osaamisessa oli rankasti statusta.

Saksa taas oli tekniikan, kaupan, mäkihypyn, runouden ja filosofian kieli, jota luokan tytöt oppivat seurustelemalla, kun kaupunkiin tuli kesäisin mukavia saksalaispoikia. Ruotsia tarvitsi, kun lähti kesätöihin Ruotsiin.

Sivistyneet ihmiset osasivat kieliä. Usein kuuli elämänohjeen: Opiskele kieliä, nuori mies. Se kannattaa aina.

Se oli monikielinen Eurooppa. Saksalla pärjäsi koko Keski-Euroopassa, Ranskassa taas selvisi ainoastaan ranskalla, Italiassa oli osattava italiaa. En muista koskaan yrittäneeni puhua ruotsalaiselle englantia.

Nicht hinauslehnen, Ne pas se pencher au dehors, È pericoloso sporgersi, Do not lean out.

Mutta se Eurooppa on menneisyyttä. Jos nykyisin yritän sönköttää nuorelle berliiniläiselle saksaa, hän vaihtaa sen sitkeästi yhä uudelleen englanniksi. Sama Tukholmassa. Hollannissa ja Tanskassa ihmisiä voi puhutella suoraan englanniksi. Virolaiset poliitikot vastaavat nykyisin englanniksi, aiemmin suomeksi. Katainen ja Reinfeldt puhuvat keskenään tasaveroisesti englantia.

Vaihtavatko helsinkiläishipsterit Air Berlinin lennolla kielen saksaksi? Zweimal Kaffee mit Milch, bitte. Epäilen.

Nyt puhutaan euroenglantia. Eurooppa on muuttunut suureksi lentoasemaksi, ja lentoasemilla on luontevaa kommunikoida ainoalla ilmaliikenteen kielellä. Et edes tiedä, mitä olisivat muilla kielillä Baggage drop, Security check, Transfer flights.

Olin valinnut väärän taktiikan. Luin kaikkia muita kieliä paitsi englantia, sillä sitä oppi amerikkalaisilta kavereilta ja popmusiikista. Ja sille tasolle se jäi, oli niin kiire opiskella muita kieliä, tulla kansainväliseksi.

Mutta – huomasin järkytyksekseni – hyvä kielitaito tarkoittaakin nyt sujuvaa englantia. On plussaa, jos lisäksi selviää jollakin muulla kielellä. Olin opetellut yhdeksää kieltä, enkä osannut yhtään niistä kunnolla. Lukiolaisetkin puhuvat parempaa englantia kuin minä.

Tiedän, mitä aiotte sanoa. Jos haluaa ymmärtää syvästi Portugalia, on puhuttava sukkaa kutovan mummon kanssa portugalia.

Olen ihan samaa mieltä. Mutta oikeasti tavallisempaa on joutua puheisiin nykyeurooppalaisen kanssa, joka taatusti puhuu parempaa englantia kuin minä portugalia.

Minustakin on kivempi keskustella niin, että edes toinen puhuu äidinkieltään. Inhoan euroenglannin latteutta. Valtaosaa ihmisistä se ei häiritse.

Tässä vaiheessa aina sanotaan, että kielten oppiminen on myös kulttuurin oppimista. Oui, oui.

Mutta vaeltavathan länsinuoretkin rinkat selässä ympäri Aasiaa tutustumassa vieraisiin kulttuureihin, mutta eivät opettele hindiä, nepalia, thai-kieltä tai tagalogia.

Sanon tämän raskain mielin: olisin voinut käyttää aikani paremmin kuin taivuttelemalla ranskan ja espanjan verbejä.

Kielipääomastani tuli värikäs laahus, jota on kyllä mukava esitellä, mutta aika epäkäytännöllinen se on. Jos nyt olisin kaksikymppinen, vaihtaisin sen kyllä virheettömään englantiin.

En minä halunnut tällaista Eurooppaa, mutta tällainen siitä tuli. Olisin viihtynyt siinä vanhassa paremmin.

Koululaiset pänttäävät: nous reussissions, vous reussissiez, ils reussissaient, mutta eivät kuule missään ranskaa. He oppivat taitavasti sijoittamaan saksan modaaliapuverbin pääverbin infinitiivissä lauseen loppuun, mutta eivät ymmärrä mitä tarkoittaa Hände hoch! tai Hau ab!

