Saturday, 29 May 2010

6 miljoonaa kävijää eivät voi olla väärässä

Kuva: Ville Eerikäinen

Tiedekeskus Heureka sivuutti perjantaina 28.5.2010 yhden monista virstapylväistään. Sisälle asteli Heurekan 6:s miljoonas kävijä klo 9.53 keskelle keväistä luokkaretkisesonkia. Juhlavieras, kohta 11-vuotias Pekka Kukkonen Vantaalta, tuli Heurekaan Simonkallion koulun 4M-luokan mukana.

Heurekan väkeä toiminnanjohtaja Pelle Persson ja viestintäjohtaja Lea Tuuli etunenässä oli juhlakalua vastassa kukkakimpun kera. Pelle luovutti salamavalojen räiskyessä Pekalle Heurekan vuosikortin sekä oman nimikkotuolin Heurekan auditorioon. 6. miljoonannen kävijän nimi jää näin auditorioon pysyvästi.


Pekka Kokkonen, Pakilan puutarhurin ja entisen raskaan keskisarjan ammattilaisnyrkkeilijän täyskaima, on myös elävä esimerkki, miten elämässä välillä marssijärjestys saattaa kääntyä. Silloin jonon viimeiset ovatkin yhtäkkiä yllättäen kärjessä. Kuten tarkkaavaisimmat voivat todeta tältä videolta.


6:s miljoonas kävijä oli tilastollisesti helppo tapaus. Heurekan kassalla on tarkka kirjanpito kävijöistä alusta 30.4.1989 alkaen. Kun perjantaiaamuna 28.5. puuttui vielä 151 kävijää tasaluvusta, niin jo ennen kello kymmentä 6:s miljoonas oli talossa sisällä.



Tällaisilla muitakin enempi ja vähempi poikkitieteellisiä tilastolukuja on Heurekan kävijämäärissä tullut täyteen viime aikoina tai on juuri tuloillaan. Menneitä on turha harmitella, mutta tulevat kannattaisi ehdottomasti hyödyntää. Niillä saa mediajulkisuutta. Jos ei muualla niin ainakin Timon poikkitiedepalsalla (jolla muuten on tätä kirjoitettaessa ollut kolmessa kuukaudessa 2704 vierailijaa kaikista kuudesta maanosasta ja 31 eri valtiosta).

Vuoden 2007 elokuun 4:nä päivänä klo 23:35 Heurekassa oli ollut kävijöitä yhtä paljon kuin Suomessa oli sinä sillä hetkellä asukkaita, eli 5290942 kappaletta.
Mistäkö tiedän ajankohdan niin tarkkaan? Suoraan sanoen en tiedä, vaikka se periaatteessa olisi mahdollista. Jokaisen suomalaisen syntymä ja kuolema kirjautuu minuutin tarkkuudella kuten myös Heurekan kävijöiden lukumäärä, joten selvitystyö olisi vain työn ja vaivan takana. Käytin kuitenkin yksinkertaistan matemaattista mallia ja vähän liioittelin saadun tuloksen reaalista tarkkuutta.
Vuoden 2006 lopussa meitä suomalaisia oli 5.276.955 ja Heurekassa oli käynyt 5.147.350 vierailijaa. Vuoden 2007 lopussa suomalaisia oli 5.300.484 ja Heurekassa kävijöitä 5.388.517, joten jossain vaiheessa vuoden 2007 aikana molempien lukujen on täytynyt olla yhtä suuret.
Olettamalla sekä väkiluvun että Heurekan kävijöiden määrän kasvavan tasaisesti vuoden mittaan saadaan seuraava matemaattinen yhtälöpari. Ylempi kuvaa Heurekan kävijöiden määrää ja alempi Suomen väkilukua vuonna 2007






y on ihmisen määrä ja t on aika vuoden 2007 alusta laskettuna.

