Kuntavaalien tulos Guggenheimin valossa

Harva asian Helsingin kunnallispolitiikassa on herättänyt niin paljon intohimoa kuin Guggenheim. Prosessihan kesti yli viisi vuotta, kunnes kaupunginvaltuusto torppasi sen viime marraskuun lopussa. Somessa uhottiin puolin ja toisin, että ”väärin” äänestäneiden nimet tai ainakin vaalinumerot pantaisiin muistiin parhaaseen jääkiekkotyyliin.

Äänestyksestä on kulunut jo yli neljä kuukautta, joten voisi olettaa suurimpien mielenliikutusten asian suhteen jo laantuneen. Joten päätin tehdä pienen tilastollisen tutkimuksen asiasta kuntavaalien tulosten perusteella.

Guggenheim kaatui Helsingin kaupunginvaltuustossa äänin 53-32. Prosenttiluvut olivat 62%-38%.

Uuteen valtuustoon äänestykseen osallistuneista valtuutetuista pyrki 68. Näistä 42 oli äänestänyt vastaan ja 26 puolesta. Prosenteissa 62%-38%. Guggenheim äänestyksessä käyttäytyminen ei ainakaan tämän perusteella vaikuttanut halukkuuteen asettua uudestaan ehdolle.

Näistä uuteen valtuustoon pääsi 39 valtuutettua, joista 23 oli äänestänyt Guggista vastaan ja 16 sen puolesta. Prosenteissa 59%-41%. Guggenheimin kannattajista siis pääsi vähän suurempi osa uudestaan kuin sen vastustajista.

Kuvaavampi muuttuja saattaisi olla ehdokkaan äänimäärien muutos vuoden 2012 vaaleihin verrattuna. Guggenheimin puolesta äänestäneiden äänimäärä nousi 9 edustajan kohdalla ja laski 17 kohdalla. Prosentit 35%-65%. Tämän perusteella voisi siis kuvitella äänestäjien vähän näpäyttäneen Guggenheimin puolesta äänestäneitä.

Edellisen perusteella olisi luonnollista olettaa lukujen olevan toisin päin vastustajien leirissä. Vaan eipä olekaan. Vastustajista äänimäärä nousi 15:sta ja laski 27:llä. Prosenteissa 36%-64%.

Guggenheimia vastustaneita äänesti 55733 ja Guggista puoltaneita 35572.  Prosentit 61%-39%. Prosenttiosuudet pysyvät sitkeästi suunnilleen samoina.

Vasta kun lasketaan äänimäärien muutokset yhteen, saadaan edes hieman merkittävää eroa. Guggenheimin puolesta äänestäneillä äänimäärät laskivat yhteensä 3396 äänellä ja vastaa äänestäneillä nousivat 2102 äänellä.  Erotus on pyöreästi 5500 ääntä. Se on noin 6% näiden ehdokkaiden yhteensä saamista 91305 äänestä.  Guggenheimia varsin näyttävästi useaankin otteeseen kannattaneen Vapaavuoren äänimäärä oli melkein kolmasosa tästä. Guggenheimilla tuskin oli siihen kovin merkittävää sen paremmin nostetta kuin laskuvaikutustakaan.

Muuttujia on paljon ja tähän oli otettu mukaan vain äänestyksessä olleet ja uutta valtuustopaikkaa hakeneet. Esimerkiksi äänikuningas Vapaavuori valittiin edelliselläkin kerralla, mutta ei ollut enää valtuutettu äänestyksen tapahtuessa. Muita nyt paljon ääniä saaneita, mutta tämän tarkastelun ulkopuolella ovat mm. Anni Sinnemäki, Tuula Haatainen, Eero Heinäluoma tai Jussi Halla-aho. Näistä vain Halla-aho oli selkeästi Guggenheimia vastaan. Ainakin Haatainen ja Vapaavuori liputtivat selkeästi sen puolesta, Heinäluoma ja Sinnemäki vähän varovaisemmin.

Tulokset ovat sellaiset, että kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä Guggenheimin vaikutuksesta äänestyskäyttäytymiseen ei kannata vedellä. Puolesta äänestämisellä oli keskimäärin hieman enemmän negatiivista kuin positiivista vaikutusta, mutta tuloksia tutkittaessa tämä asia ei näyttäisi pelaavan ainakaan yksikäsitteisesti selkeää roolia ehdokkaan äänimäärissä. Äänimäärien nousut ja laskut menevät sen verran paljon ristiin. Esimerkiksi demareissa toinen Taipale (Kaarin) vastusti ja toinen (Ilkka) puolsi. Molempien äänimäärät laskivat. Kookomuksen Terhi Koulumies vastusti, Jaana Pelkonen puolsi. Molempien äänimäärä nousi rutkasti.

Varmaan hyvä niin, se nyt oli vain yksi episodi valtuuston kokonaistyössä, vaikka se saikin niin suuren mediahuomion. Muuallakin kuin poikkitieteellisellä palstalla.

ps. 11.4.2017

Minulle huomautettiin, että äänestäjien lukumäärä oli kasvanut sitten 2012 vaalien. Se on totta, lisäystä on tullut 13%. Tästä johtuen taulukossa näkyvä äänimäärien muutos "imartelee" hieman ehdokkaita. Se antaa liian isoja plus-merkkisiä ja liian pieniä miinusmerkkisiä muutoksia. Kun vuoden 2012 äänimäärät korjataan äänestäjien määrän muutoksen mukaisesti, tulokset muuttuvat hieman. Jopa niin paljon, että vaikka äänimäärä joillakin ehdokkailla on absoluuttisesti kasvanut, niin äänestäjien määrän lisäyksestä johtuen se onkin suhteellisesti ottaen vähentynyt. Nämä tulokset alla, sulkeissa luku ilman korjausta.

Puolesta äänestäneillä äänimäärä kasvoi 5:llä (9) ehdokkaalla
Puolesta äänestäneillä äänimäärä laski 21:llä (25) ehdokkaalla
Vastaan äänestäneillä äänimäärä nousi 13.sta (15) ehdokkaalla
Vastaan äänestäneillä äänimäärä laski  29:llä (27) ehdokkaalla

Siis entistä huonommalta näyttää tulos keskimäärin, äänesti puolesta tai vastaan. Tällä suhteellisella tavalla laskien puolesta äänestäneiden äänimäärät laskivat 8642 äänellä ja vastaan äänestäneiden myös laskivat, mutta "vain" 4870 äänellä. Vastaan äänestäminen oli siis tilastollisesti hieman kannattavampaa, pudotusta oli vähemmän. Puolesta äänestäneillä keskimäärin 332 ääntä ehdokasta kohti, vastaan äänestäneillä luku on 116 ääntä ehdokasta kohti.

Vastaan äänestäneet saivat siis 3772 ääntä paremman kuin tuloksen kuin puolesta äänestäneet. Sen merkitys asettuu vähän kertovampaan raamiin, kun todetaan sen olevan 3,9% näiden ehdokkaiden saamista äänistä ja 1,1% kaikista äänistä. Guggenheimin äänestyskäyttäytymisellä oli vaikutusta, mutta se oli hyvin vähäistä.

Merkille pantavaa on vielä sekin, että jos ryhmät olisivat äänestäneet ryhmäkurin säilyttäen enemmistön mukaan, niin Guggis olisi mennyt lävitse heittämällä Kokoomuksen, Vihreiden ja Kepun ännillä 45-40.