Menneessä maailmassa oli ranskan-, venäjän- ja italiankielisiä elokuvia, saksalaisia poliisisarjoja.

Millä ihmeellä motivoin seuraavaa sukupolvea opettelemaan kieliä, joita he eivät kuule missään? Ei saksalaisia sloganeita, ei ranskalaisia fraaseja.

Maailmassa ei näy mitään merkkejä siitä, että englannin voittokulku pysähtyisi.

Päinvastoin, se luultavasti kiihtyy: englanninkielisiä sanoja ja sloganeita tulee suomen sekaan lisää. Lapsemme käyttävät arjessaan vielä enemmän englantia.

Ja nyt tullaan arkaan asiaan.

Miten motivoin lapsen lukemaan ruotsia? Varsinkin, jos asun vaikka Kuopiossa tai Kajaanissa. Entä jos hän kuulee, että Ahvenanmaan kouluissa suomi ei ole pakollinen kieli?

Pohjoismainen yhteys? Kas, kun ei Kalmarin unioni.

Minusta ruotsin pitäisi olla koulussa vapaaehtoista. Kaikkeen ei ole aikaa.

Nyt nousi monta persukorttia. Sanomalla näin joutuu äkkiä sijoitetuksi perussuomalaisten leiriin.

Jos jonkin aineen on edelleen oltava koulussa pakollista, niin ainakin historian.

Että ymmärtäisi, mitä maailmassa tapahtuu. Historia on tunnettava, jotta ei eläisi menneessä.

Teen tämän nyt vielä selväksi: Pidän Ruotsista ja ruotsin kielestä, ja minusta on hauskaa yrittää puhua ruotsia. Hufvudstadsbladet on hyvä lehti, ja ruotsinkieliset tv-ohjelmat ovat mainioita. Suosittelen lämpimästi ruotsin opiskelua. Mutta maailma on muuttunut.

Englanti on voittanut pelin. Unfortunately."

ps. 7.5.2014

Näky, mikä sai minut iloiseksi ajaessani tänä aamuna Rekolan Joukontietä. Rekolan koulun oppilaat hymyssä suin siivoamassa tienvarsia. Tämä on minusta monin verroin tärkeämpää opiskelua elämää varten kuin mikään yksittäinen koulun oppiaine voi antaa. Oppia pitämään huolta niin itsestään, kuin muista ihmisistä ja ympäristöstään. Se on aivan sama, millä kielellä se tehdään. 

Ankkalammikossa jäätävää tunnelmaa - änderna kämpar mot varandra

Lupasin lopettaa kirjoittelun pakkoruotsista, mutta kun varsinkin poliittiset lupaukset on tehty rikottaviksi, niin pyörrän puheeni saman tien.

RKP:n varapuheenjohtaja Nils ”Linuksen isä” Torvalds kirjoitti RKP:n äänenkannattajassa Höblässä, että pakkoruotsista voitaisiin luopua, jos vastikkeeksi saataisiin takeita palveluista ruotsiksi ja toimivasta kaksikielisyydestä.

RKP:n johdon tvångsvenska-siipi Stefan Wallinin ja Ulla-Maj Widerroosin johdolla ampui Torvaldsin ehdotuksen heti lennosta alas.

Wallin kantoi ikiaikaista huolta siitä, että näin meneteltäessä niin kovin moni suomalainen menettäisi mahdollisuuden pohjoismaiseen yhteistyöhön. Väite on nykyisessä englannin dominoivassa maailmassa niin absurdi, että joulupukkiinkin uskoo varmaan enemmän aikuisia ihmisiä kuin siihen.  Lapsillehan nyt voidaan syöttää mitä puppua hyvänsä.

Toinen Wallinin veto oli se, että samalla pitäisi koulussa luopua myös pakkosuomesta – eikä se olisi viisasta. Olen hieman huuli pyöreänä tämän väitteen kanssa. Ovatko pakollinen suomenkielen ja ruotsinkielen opetus ikiaikaisessa avioliitossa keskenään? Jos toinen katoaa, niin se tarkoittaa kuolinkelloja myös toiselle?

