lauantai 22. toukokuuta 2010

Minkä taakseen jättää, sen saattaa edestään löytää


Julkaisusarja Old Baileyn oikeudenkäynnit vuosina 1674 – 1913 sisältävät yhteensä 197.745 oikeustapausta, jotka käytiin tässä Lontoon keskeisessä oikeusistuimessa vajaan 250 vuoden aikana. Suurin osa oli rahvaan tekemiä rötöksiä, joten julkaisuista saa varsin hyvän ajankuvan tavallisten englantilaisten elämän nurjasta puolesta, mitä tuntui riittävän suunnilleen kaikille.
18. Huhtikuuta 1694 lienee ollut varsin tavanomainen päivä tuomioiden suhteen. Tuloksena oli mm. 29 kuolemantuomiota. Tasaluku 30 olisi saatu muuten täyteen, mutta yhden raskaana olevan naisen oli onnistunut tilaansa vetoamalla välttää kuolemantuomionsa.
Kyseisen päivän oikeudenkäynneistä kertovan kirjasen ensimmäinen osa päättyy listaan näistä 29 vähemmän onnekkaista (tai huonommalla selityskyvyllä varustetuista). Sen jälkeen tulee monta sivua ilmoituksia puoskareiden parannuskyvyistä usnonnollisten yhdyskuntien lupauksiin pääsystä taivaan iloihin vain meidän seurakuntamme kautta. (Yhtä katteettomia molemmat, mutta jälkimmäiset hyvin kyseisen kirjasen teemaan sopivia; latojan huomautus). Nähtävästi kirjanen Old Baileyn oikeudenkäynnit olivat oman aikansa dekkareina niin suosittua lukemista, että niissä kannatti ilmoitella mitä ihmeellisimpiä asioita.



Tämän tarinan kannalta mielenkiintoisin on maanmittari William Laybournin yllä mainittuun Huhtikuun 18. päivän kirjaseen jättämä ilmoitus teoksestaan, jonka voisi suomentaa vaikka nimellä Iloa oppimisesta. Alkuperäinen ilmoitus oli tällainen.
Pleasure with Profit: Consisting of Recreations of divers kinds, viz. Numerical, Geometrical, Mathematical, Astronomical, Arithmetical, Cryptographical, Magnetical, Authentical, Chymical, and Historical. Published to Recreate Ingenious Spirit, and to induce them to make further scrutiny how these (and the like) Sublime Sciences. And to divert them from following such Vices, to which Youth (in this Age) are so much inclin'd. By William Laybourn, Philomathes.
William tuntuu olleen varsinainen moniosaaja. Erityisesti minun opettajan sieluani hivelee hänen uskonsa opiskelun kaikenpuoliseen positiiviseen vaikutukseen. William Laybourn on ilmoituksen lopussa on varma siitä, että edellä mainitut tuomitutkin olisivat välttäneet kovan kohtalonsa, jos vain olisivat käyttäneet aikaansa paremmin hänen kirjansa parissa. "Lifetime lengthen learning".


Kirjan sivuilla 12-13 esitelläänkin laite, johon perusteellinen tutustuminen olisi varmaan pitänyt monen huligaanin ainakin sen aikaa poissa pahanteosta. Heurekan Klassikot –näyttelyn kävijöille laite on tuttu: kaksoiskartio tai tunnettu myös ylämäkeen pyörijänä. Seikkaperäisen laitteen toiminnan selostuksen jälkeen kunnon William toteaa, että aisteja voi huijata, painovoimaa ei.

