Lokinpoikaset pakenemassa kuvaajaa roskapöntön taakse. Vaatimaton sommittelu johtuu pelkästään kuvaajan päällä ärhentelevästä emosta, tädistä, kummista tai muuten vaan rähinäpäällä olevasta hängaroundista.
Osa-aikaeläkeläisenä saavun yleensä kustannuspaikalle muita myöhemmin, mutta vastapainoksi lähden usein aikaisemmin. Juuri tällä hetkellä tästä on lieviä käytännön hankaluuksia.
Vaikka autoni on pieni ja ketterä vanhus (vuosimallia -92 oleva Rellu Twingo, jota Ahtisaaren Marakin ennen pressaksi tuloaan mainosti autona, johon hänkin mahtuu – toki valehteli, tai ainakin puhui muunneltua totuutta), niin vapaata parkkipaikkaa on tuloaikanani vaikeaa löytää muualta kuin Nörttilän tilapäisen majapaikan oven vierestä. Syy on varsin ymmärrettävä. Kyseistä paikkaa vartioivat Heurekan katolla pesivät ärhäkät lokit. jotka reviiriään ja poikasiaan puolustaessaan tekevät kamikaze-syöksyjä etenkin siihen paikkaan pysäköinneitä kohtaan.
10.6. lähdin Heurekasta noin 15.45 (tarkempi aika kulkuraportista) takaoven kautta. Jo ovella huomasin, että ongelmia saattaa olla tulossa. Autoni vieressä tepasteli kaksi lokinpoikasta ja harjalla oli kolmen lokin partio valmiina iskemään jokaisen epäilyttävän niskaan. Tähän aikaan se oli vielä täydessä iskukunnossa, vartin päästä useimpien lähtiessä Heurekasta paikalla oli enää selvästi väsyneempiä syökypommittajia. Pommivarastotkin saattoivat olla silloin vähäisemmät. Ei kannata lähteä ennen aikojaan töistä.
Minulla oli kamera mukana, joten ajattelin ottaa pari vuoden luontokuvaksi sopivaa ehdokasta samalla kuin juoksisin turvaan autooni. Poikasista ehdin näppäistä 2 kuvaa ja syöksypartiosta useamman samalla kun suojelin päätäni sekä kovilta että pehmeiltä iskuilta.
Ehkä oikea genreni valokuvaajana onkin taidevalokuvaus. Sainhan syöksypartion kaikki kolme lokkia saamaan ruutuun + yhden lokin siipisulan. Ei niin huonosti muuten pieleen menneeltä päivältä.
Ai miten pieleen menneetä?
Siitä enemmän seuraavassa blogissa, kunhan saan kiristäjältä todisteena olevat valokuvat käsiini.
6 kommenttia:
Puheena olevat kuvat kyllä olisivat soveliasta materiaalia kiristäjälle.
Ehkö kuitenkin niin päin, että niitä EI julkaista, jos...
Lokeista monilla muillakin on kokemuksia, mm. Heureka-opettaja Leena Konosella :) Muutama vuosi sitten väistelimme jäniksenpoikasia, joku vuosi sitten puolestaan variksen lapsia. Galileihin pesänsä pykänneen sorsaperheen kovaa kohtaloa muisteltiin juuri viikko sitten kahvihuoneessa. Elämmekö kaupungissa vai Vantaalla?
Perinteinen susiraja menee Kehä III:n kohdalla. Nyt se taitaa olla kaniraja.
Mahtavia kuvia! Aika hyvin on tallentunut tuo kauhujen parkkipaikan tunnelma.
Josko ne huolestuneet vanhemmat kesän mittaan taas vähentäisivät rähjäämistä.
Hyviä taidekuvia. :D
Heh! Tarkennushan on tietenkin silmässä, kuten asiaan kuuluu.. Poikaskuva on verraton.
Lähetä kommentti