En ole kuullut mistään, että suomenkieliset vaatisivat pakkosuomea ruotsinkielisille. Sen sijaan tuskin monikaan suomenruotsalainen jättäisi koulussa suomen opiskelun kokonaan väliin. Koska  - Wallinin sanoin – se ei olisi viisasta. Pienen kielivähemmistön kannattaa ehdottomasti oman etunsa vuoksi osata ja osata hyvin suuren kielienemmistön kieltä. Silloin he pääsevät nauttimaan myös siitä paljon mainostetusta ”kaksikielisyyden rikkaudesta”.
Kaikki minun tuntemani suomenruotsalaiset ovat fiksua väkeä. Mistä ihmeestä televisioon ja muuhun mediaan löydetään lausuntoja antamaan ne samoja iänikuisia idiotismeja laukovat pahimmat typerykset? Ei ainakaan satunnaisotannalla.

Lienee itsestään selvää, että pakkoruotsi ei ole oikea, eikä varsinkaan riittävä keino ruotsinkielisten palvelujen takaamiseksi niitä tarvitseville. Uskon, että niitäkin on, vaikka suurin osa suomenruotsalaisista on kadehdittavan kaksikielisiä.
Keppi on pitkällä tähtäyksellä huono opettaja. Mitäs, jos kokeiltaisiin porkkanaa? Luovutaan byrokraattisesta virkamiesten muodollisesta ruotsinkielen osaamispakosta ja maksetaan aidosta kaksikielisyydestä asianmukainen lisäkorvaus niillä julkisen sektorin aloilla, joissa sitä ihan oikeasti tarvitaan. Jos vaikka perushoitaja selvittää kunnollisen kielikokeen sekä suomeksi että ruotsiksi, niin hän saa, sanotaan nyt vaikka kahta palkkaluokkaa korkeampaa palkkaa. Sama voitaisiin maksaa muille aidosti kaksi- tai useampikielisille.

Kuten Torvaldskin toteaa, niin suurin osa suomalaisista ei saa ruotsin opiskelusta mitään todellista vastinetta (gengäld). Tämä koskee etenkin niitä myöhemmässä elämässään suoritustason tehtäviin siirtyviä, jotka tällä hetkellä ovat kaikkein vähiten motivoituneita ruotsinkielen opiskelusta. Tiliotteessa oleva merkintä olisi aika konkreettinen porkkana. Ainakin jos vertaa mahdollisuuteen päästä joskus osalliseksi pohjoismaisesta yhteistyöstä – sen ainoaksi ruotsia puhuvaksi jäseneksi.

Jos Nils Torvalds edustaa sitä liberaalia ja avarakatseista suomenruotsalaisuutta (kuten monen entiset taistolaiset), niin Ulla-Maj Wideroos on kaivautunut niin syvälle kielipoteroonsa , että sieltä pystyy enää ampumaan vain tähtäämättä. Sotaiset kielikuvat ovat Ulla-Majn oman blogin inspiroimia.

Kas kun Ulla-Maj ei närpiöläisenä ole vaatimassa Närpiön ruotsille pakollista opetusta suomenkielisissä kouluissa. Närpiössä kun muilla suomenruotsalaisillakin on kielivaikeuksia, kouluruotsilla siellä ei pärjää lainkaan. Tässä puhun kokemuksen rintaäänellä.

Torvaldsin artikkelia en löytänyt mistään, mutta alla Höblän uutinen asiasta.

I en kolumn i morgondagens Hbl flaggar Nils Torvalds för att den obligatoriska svenskan kan ges upp under vissa villkor som garanterar tvåspråkigheten.

Debatten om den obligatoriska svenskundervisningen i finska skolor går vidare. I en kolumn i morgondagens Hbl föreslår Svenska folkpartiets viceordförande Nils Torvalds en kompromiss.

Enligt hans förslag frångår man den obligatoriska svenskan men kräver i gengäld en bättre garanti för service på svenska och en fungerande tvåspråkighet.

– Det viktiga är hur vi bäst kan garantera service på svenska, säger Torvalds.

Han försäkrar att han funderat länge på frågan innan han fattade pennan.

– Problemet är att vi i dag kräver att finskspråkiga elever läser svenska utan att ge någonting i gengäld. Samtidigt vet alla, åtminstone de som bor innanför Ring III, att på sjukhus och åldringshem ser vi ingenting av den obligatoriska svenskan. Den tillför ingenting när det gäller, säger Torvalds.

Partiordförande Stefan Wallin tar i mogondagens Hbl avstånd från Torvalds förslag.

– Skolsvenskan är inte bara en fråga om att tillräckligt många personer i förvaltningen skall kunna ge finlandssvenskarna service. Det vore ett alltför egoistiskt sätt att se på skolsvenskan eller landets tvåspråkighet.

