Wednesday, 29 April 2015

Unsharp maskia rautalangasta vääntäen

Valokuvissa käytetään näennäisen terävyyden lisääjänä suodinta, jolla on hieman kummallinen nimi "epäterävä maski" ("unsharp mask"). Se lisää kuvassa tummien ja vaaleinen pintojen reunojen välistä kontrastia saaden aikaa illuusion kuvan suuremmasa terävyydestä. Kyseessä ei ole siis mikään poppakonsti, jolla optiikan piirron pehmeyttä tai väärää tarkennusta voitaisiin korjata. 

Varsinkin digipokkarit tekevät automaattisesti kuvan terävöityksen epäterävällä maskilla. Tulos voi olla joskus aika karmivan näköinen. Jos ottaa RAW-kuvia, niin voi olla varma, että kameran prosesseri ei mene ronkkimaan kuvaa ilman kuvaajan lupaa.

Kissamme Helmi on monessakin suhteessa hyvä malli, myös valokuvan teknisiä ominaisuuksia esiteltäessä. Tässä Helmi kuvattuna Canon EOS Mark II kameralla ja 100 mm:n objektiivilla. f:2.8, 1/3200 s ja ISO 800 muita teknisiä arvoja kaipaaville. Lyhyt valotusaika mahdollisti sen, että  kuva ei ole tärähtänyt käsivaraltakaan otettuna, vaan kissan viiksikarvan ovat ns. karvanterävät. 

Tämä kuva on hieman rajattuna suoraan kameran jäljiltä. Sellaisenaan se näyttää hieman softilta myös niiltä osin, jotka saisivat olla terävämmän oloisia. 


Olen terävöittänyt kuvaa alla olevien arvojen mukaisesti. Kuvan koko  2781 x 2781 pikseliä ja sitä on tervöitetty 100 %:n koossa, niin tässä pienennettynä terävöityksen vaikutus on aika vähäistä. Kun kuvat klikkaa yksitellen katsottaviksi, niin voi vertailla muutoksia. Lähinnä viiksikarvoissa näkyy muutosta.



Tässä olen pienentänyt kuvan siten, että voi ladata sen ilman koon muutosta tälle sivulle. Kuvan koko on nyt 640 x 640 pikseliä. Yllä kuva ilman terävöitystä.

Sama alla olevilla arvoilla terävöitettynä. Oikea terävöityksen määrä on kuin kauneus, siis katsojan silmässä. Minä käytän tämän suuruisia arvoja. Jonkun mielestä se voi olla väärin sammutettu. 

Kun muuttujia on tässäkin kolme, niin parhaat arvot löytyvät kokeilemalla. Sen lisäksi kuvan aihe vaikuttaa terävöinnin määrän tarpeeseen. Helpoiten terävöinnin vaikutuksen kuvaruutukuvassa näkee kuitenkin silloin, kun kuva tulee ruutuun samassa koossa kuin mitä se on ollut kuvaa käsiteltäessä.






Yksityiskohta kuvasta. Ylinnä käsittelemätön, alla kerran, kahdesti ja kolmesti terävöitetty versio. Varsinkin 1:1 koossa alin mennyt jo pahasti överiksi. Tätäkin kuvasarjaa on parasta katsoa kuva kerrallaan vertaillen, siis ottamalla ensin yksi kuva hiirellä klikkaamalla näyttöön.

Painokuvaa pitää terävöittää vähän eri periaatteilla kuin kuvaruutukuvaa. Kuvan koko painettuna ja paperin laatu ovat keskeisiä muuttujia terävöinnin määrää säädettäessä. Kun molemmat ovat yleensä tietoa, jota kuvaajalla ei ole, niin painokuvan terävöitys kannattaa jättää kuvan painokuntoon saattajan vastuulle. Valitettavan usein vain näkee kuvia, joille ei ole tehty tätä toimenpidettä, vaikka kuva olisi sen ehdottomasti vaatinut.

Rautalangasta väännettyä


(1)

(2)

(3)

Joskus näkee väitettävän, että unsharp mask tarkoittaa kuvan kontrastin lisäämistä. Se pitää toki paikkansa, mutta ei koko kuvan, vaan paikallisesti. Tässä vielä rautalangasta vääntäen, millainen käsittelemästä kuvasta kuvasta (1) tulee, kun siihen käytetään epäterävää maskia (2) ja kun sen konrastia lisätään. Olen tehnyt kahta viimeksimainittua aika ronskilla kädellä asian havainnollistamikseksi. Taas kannattaa katsella kuvia peräjälkeen, niin näkee muutokset parhaiten. 


(1)

(2)

(3)

Tässä vielä yksityiskohta kuvasta. Ylin kuva (1) on käsittelemätön, alempi (2) unsharp maskilla filteröity ja alimpaan (3) on kasvatettu kuvan kontrastia koko kuva-alalle.

(1)

(2)

(3)

Tässä vielä enemmän suurennettuna.  Kahdessa alimmassa siis kontrasti on kasvanut, mutta eri tavalla. Unsharp mask siis lisää kontrastia tumman ja vaalean pinnan rajalle. Tummaa tummennetaan ja vaaleaa vaalennetaan. Kuinka paljon kontrastia lisätään, miten pitkälle se ulottuu ja kuinka suuri pitää tummuuseron olla ennen toiminnon laukeamista, näitä kolmea asiaa voidaan säätää Amount, Radius ja Treshold säätimillä. Yksikäsitteistä oikeaa yhdistelmää ei ole, vaan kuvan luonne ja jatkokäyttö määrittää sen. 

5 comments:

  1. Seuraavaksi voisit kertoa tarinan siitä, miksi suodin on "epäterävä maski". Termi juontaa juurensa kemikaalihuuruisista reproista. Samalla olisi tietysti nuoremmalle väelle hyvä kertoa mikä oli repro.

    Densitometri

    ReplyDelete
  2. Kuvankäsittely menee eteenpäin kuin höyryjuna. Tai pikemminkin kuin pikajunat. Hienoa saada selitys ainakin joidenkin filttereiden toiminnasta. Toisia saattaa kiinnostaa, miten asiat tehtiin kirjapainon alkuaikoina, mutta tällä hetkellä kuvien parissa työskentelevillä sillä ei ole mitään merkitystä. Ajat muuttuvat ja tekniikka kehittyy. Kaikki kunnia menneiden aikojen ammattilaisille, joilla oli tieto ja osaaminen sen aikaiseen käsityöhön. Josta aika ajoi ohi. Kuten käsiladonnasta.

    ReplyDelete
  3. Pyrin kertomaan tarinoita asioista, joihin minulla on edes jonkinlainen omakohtainen kosketus. Filmiajan epäterävä maski ei kuulu niihin. Sen sijaan herra Puusa on ollut alalla niin pitkään, että hänellä on tästäkin tarina kerrottavana.

    http://kuvajournalismia.blogspot.fi/2015/05/erittain-epateravan-oloinen-terava.html

    ReplyDelete
  4. Harmittaako herra Suvantoa, kun herra Puusa näin nokkelasti veistelee herrojen Mäkelä&Suvanto kustannuksella?

    ReplyDelete
  5. Minuahan kehutaan. Kuka sellaisesta voidi harmistua.

    ReplyDelete