DA14

Ei ihan osunut, nimittäin asteroidi DA14 Maahan. Tämä viuhahdus uutisoitiin kiitettävästi monissa eri medioissa. Kiitettävä tarkoittaa tässä uutisoinnin kvantitatiivisuutta, ei välttämättä kvalitatiivisuutta. 

Yle tiesi kertoa: "Video on kuvattu Australiassa sijaitsevissa observatorioissa pari tuntia ennen kuin asteroidin lentorata oli lähimpänä Maata. Asteroidi näyttää viivalta, koska teleskooppi oli tarkennettu tähtiin."

Noin 27.000 kilometrin, jolla etäisyydellä asteroidi siis lähimmillään oli ja lähimmän tähden välillä on noin 4 valovuoden välinen etäisyys. Optisella laitteella katsottuna ne ovat kuitenkin yhtä kaukana, eli tarkennus on äärettömyydessä. Viivamaisuus johtuu siitä, että asteroidi liikkuu niin suurella nopeudella, noin 13 km/s suhteessa maapalloon.  Jotta edes jotain valoa tarttuisi kameran kennolle himmeistä kohteista, niin valotusaikojen pitää olla aika pitkiä. Jos se olisi niin lyhyt kuin  1/10 sekuntia,  niin tässä ajassa asteroidi on   ehtinyt tässä ajassa liikkua yli kilometrin. Silloin se näkyy väistämättä viivana, oli tarkennus kuinka hyvin tahansa tehtynä.  

 "Valokuvat" asteroidista ovat taiteilijan näkemyksiä siitä. Pitäisikö niiden yhteydessä olla se tavanomainen: "kuvan kivi ei liity tapaukseen"?

Helsingin Sanomat vertaa asteroidia "kansainväliseen jääkiekkokenttään" - tai oikeastaan toisin päin. Kansainvälisen vastakohta lienee kansallinen. Jääkiekossa on kaksi yleisesti käytettyä kaukalomitoitusta. Eurooppalainen ja amerikkalainen. Ne ovat yhtä pitkiä, eli noin 60 metriä, mutta amerikkalainen kaukalo on noin 4 metriä kapeampi kuin 30 metriä leveä eurooppalainen kaukalo. Kun asteroidista ei ole oheista tarkempaa kuvaa, niin lienee aika epäolennaista, käytetäänkö vertailukohteena kansainvälisen jääkiekkoliiton "kansainvälistä jääkiekkokenttää" vai jotain kansallista kenttää. Suuruusluokka ei siitä muutu mihinkään.

Yllä oleva on tietysti suurimmaksi osaksi meikäläisen poikkitieteellistä viisastelua. Ehkä se kuitenkin osoittaa jotain siitä, miten huonosti koulussa on opittu erottamaan oleelliset ja epäoleelliset asiat tieteellisessä kontekstissa.