– Det handlar också om att ge finska barn och ungdomar en personlig kontaktyta med vårt lands tvåspråkighet, exempelvis som port till det nordiska sammanhanget. Och slopar vi den obligatoriska svenskan i finska skolor måste vi också slopa den obligatoriska finskan i svenska skolor. Det vore inte klokt, skriver Wallin.

Ulla-Maj Wideroosin kielipoliittisia näkemyksiä pakkovenäjästä ja venäläistämisestä.

Det är det minsta man kan säga om vår statsministers sätt att ta hjälp av Rysslands statsminister i språkfrågan. När skall Finlands folk vakna och inse vad som är på gång i vårt land. Tvångsryska och förryskning! Det var inte det här som min far och andra stred för i kriget!

Är jordklotet en evighetsmaskin?

Ett av de äldsta och intressantaste utställningsobjekten i Heurekas huvudutställning är ”evighetsmaskinen”. Den har fungerat kontinuerligt sedan 4.10.1990, om man frånser några kortare serviceavbrott. Hemligheten bakom denna ”evighetsmaskin” är kända enbart av dess uppfinnare David Jones från England och några personer i den tekniska personalen. Gissningarna om vilken energikälla apparaten använder har varit mer eller mindre fantasirika. Den vanligaste gissningen har med ”magnetism” att göra. Den sista utvägen är att ta till alternativet ”Det är fråga om lurendrejeri”, vilket sagts om många av Heurekas märkliga utställningsobjekt.

http://www.youtube.com/watch?v=xr2VI8a0r7A
Det är inget konstigt med ”evighetsmaskinen” i Heureka. Den har bara en väl dold energikälla. Apparaten kan ändå leda till frågan om en evighetsmaskin kunde konstrueras, om inte på jordens yta, kanske då ute i rymden? Är Månen i sin bana runt Jorden eller Jorden i sin bana runt Solen exempel på sådana evighetsmaskiner? Åtminstone har dessa ”maskiner” fungerat under långa tidsrymder. Jorden har kretsat runt Solen 4,5 miljarder år och Månen runt Jorden bara ca under en 50 miljoner år kortare tid.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Jorden
http://sv.wikipedia.org/wiki/M%C3%A5nen

Ur mänsklig synvinkel och tidsperspektiv förefaller Jorden och Månen eviga. Ingen av oss kommer personligen att se solsystemets delar sluta fungera.
Innan vi går vidare till noggrannare analyser borde vi undersöka vad som avses med en evighetsmaskin.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Evighetsmaskin

Systemet Jord/Måne passar väl ihop med punkten 3. i föregående länk. Himlakropparna utgör en maskin som inte förbrukar energi. Krafter förekommer dock. Viktigast är gravitationskraften eller tyngdkraften, som dessutom verkar i hela universum som en sammanhållande kraft.
Hur kan det komma sig att Jorden kretar runt Solen och Månen runt Jorden för evigt, trots att de påverkas av tyngdkraften? Är rörelsen verkligen evig?
http://jove.geol.niu.edu/faculty/stoddard/JAVA/moonphase.html

Tyngdkraftens riktning när en himlakropp rör sig cirkulärt runt en annan central kropp, ligger vinkelrätt mot rörelsens riktning. Kraften bromsar inte den omkringkretsande kroppens rörelse, utan ändrar bara dess riktning. Därför förbrukar tyngdkraften ingen rörelseenergi.
I själva verket är tyngdkraften precis den kraft som håller den kretsande kroppen i sin bana. Utan tyngdkraft skulle kroppen slungas ut i rymden som en diskus.
http://www.youtube.com/watch#!v=EoQgUlLb3U4&feature=related
http://www.rkm.com.au/ANIMATIONS/animation-moon.html
Andra i rymden verkande bromskrafters inverkan är så obetydlig i förhållande till systemets kinetiska energi att de knappt kan observeras under enstaka miljoner års tid. Ur mänskligt tidsperspektiv är sådana direkta observationer helt uteslutna. Förändringar kan närmast iakttas då Jorden och Månen träffas av kroppar som meteorer och meteoriter eller då andra objekt av tillräcklig storlek passerar nära himlakropparna. De förstnämnda inverkar i obetydlig grad och de sistnämnda är tur och lov ytterst sällsynta. Dessutom kan alla dessa processer både öka och minska en himlakropps hastighet, vilket betyder att deras följder oftast blir plus minus noll.
Ur mänskligt tidsperspektiv kan alltså Jorden och Månen i sina banor tyckas vara evighetsmaskiner, även om deras rörelse i något skede upphör. Den mänskliga evigheten och den motsvarande fysikaliska evigheten är så att säga av olika skalor.

