Metallimies tekee millilleen, mutta arkeologi tekee justiinsa

Miten ja miksi tämä piikivestä isketty nuolenkärki on joutunut maahan noin 5000 vuotta sitten. Sen selvittäminen lienee mahdotonta. Sen sijaan mistä kohtaa se löytyi, tiedetään millimetrien tarkkuudella. 

Vanhan sanonnan mukaan metallimies tekee millilleen, mutta puuseppä tekee justiinsa. Jotenkin tämä kansanviisaus tuli mieleeni, kun kävin kurkkimassa arkeologi Jan Fastinvetämillä perinteisillä tiedekeskus Heurekan Jokiniemen kivikautisilla kaivauksilla ajatuksella, että josko taas tietomääräni vähän lisääntyisi. Historiallisen ulottuvuuden lisäksi minua kiinnosti lasertoiminen paikannusjärjestelmä, jonka avulla löytöjen koordinaatit saadaan mitattua ja rekisteröityä nopeasti. Kun löydettyjen esineiden määrä viime kesänä oli yli 20.000, niin on varsin ymmärrettävää, että näin suuren löytömäärän löytöpaikan mittaaminen perinteisellä mittanauhalla on aika työlästä.

Noin 5000 vuotta sitten nykyisessä Vantaa Jokiniemessä oli meren rannalla oleva kivikautinen asujamisto. Paikallisen heimon metsästäjältä tai soturilta ehkä katkesi keihäästä piikivestä isketty nuolekärki ja hän saattoi heittää käyttökelvottomaksi muodostuneen esineen maahan. Oliko tilanne yhtä vakava kuin naisen kynnen katkeaminen tänä päivänä ja vielä paljon dramaattisempi. Sitä emme saa koskaan tietää.

Vaan tuskinpa aavisti kivikauden mieskään, että nuolenkärki kaivetaan esille argeologissa kaivauksissa 30.6.2015  ja löytöpaikan koordinaatit kirjataan ylös usemman desimaalin tarkkuudella. Perustelen tätä sillä, että kivikauden miehellä tuskin oli käsitystä vuosiin, kuukausiin ja päiviin perustuvasta kalenterista ja koko maapalloa käsittävästä koordinaatistosta hänellä ei ainakaan ollut mitään hajua. Luultavasti asia unohtui häneltä saman tien. Keihäänkärkiä tuli ja meni, vaikka eivät ne ihan kertakäyttötavaraakaan olleet. Piikiveä ei nimittäin ollut nykyisen Suomen alueella, vaan materiaalin on täytynyt kulkeutua muualta. 

Kaivauksille voi osallistua kuka vain - tosin ei ihan ilmaiseksi. 50 euron pääsymaksua vastaan pääsee päiväksi kaivelemaan. Saattaa tuntua kalliilta, mutta muutaman kerran Janin työleirillä käyneenä olen kuullostellut vapaaehtoisten tuntoja. Maksu, joka sisältää kaivuun ja Janin luennon aiheesta, on kaikkien haastattelemieni mielestä ollut hyvä sijoitus. Kaivauksille voi ilmoittauta täällä.

Paikannuksen keskusyksikkö, johon löytöjen paikat suhteutetaan.

Takana näkyvä keskusyksikkö mittaa etäisyyden sekä korkeus- että vaakakulman löydön kohdalla olevaan mittayksikköön. 

Mitattavan kohteen kulmat ja etäisyys keskusyksikköön nähden. Kun keskusyksikön pituus-, leveys- ja korkeuskoordinaatit tunnetaan, niin mitattavan kohteen koordinaatit saadan näytössä olevilla arvoilla laskettua alkeisavaruusgeometrian avulla.

Opinko mitään uutta? Toki. Käsitteen kulttuurikerros. Se on se osa maata, jossa on näkyvissä jäänteet ihmisen toiminnassa alueella. Tällä paikalla on ollut vielä 70-luvulle asti kauppapuutarha, mistä syystä kivikautinen kulttuurikerros on aika syvällä. Jan Fast näyttää sormillaan, miten paljon tästä kohtaa on saatu vaalean maa-aineksen alla olevaa kulttuurikerrosta vasta näkyville. Kulttuurikerroksen on arvioitu olevan tässä noin 40 cm syvä, joten paljon olisi kaivauksiin osallistuvilla vapaaehtoisilla avustajilla vielä raaputettavaa, mikäli koko alue haluttaisiin tutkia läpikotaisin. 

Merenpinnan on arvioitu olleen tässä kohtaa noin 3100 BCE (Before Christian Era). Ajan ilmaisu on jonkinlainen kompromissi meikäläisten pakanoiden käyttämästä eaa. ja Jeesukseen uskovien eKr. välillä. Tosin, kuten minulle jälkeenpäin huomautettiin, niin CE on myös lyhennys termeistä "Current Era tai Common Era".