Thursday, 26 January 2012

Suomi-brändiä avaruuteen

NASA

Iltalehti kertoi Torstaina 26.1.2012 monien muiden aviisien tavoin maailmallakin laajalle levinneen uutisen.

"Suomi-satelliitti otti upean kuvan Maasta

NASA julkaisi keskiviikkona Suomi-satelliitin ottaman upean kuvan kotiplaneetastamme.

Suomi NPP -satelliitti kuvasi Maata neljän kierroksen aikana 4. tammikuuta. Näistä kuvista yhdistetty otos on Yhdysvaltain avaruus- ja ilmailuhallinto Nasan luonnehdinnan mukaan "upein korkearesoluutioinen kuva Maasta".

Nasa kutsuu kuvaa vuoden 2012 "Siniseksi marmorikuulaksi" (engl. Blue Marble). Alkuperäinen Sininen marmorikuula on Apollo 17 -kuulennolla vuonna 1972 otettu kuuluisa valokuva Maasta. Myöhemmin Nasa on lisännyt kokoelmiinsa lisää vastaavanlaisia, toinen toistaan tarkempia kuvia.

NASA
 Alkuperäinen Blue Marple vuodelta 1972

NASA on nimennyt NPP-satelliittinsa meteorologi Verner E. Suomen (1915-1995) mukaan. Amerikansuomalainen Suomi kehitti 1960-luvulla sääsatelliitteja, ja häntä pidetään laajalti "satelliittimeteorologian isänä"."

Siis kirjaimellisesti Suomi-brändiä parhaimmillaan. Tosin maailmalla julkaistuissa uutisissa ei yleensä ollut mitään mainintaan Werner E. Suomen kytköksistä Finlandiin, mutta Wikipedia sentään kertoo senkin.
Suomi satelliitin ottama kuva saattaa näyttää hieman oudolta moniin Maasta avaruudesta otettuihin kuviin verrattuna. Ahmed Ahne sarjakuvassa maailma oli pannukakku ja sen keskipiste oli Bagdad. Tässä kuvassa se näyttäisi olevan Mexico City. USA:n Etelävaltioiden suhde Pohjoisvaltioihin on se, mikä sen sisällissodassa Konfederaation mielestä pitikin olla. Etelä-Amerikan pohjoisin osa häipyy tässä kuvassa oikeassa alareunassa pienenä pilvien alle.

NASA
Maapallo kuvattuna suunnilleen samasta suunnasta kuin Suomi-satelliitin kuva, mutta paljon kauempaa. Mm. Gröönlanti ja iso osa Etelä-Amerikkaa on näkyvissä.

Syynä on tietysti eri perspektiivit kuvia otettaessa. Sääsatelliitti Suomi kiertää maapalloa noin 870 km:n korkeudessa, kun yleensä kuvat maapallosta on otettu paljon kauempaa. Tällöin Maan pinnalla olevien kohteiden suhteet eivät vääristy niin paljon kuin alempana olevasta satelliitin ottamassa kuvassa.
870 kilometrin korkeudella olevasta satelliitista horisontti näkyy 60 asteen kulmassa pystysuoraan verrattuna. Näin ollen esimerkiksi Helsingin yllä olevasta satelliitista näkyy pohjoisessa Pohjoisnapa ja etelässä Afrikan pohjoisvaltiot.

Heurekan hienon Tiedettä pallolla kohteen  maapallo on läpimitaltaan noin 2 metriä, oikea maapallo noin 13000 km. Tässä mittakaavassa 870 kilometriä vastaa 13 senttimetriä. Eli katsomalla Heurekan palloa 13 senttimetrin päässä näkee maapallon samassa perspektiivissä kuin katsoisi sitä Suomi-satelliitista. Olisiko tässä yksi näkökulma lisää muutenkin todella monipuolisen näyttelykohteen käyttöön?

 Heurekan Tiedettä pallolla kohteen maapallo laajakulmaobjektiivilla 13 senttimetrin päästä pallon pinnasta valokuvattuna. Perspektiivi tekee Pohjoismaista todella suuria muihin maihin, varsinkin kaukaisiin, verrattuna. Tältä maapallo näyttäisi kesällä Suomi-satelliista katsottuna sen ollessa Keski-Ruotsin yllä.

Heurekassa tätä kokeiltaessa lapset ja likinäköiset ovat selvässä etulyöntiasemassa. Esimerkiksi meikäläisellä seniorikansalaisella ei ole enää mitään toiveita tarkentaa katsettaan näin lähelle.

Suunnilleen tältä Maapallo näyttäisi yhdellä silmällä katsottuna päiväntasaajan yläpuolella 36.000 km korkealla geostationaarisella radalla olevasta  tietoliikennesatelliitista. Etäisyys Heurekan pallosta on vajaat 6 metriä.

Silmän verkkokalvolle muodostuva kuva on likipitäen ympyrä. 

 Ajatuskoe. Jos Heureka olisi pienellä asteroidilla, joka kiertäisi Maata yhtä kaukana kuin Kuu kiertää sitä, niin yötaivas voisi näyttää tältä. Maa ja Kuu olisivat tässä kuvassa yhtä kaukana asteroidista. Niiden koot ja etäisyys toisistaan näyttäisivät juuri tällaisilta asteroidilla olevan rautatiealikulkusillan luota katsottaessa. Kaiken muun spekulaation jälkeen ei liene enää vaikeaa kuvitella rautatietä Heureka-asteroidille. 

Maa olisi näistä kahdesta selvästi valaisevampi suuremman kokonsa ja Kuuhun nähden noin kolminkertaisen albedonsa (heijastavuuden)   ansiosta.

3 comments:

  1. Hauska juttu. Kuinka kaukaa katsottuna Heurekan pallo näyttäsi yhtä suurelta kuin Maa Kuusta katsottuna?

    ReplyDelete
  2. Aika jämptisti 50 metrin päästä. Heurekan pallo ei taida näkyä minnekään 50 metrin etäisuudelle. Aina tulee jokin seinä vastaan.

    Tähän liittyen tein vielä yhden kuvan manipuloiden. Katso bloggauksen lopussa.

    ReplyDelete
  3. Heurekan pallosta pääsee seinien puitteissa 50m päähän pallosta, kun asettuu rottakoripallokentän vieressä olevan välioven ("20X0" ja "Lasten heureka" -näyttelyiden välinen ovi) kohdalle. Ikävä kyllä näköyhteyttä palloon ei tästä kohtaa ole, koska sirkuspeli on edessä. Näyttelyvaihdon jälkeen, eli muutaman viikon päästä, edessä taas on pari korkeata väliseinää.

    ReplyDelete