Seuraavaksi siirrymme tarinassa tasan 300 vuotta eteenpäin, kevääseen 1994. Olin silloin oman opettajantyöni ohessa Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton lehden Dimension toimitussihteerinä. Lehden toimitukseen tuli käymään minulle silloin tuntematon Heurekan tutkimusjohtaja tohtori Hannu Salmi, joka kysyi mahdollisuutta julkaista Heurekassa olevaan näyttelykohteeseen liittyvän pienen kirjoituksen. Samalla hän pyysi minulta fyysikkona apua kohteen matemaattis-fysikaalisen teorian selvittämiseen. Kohde oli kaksoiskartio.
Hannu oli asiastaan tohkeissaan kuin vichypullo ja hädin tuskin pääsin puhetulvan alta perille, mistä oikein on kysymys. Paikalla ollut toimittajakolleganikin totesi Hannun jo lähdettyä: ”Olipa harvinaisen innokas kaveri. Juttu heti seuraavaan mahdolliseen numeroon, muuten se soittelee viikoittain sen perään.”
Enpä silloin arvannut, että jo puolen vuoden päästä olisin Hannun kanssa rakentamassa Heurekaan valon nopeuden mittauslaitetta. Enkä varsinkaan sitä, että nyt 15 vuotta tästä olisin taas Heurekassa töissä pienenä lenkkinä työryhmässä tekemässä kaksoiskartiosta matkalaukkuversiota opetuskäyttöön. Se tulee poikkeamaan Heurekan kohteesta siinä mielessä oleellisesti, että siinä voidaan säätää aisojen välistä ja korkeuskulmaan. Lisäksi voidaan kokeilla erilaisia pyöriviä kappaleita.

Matemaatikkona ja fyysikkona minua kiinnostaakin Uphill Rollerissa ”ylöspäin” nousun geometriset ja fysikaaliset ehdot, kun laitteen kolmea muuttujaa, nousukulmaa, aisojen välistä kulmaa ja kartioiden kärkikulmaa varioidaan. Geometristen ehtojen johtaminen on hyvin suoraviivaista, ei kuitenkaan ihan peruskoulupohjalta onnistuvaa trigonometriaa. Lukiolaisella on jo eväät ymmärtää alla olevassa linkissä olevan lausekkeen johto.
Fysikaalinen ehto on hyvin ilmeinen. Kaksoiskartion painopisteen on mentävä alaspäin kartion pyöriessä. Hyvä ja selkeä historiallis-matemaattis-fysikaalinen esitys kaksoiskartiosta löytyy täältä.

Palataan kaksoiskartion matkalaukkuversioon tarkemmin uudestaan, kun se on valmis.


Kaksoiskartion matkalaukkumallia suunnittelemassa Hannu Salmi sekä Ilkka Penttinen ja Seppo Jääskeläinen Aalto-yliopistosta.

3 kommenttia:

Eeva Mielos kirjoitti...

Muuten mielenkiintoinen juttu, mutta miksi pitää aina pilkata meitä uskovia? Puoskarit ja vilpittömästi uskossa olevat eivät kuulu samaan yhteyteen

Timo Suvanto kirjoitti...

Kyllä puoskaritkin saattavat uskoa vilpittömästi omiin kykyihinsä. Onko uskolla ja uskolla eroa?

Sakari Mölsä kirjoitti...

Ei ole. Molemmat perustuvat samaan valheeseen, havaintojen ja oman uskon välisten ristiriitojen maton alle lakaisuun.
Samaan perisyntiin ovat fiksummatkin sortuneet. Joukko luonnontutkijoita meni aikoinaan Hegelin puheille. He sanoivat, että Hegel on väärässä luontoa koskevissa väitteissään, sillä tutkimusten mukaan tosiasiat ovat aivan toisin. Hegel vastasi tähän, että sen pahempi tosiasioille.

Hegelillä oli suuri vaikutus filosofiaan ja sen myötä myös ihmisten käytännön elämään, sillä mm.Marx sai häneltä vaikutteita. Samaan tosiasioiden korvaamiseen uskolla kommunismikin romahti 1990-luvun alussa. Se, että kristinukso on sinnitellyt paljon pidempään, ei tee siitä yhtään enemmän oikeassa olevaa. Sen lupaukset ovat vain paljon ovelampia kuin kommunistisen yhteiskunnan toteutuminen. Taivas ja ikuinen elämä siellä. Kukaan ei ole vielä palannut Taivaasta kertomaan kuin Leningradin matkaajat aikoinaan, että asiat eivät perillä olekaan ihan niin kuin on kerrottu.