Ratkaisemalla yhtälöpari saadaan tulokseksi
t= 2006, 594473
y= 5290942, 36

Äkkiä katsoen näyttäisi siltä, että tulos meni väärän vuoden, 2006 puolelle. Tästä voidaan syyttävällä sormella osoittaa ajanlaskumme laatijoita. Ajanlaskussamme kun ei ole vuotta 0, vaan vuodesta 1 ennen ajanlaskun alkua hypätään vuoteen 1 ajanlaskun alun jälkeen. Jeesukseen uskon korkeintaan historiallisena henkilönä ja tarinat hänen vaiheistaan syntymäajasta lähtien lienevät enemmän fiktiota kuin faktaa Ajanlaskun alun määritelmät eKr ja jKr ovat minusta enemmän kansantarinoiden kuin tieteelliseen (ei edes poikkitieteelliseen) yhteyteen kuuluvia.
Siis tulos 2006,594473 tarkoittaa, että vuosi 2006 on tullut täyteen ja vuotta 2007 on kulunut 0,594473 osaa koko vuodesta. Kun desimaalit muutetaan kuukausiksi, päiviksi, tunneiksi ja minuuteiksi saadaan hetki, jolloin Suomen väkiluku oli sama kuin Heurekan kävijöiden määrä. Se tapahtui lauantaina elokuun 4.nä päivänä vuonna 2007 kello 23:35. Väkimäärä oli silloin 5.290.942, 36.
Nokkela lukija voi huomauttaa, että Heureka ei ollut edes auki kyseisellä kellonlyömällä. Ei ollutkaan, mutta kun mallikin on yksinkertaistus ja likimääräinen, niin otetaan hieman vastauksen tarkkuudessa takaisin eikä edes pyöristetä väen määrää kokonaisluvuksi. Eletään mallin eikä todellisuuden mukaan. Kyseisen vierailijan henkilöllisyyden perään lienee turha haikailla kukkien ja vapaalippujen kanssa. Se juna on jo mennyt.

Sen sijaan se päivä on vielä edessäpäin, jolloin Heurekan vierailijoiden määrä on sama kuin Heurekan olemassa olon aikana elossa olleiden suomalaisten määrä. Siis silloin voitaisiin ajatella jokaisen suomalaisen käyneen keskimäärin kerran Heurekassa.
Joo joo. Kuulen jo korvissani nokkelan lukijan kommentit, että käyhän Heurekassa muistakin kuin suomalaisia. Tottahan se on, mutta tämä onkin poikkitieteellinen blogi eikä tilastotieteen laudaturtutkielma.
Tilastokeskuksen mainioilta sivuilta löytyy aineistoa alla olevaan kaavioon. Kun sekä Heurekan kävijöiden että vuoden 1989 jälkeen elossa olleiden suomalaisten määrä näyttää kasvaneen aika lailla lineaarisesti, niin molempiin voidaan soveltaa pienimmän neliösumman trendisuoraa. Niistä saaduilla matemaattisilla malleilla saadan laskennallinen ajankohta vaikka miten tarkasti selville. Tyydytään nyt kohtuuden nimissa vain minuuttien tarkkuuteen, vaikka vanhan sanonnan mukaan liika on liikaa mutta kohtuus on ehdottomasti liian vähän. Asiayhteys taisi kuitenkin olla eri kuin tilastomatematiikan lukujen tarkkuus.



Heurekan kävijämäärien kasvu ja vuoden 1989 jälkeen eläneet suomalaiset. Hiirellä klikkaamalla kaavion saa suuremmaksi.



Molemmat käyrät ovat varsin suoraviivaisia, minkä näkee päälle laitetuista trendiviivoista.Suorat leikkaavat vuoden 2010 puolessa välissä, mikä on Excelin käyttämän jaottelun mukaan hieman hämäävästi 2011 kohdalla olevalla pysytyviivalla.

Tämän matemaattisen mallin mukaan Heurekan kävijöiden ja vuoden 1989 Heurekan avaamisen jälkeen eläneiden suomalaisten määrät ovat yhtä suuret maanantaina kesäkuun 28 päivänä vuonna 2010 kello 7.47. Edellinen jo tapahtuneen tulos saatiin tilastoista jälkeenpäin interpoloimalla. Tämän ajankohdan laskeminen tapahtuu ekstrapoloimalla, jolloin siihen sisältyy suurempi epävarmuus kuin aikaisempaan interpoloinnilla jälkeenpäin selvitetty ajankohta. Tämän vuoden syntyvyys ja Heurekan kävijöiden määrät joudutaan arvioimaan edellisvuosien lukujen perusteella.
Hyvä testi tämän mallin pätevyydelle on katsoa, miten hyvin se olisi ennustanut 6:n miljoonannen kävijän käynnin. Tulos on maaliskuun 20. päivä tänä vuonna, eli malli antoi 69 päivää liian varhaisen päivämäärän. Kun tämä korjaus otetaan huomioon, niin Heurekan kävijämäärä ja Heurekan avaamisen jälkeen eläneiden suomalaisten lukumäärä on yhtä suuri sunnuntaina 5:s syyskuuta 2010 klo 7.47.
Heureka ei ole vielä niin aikaisin aamulla auki, mutta lupaan tarjota pullakahvit Café Einsteinissa sen päivän ensimmäiselle vieraalle ja hänen kavereilleen (jos niitä ei ennestään ole, niin niitä tulee). Jos en ole itse paikalla, niin lupaan myös jättää piikin auki. Heurekan johto voi miettiä muita huomionosoituksia tykönään.

