Opetus on julkista

Tytöt ahdistaneet ruotsin maikan nurkkaan Oriveden Yhteiskoulussa 60-luvulla. Kuva Pekka Saarela

YLE julkaisi nettisivuillaan tietovisan muotoon laaditun paketin valokuvauksen juridiikasta. Erityisesti tämä kohta herätti keskustelua Facebookin Valokuvaajat-ryhmässä.

6/10 – Voinko kuvata opettajaani kesken koulutunnin ja julkaista sen suoratoistona Periscopella tai Facebook Livessä?

a)      Koulu ei voi kieltää kuvaamista oppitunnilla, se kuuluu sananvapauteen

b)      Et saa kuvata opettajaa, jos koulun järjestyssäännöt sen kieltävät. Rikoksesta ei kuitenkaan välttämättä ole kyse

c)       Koulu ei voi kieltää kuvaamista ja julkaisemista, koska opettaja on julkinen henkilö, joka suorittaa julkista tehtävää  

Testin laatijoiden mielestä oikea tai ainakin lähinnä oikeaa vastausta oli b. Tämä herätti Valokuvaajat-ryhmässä mm. seuraavan kommentin: ”Järjestyssäännöillä ei käsittääkseni voi kumota perustuslaillisia oikeuksia. Siis jos puhutaan kuvaamisesta kohdassa 6 siten ettei se häiritse opetusta.”

Vaikka tiesin sohaisevani kepillä muurahaispesää, niin kommentoin tätä seuraavasti.

”Perustuslaissa ei tietääkseni ole mainintaa valokuvaamisesta luokkahuoneessa. Lakiteksti antaa raamit lain tulkinnalle, mutta loppujen lopuksi kyse on tulkinnasta. Esimerkiksi kuinka iso painoarvo annetaan eri lakipykälien vastakkaisille pyrkimyksille. Valokuva on usein sananvapauden ja yksityisyyden suojan ristitulessa. "Häiritä opetusta" voi olla aika subjektiivinen asia. Linja-autoissa oli aikoinaan sääntö, että jo yksikin matkustaja sai kieltää matkaradion kuulumisen matkustamoon, jos se häiritsi häntä.”

Tästä lähti käyntiin pienimuotoinen debatti, johon tosin ei minun lisäkseni osallistunut muita kuin entinen työtoverini. Tuskin se kovin montaa muuta edes kiinnosti. Työtoverini perusteluketju meni minun ymmärtämykseni mukaan näin.

Perusopetuslain mukaan perusopetus on julkista. Tästä seuraa se, että luokkahuone on julkinen paikka. Julkisella paikalla valokuvaaminen on sallittua ilman kuvattavien lupaa, joten luokkahuoneessakin saa valokuvata tunnin aikana ilman kuvattavien lupaa. Ainakin opettajaa ilman hänen suostumustaan. Samalla julkisuuden perusteella luokassa kuvaamista ilman lupaa ei voida pitää salakatseluna, koska se vaatii nimenomaan julkisrauhan suojassa olevan tilan.

Minä olen asiassa hieman toisella kannalla. Koitan perustella omaa näkemystäni, jolla on tietenkin vain mielipiteen arvo. Tosin perustellun sellaisen.

Problematiikka siis tietyllä tavalla kiteytyy lauseen ”Opetus on julkista” ympärille. Kolmen sanan lause on kuulemma niin yksinkertainen, että työtoverini mielestä jopa hän kykenee sen ymmärtämään yksikäsitteisesti. Sitä en epäile lainkaan, mutta onko tämä yksikäsitteisyys sama kuin lauseen laatijalla. Siitä en ole enää ollenkaan niin varma. Vähät sanat kun eivät useinkaan tee lauseesta yksikäsitteistä.

Siinä Katekismuksessa, jota minä luin kouluaikaan, oli jokaisen käskyn jälkeen selitysosio ”Mitä se on?” Yritän nyt avata lausetta ”Opetus on julkista” Katekismuksen tavoin.

Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle ”julkinen” kaksi merkitystä. Toisaalta se on avoimesti, kaikkien nähden, kuullen t. tieten tapahtuva t. tehtävä, yleisesti tiedossa oleva. Vastakohtana tällöin on salainen. 

Toinen tästä selvästi poikkeava merkitys on yleinen, kaikkia koskeva, yleiseen käyttöön tarkoitettu. Tällöin vastakohtana on yksityinen.

Kun laissa sanotaan, että opetus on julkista, ei liene sanalle ”julkinen” muuta loogista tulkintaa kuin ensimmäinen. Opetus ei ole salaista, kuka tahansa voi halutessaan käydä katsomassa, mitä perusopetuksen opetus pitää sisällään. Opetushan on yläkäsite ja se pitää sisällään paitsi oppitunnit myös opetussuunnitelman, käytetyt opetusvälineet, kokeet, oppilaiden arviointiperusteet yms. Ne kaikki ovat julkisia.

Sen sijaan niin ikään laissa mainittu ”Julkisella paikalla valokuvaaminen on sallittua” tarkoittaa sanan ”julkinen” toista merkitystä.  Tässä kohtaa sanan ”julkinen” vastakohta ei ole ”salainen”, vaan ”yksityinen”. Meillähän on jopa yksityistä perusopetusta antavia tahoja, joiden opetus myös on julkista sanan ensimmäisessä merkityksessä. Joten lause ”Perusopetus on julkista, vaikka se ei aina ole julkista” on sisällöllisesti totta, vaikka ei varmaan muuten kaikkein selkeimmästä päästä.

Näin ollen opetuksen julkisuudesta ei voida mitenkään päätyä siihen, että luokkahuone opetustilanteessa olisi julkinen paikka, jossa valokuvaaminen olisi lakisääteisesti sallittua ilman kuvattavien lupaa. 

Otan tähän vertailun vuoksi oikeussalin. Pääsääntöisesti oikeuden istunnot ovat julkisia kuten oikeuden päätöksetkin. Kuka tahansa saa käydä vapaasti käydä niitä seuraamassa, kunhan vain käy ensin lävitse turvatarkastuksen. Oikeussalissa istunnon aikana kuvaaminen ei ole kuitenkaan sallittua ilman kaikkien osapuolten lupaa. Tästä on laissa ihan oma pykälänsäkin. Oikeuden istunto on siis julkinen, mutta oikeussali kaikkea muuta kuin julkinen paikka.  Jos istunto ei ole julkinen, siitä käytetään termiä suljettu, mutta asiakirjat ovat silloin yleensä salaisia.

21 §

Suullisen käsittelyn taltiointi

Muu kuin tuomioistuin saa julkisessa suullisessa käsittelyssä valokuvata, nauhoittaa ja muulla tavoin tallentaa sekä siirtää teknisin menetelmin kuvaa ja ääntä vain puheenjohtajan luvalla ja hänen antamiensa ohjeiden mukaisesti.

Koulu ei tietenkään ole oikeussali, vaikka siellä ainakin minun oppilasaikana lakia luettiinkin ja rangaistuksia annettiinkin kurittomille oppilaille. Minusta koululuokka rinnastuu tässä mielessä muihin toimistotiloihin, joiden toimintaa säätelee mm. julkisrauha. Joten koulun johdon antamat valokuvaamisen tunnilla kieltävät järjestysäännöt eivät mitenkään ole ristiriidassa sananvapauden salliman julkisella paikalla sallitun valokuvaamisen kanssa. Opetustilanteessa ylipäänsä oppilaiden puhelimien kanssa häslääminen on todella opetusta häiritsevää, vaikka oppilaat itse saattavat olla siitä täysin eri mieltä.

Tämä teksti on tarkoitettu lähinnä fotareille opiksi ja ojennukseksi. Minua ärsyttää se valokuvaajien palstoilla joskus näkyvä takki auki uhoaminen, että mehän kuvataan missä vain ja mitä vain, kun sananvapaus on meidän puolellamme. Ei aina ole ja siitä saattaa tulla kynsille.