Jordklotet har i sin rörelse två typer av kinetisk energi. Den ena är banrörelsens energi som kan kopplas till himlakroppens hastighet i banan och som förhindrar tyngdkraften att dra in Jorden rakt mot Solen. Den andra hänger samman med Jordens rotation kring sin axel. Samma sak kan sägas om Månen. Båda dessa energier har himlakropparna erhållit då solsystemet bildades. I slutändan kan man säga att energi uppkom i samband med Big Bang.
http://www.youtube.com/watch?v=hSZqhqR5XKM&feature=related
Månen, Jorden och Solen växelverkar via tyngdkraften. Detta leder till ett fenomen, som i vissa regioner är mycket påfallande, nämligen tidvattnet.




http://www.youtube.com/watch?v=l37ofe9haMU&feature=related

Energi är bundet till tidvattenfenomenet. Denna energi kan utnyttjas då tidvattnet stiger och sjunker. Energi får man inte ”gratis”. Varifrån härstammar tidvattenenergin?
I huvudsak har den att göra med jordklotets rotation och Månens banrörelse. Detta innebär följaktligen att jordklotets rotationsrörelse bromsas. Samma sak gäller Månens hastighet i banrörelsen kring Jorden. Kan dessa inbromsningar noteras och vilken följd har de?
Inbromsningarna kan noteras, men inte direkt med människans sinnesintryck. Jordklotets rotation minskar så att perioden avtar med ca en millisekund per år. Konkret kan man lägga märke till denna minskning så att den är en av de faktorer som tvingar oss att justerar precisionsklockar med några års mellanrum. Dygnet blir långsamt längre när rotationstakten avtar. Det bör omnämnas att också andra kraftigare naturfenomen kan inverka på rotationshastigheten. Den jordbävning som åstadkom tsunamin år 2004 i Indiska oceanen, kom att öka jordens rotationsperiod med ca 3/1000 sekunder per år.
http://www.astro.utu.fi/zubi/time/leapsec.htm
Jordens rotationsperiod avtar alltså med ca en miljondels sekund per dygn. Detta kan man rent praktiskt observera först då miljoner år förlöpt. Det faktum att Jorden tidigare roterade snabbare har man klart fått belägg för via vissa fossilfynd.
Eftersom Jordens och Månens rörelser växelverkar med varandra, kommer också Månens banhastighet att avta. Enligt rotationsrörelsens lagar, måste Månen i sin bana glida allt längre ifrån Jorden. De första astronauterna som landsteg på Månen, lämnade efter sig en spegel som kan beskjutas med laserljus. Den tid som krävs för att man ska få en ljusreflex, gör det möjligt att ytterst noggrant bestämma avståndet mellan Jorden och Månen. Det går då också bra att lägga märke till hur avståndet förändras.
För närvarande ligger Månen på avståndet ca 384 000 kilometer från Jorden. Avståndet ökar årligen med ca 3,2 cm. Tidigare befann sig Månen mycket närmare Jorden. För t. ex. 4 miljarder år sedan var avståndet 128 000 kilometer mindre än idag. Solförmörkelser var då vanligare och de täckte större områden på Jordens yta än för närvarande. Allt var bättre förr!

Robotit kääntävät mennen tullen

(Copyright: Marvel Comics/Marvel Characters Inc)

Tarinan mukaan Porin entinen kaupunginjohtaja umpisuomenkielisenä kiersi vaatimuksen virkamiehen kaksikielisyydestä toteamalla jokaisen puheensa suomenkielisen osuuden jälkeen "...och samma på svenska".
Eipä tiennyt nyt jo edesmennyt johtaja nykyajan metkuista mitään. Tekstin kun voi kääntää napin painalluksella netissä mille kielelle tahansa. Tässä alla muutama esimerkki juuri edessäsi olevasta tekstistä.

ruotsiksi

Historien förtäljer att en före detta borgmästare i Björneborg umpisuomenkielisenä turnerade kravet på officiell tvåspråkighet i varje anförande med att säga att Finlands andel av "... och same in English".
Du är medveten om den nu avlidne ledaren för den moderna metkuista någonting. Texten till en knapptryckning kan vända Internet i vilka språk kan vara. Här är några exempel precis framför texten.