Todellisuus ja niitä kuvaavat matemaattiset mallit ovat kaksi eri asiaa. Tämä tuntuu menevän aina välillä sekaisin. Suomalaisten lukumäärää kuvaava mallikin kertoisi suomalaisia olleen ajanlaskun alussa -42 miljoonaa. Liekö niitä kadotettuja sieluja.
Yleensä kasvut ovat luonteeltaan eksponentiaalisia ja lineaarinen malli sopii vain lyhyelle ajalle kokonaisuuteen suhteutettuna.
Matematiikka ei voi tietenkään määrätä, milloin Heurekassa saavutetaan merkittäviä tilastollisia merkkipaaluja. Mutta jos ja kun joku halutaan aina silloin tällöin palkita, niin matematiikka on ihan kätevä väline sopivan ajankohdan määrittämiseen. Oliko Pellen sormellaan oppilaiden jonosta laskema Pekka Kokkonen todella täsmälleen 6:s miljoonas kävijä? Se tuskin selviää koskaan edes videotarkistuksesta.

8 comments:

  1. Pekka Niemeläinen29 May 2010 at 13:51

    Blogin pitäjä on entinen matikanopettajani. Samat virheet toistuvat näköjään hänellä kuin aikoinaan taulun edessä hosuessa.
    Mikset laittanut arvon t-2006 tilalle arvoa t-2007, niin olisit saanut suoraan vuoteen 2007 viittaavan luvun?

    ReplyDelete
  2. Kuten varmaan muistat, niin minulla oli tapana tehdä virheitä pedagogisessa mielessä, jotta oppilaat pääsisivät korjaamaan niitä. Tosin välin tuli oltua turhankin pedagoginen, mistä myös huomauteltiin - ja huomautellaan näköjään vieläkin.
    Sanottakoon vaikka niin, että jätin luvut sellaisiksi, että saisin aasinsillan teologiseen debattiin. Eiköhän syötti ole niin vanhaa tavaraa, että sen tuoksu tuo kohta haaskalinnut paikalle.

    ReplyDelete
  3. Jos haaskalinnulla tarkoitetaan minua, niin ilmoitan lopettavani tämän blogin seuraamisen. Sitä ennen kerron kaikille tämän blogin lukijoille, että Jeesus oli todellinen henkilö ja Jumalan ainoa poika. Raamattu kertoo Jeesuksen syntymäajan, mutta ei päivälleen.

    ReplyDelete
  4. Blogi on avoin kaikille mielipiteille. Ainoastaan haistattelut, loukkaukset ja muut epäasiallisuudet sensuroidaan. Sensuurikynnyksen korkeuden määrittelen yksin minä.

    ReplyDelete
  5. Jaa, mutta mitenkäs maisteri Suvannon itsesensuuri toimii, kun nimittelee minua haaskalinnuksi?

    ReplyDelete
  6. Haaskalintuhan on kunnianimitys. Ilman niitä kaikki raadot alkaisivat mädäntyä ja haista. Vaikka en tarkoittanut ketään erityisesti, niin nimityksen voi ottaa kunnianosoituksena, ei loukkauksena.

    ReplyDelete
  7. Vähän selittelyn makua, mutta menkööt tämän kerran. Seuraan tätä palstaa siksi, että sen pitäjä on aina vaivautunut vastaamaan minulle. Joskus jopa asiallisesti. Sitä ei ihan joka blogissa tapahdu.

    ReplyDelete
  8. Hyvä että joku seuraa tätäkin palstaa. Ilman sinua Eeva täällä olisi vielä hiljaisempaa.

    ReplyDelete