englanniksi

The story goes that a former mayor of Pori umpisuomenkielisenä toured the requirement of official bilingualism in every speech by saying the Finnish share of the "... och samma på svenska".
You 're aware of the now deceased leader of the modern metkuista anything. The text of the press of a button can turn the Internet into which language may be. Here are a few examples just in front of the text.

kreikaksi

Η ιστορία λέει ότι ένας πρώην δήμαρχος της Pori umpisuomenkielisenä περιόδευσε την απαίτηση της επίσημης διγλωσσίας σε κάθε ομιλία του λέγοντας ότι η φινλανδική μετοχή της "... och Samma på svenska".
Είσαι επίγνωση του θανόντος πλέον ηγέτης της σύγχρονης τίποτα metkuista. Το κείμενο της πάτημα ενός κουμπιού μπορεί να μετατρέψει το Διαδίκτυο σε ποια γλώσσα μπορεί να είναι. Εδώ είναι μερικά παραδείγματα ακριβώς μπροστά από το κείμενο.

kiinaksi

據說一名前市長的波里umpisuomenkielisenä參觀了要求官方雙語每講話說，芬蘭的份額“...星火薩馬普遍問題瑞典”。
你很了解現在已故領袖現代 metkuista任何東西。該文對記者的一個按鈕，可以把互聯網在其中的語言而定。下面是幾個例子只是在前面的文本。

Äkkiä katsoen saattaa näyttää tosi kätevältä. Mutta kun vaikka englanniksi ”käännetty” teksti käännetään samalla menetelmällä takaisin suomeksi, niin meidänkin perheessämme voidaan toistaiseksi huoahtaa helpotuksesta. Vaimo kun tienaa leipänsä kielenkääntäjänä. Ihmisen korvaajaa ainakaan proosatekstin kääntäjänä ei toistaiseksi ole näkyvissä.

suomesta englanniksi ja takaisin suomeksi

Tarinan mukaan entisen kaupunginjohtajan Pori umpisuomenkielisenä kiersi virallisesta kaksikielisyydestä jokaisen puheenvuoronsa sanomalla, Suomen osuus "... och samma på svenska".
Olet tietoinen jo edesmennyt johtaja modernin metkuista mitään. teksti yhdellä napin painalluksella voi muuttaa Internet johon kieli voi olla. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä edestä tekstiä.

Mitä useamman kierroksen tekstiä käännetään kielestä toiseen, sitä käsittämättömämmäksi se muuttuu. Siis täsmälleen päinvastoin, kuin tekstiä yleensä muokattaessa. Jokainen kierros fiilaa sitä selkeämmäksi. Alla englannin ja suomenkieliset ”käännökset” muutaman kierroksen jäljiltä. ”Umpisuomenkielisenä” ”metkuista” ja ”samma på svenska” säilyvät, koska se jäävät joka kerta kääntämättä.

The story goes that a former mayor of Pori umpisuomenkielisenä toured official bilingualism in every speech by saying, Finland's share "... och samma på svenska".
You are already aware of the late leader of the modern metkuista anything. The text of a button can change the language to which the Internet can be. Here are a few examples in front of the text.

Tarinan mukaan entisen kaupunginjohtajan Pori umpisuomenkielisenä kiersi virallinen kaksikielisyys joka puheenvuoronsa sanomalla, Suomen osuus "... och samma på svenska".

Olet jo tietoisia myöhään johtaja nykyaikaisen metkuista mitään. teksti painikkeen voi vaihtaa kieltä, jota Internet voi olla. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä edessä tekstiä

Toisen tarinan mukaan eräs konekäännös englannista suomeksi ja takaisin meni seuraavasti.

Out of sight, out of mind -> Ulkona näkyvistä, ulkona ymmärryksestä -> An invisible idiot.

Ainakin netissä olevalle Googlen käännöskoneelle tämä on nettilegendaa. Kone selviytyi siitä mennen tullen tyylikkäästi

Out of sight, out of mind -> Poissa silmistä, poissa mielestä -> Out of sight, out of mind.

Olisiko sittenkin syytä olla hieman varpaillaan. Robotit ottavat kohta vallan kuten nerokkaan tiedemiehen Henry Pymin Ultron, joka tuntemattomasta syystä kääntyi luojaansa vastaan. Onneksi toistaiseksi vain sarjakuvassa.