Saturday, 13 March 2010

Järjenvastaiseen suuntaan












Metrovaunu joko kiihdyttää vasemmalta oikealle tai jarruttaa päinvastaiseen suuntaan.

Helsingin Sanomien tiedepalstalla 9.3. A. Kanerva kysyi, miksi autossa sisällä oleva heliumpallo liikkuu ”järjenvastaisesti” eteenpäin autoa kiihdytettäessä ja vastaavasti taaksepäin jarrutettaessa.

Helsingin Yliopiston kosmologian professori Kari Enqvist vastasi, että ei ollut sellaisesta kuullutkaan (eikä varmaan nähnytkään), mutta jos näin todella tapahtuu, niin se voisi Enqvistin mukaan johtua kiihdytyksen auton korin sisälle aiheuttamista ilmavirtauksista.

Tämä selvästi vasemmalla kädellä heitetty vastaus sai aikaan kymmenien vastakommenttien vyöryn toimitukseen. Yhteisenä nimittäjänä oli se, että Enqvistin selitys ei pidä paikkaansa. Eroja syntyi siitä, miten asiallisin tai ivallisin sanakääntein asia esitettiin ja mikä oli kommentoijan oma näkemys ilmiön syistä. Jotkut niistä olivat hyvinkin omaperäisiä, kuten käsitykset kiihdytyksen aiheuttamasta lämpötilaerosta auton lattian ja katon välille tai tuulilasin taakse tulevasta tyhjiöstä, kun auto puskee ilmakehän lävitse. Jälkimmäisessä tapauksessa luulisi ainakin etupenkillä istuvien olevan helposti aika huonossa hapessa.

Suurimmalla osalla vastaajilla oli ihan oikea selitys, tosin monin eri tavoin esitettynä. Ehkä helpointa on ymmärtää tilanne seuraavalla tavalla.

Kokemuksesta varmaan jokainen tietää, että autoa kiihdytettäessä kaikki irtonainen autossa pyrkii lähtemään taaksepäin ja vielä helpommin eteenpäin autoa jarrutettaessa. Niin tekee myös auton sisällä oleva ilma. Sehän on vähintään yhtä irtonaista kuin Uncle Ben´s riisi muinaisen TV-mainoksen mukaan. Kiihdytettäessä ilmaa siis ”pakkautuu” auton takaosaan, jarrutettaessa etuosaan. Tämä saa aikaan paine-eron auton sisällä olevassa ilmassa myös vaakasuorassa suunnassa ihan samalla tavalla kuin painovoima saa aikaan paine-eron pystysuorassa suunnassa.

Heliumpallo nousee Arkhimedeen laissa olevan nosteen vaikutuksesta ylöspäin, koska pallo on keveämpi kuin saman kokoinen ilmamassa. Ihan samalla kiihtyvässä autossa vaikuttaa palloon vaakasuora ”työnne”, jonka johdosta pallo pyrkii kohti harvempaa ilmaa. Siis kiihdytettäessä eteenpäin ja jarrutettaessa taaksepäin.

Palloihin vaikuttavat voimat pallojen ollessa vaunuun nähden paikoillaan kuvan metrojunan koordinaatistossa junan kiihdyttäessä vasemmalta oikealle (tai jarruttaessa päinvastaiseen suuntaa) alla. Ylempänä heliumiin ja alempana ilmapalloon vaikuttavat voimat.

























G = pallon paino
N = ilman noste
T = kiihtyvän liikkeen ja ilman ”työnteen” yhteisvaikutus
F = langan jännitysvoima

Kun pallot ovat tässä tilavuudeltaan yhtä suuret, niin noste on molempiin sama. Kun vielä heliumpallo on yhtä paljon ilmaa kevyempi kuin ilmapallo ilmaa painavampi, niin tilanne on hyvin symmetrinen ja pallot ovat samassa kulmassa pystysuoraan nähden kiihdytettäessä.

Matemaattinen malli voitaisiin rakentaa jopa siten, että nostetta ei olisi lainkaan kaavoissa mukana, vaan sen "sisältyisi" kappaleen massaan. Ilmaa kevyemmillä kappaleilla olisi silloin negatiivinen massa. Kovin fiksua tällainen matemaattinen käsittely ei olisi. Se johtaisi mm. siihen, että massa olisi ilmanpaineesta riippuvainen. Varsinainen meteorologinen suhteellisuusteoria.

Ajettaessa kaarteessa keskeiskiihtyvyys on usein paljon suurempi kuin autoa eteenpäin kiihdytettäessä. Tämän näkee selvästi auton lattiassa narulla kiinni olevasta heliumpallosta. Ajettaessa liikenneympyrässä vielä varsin maltillisella vauhdilla pallo pyrkii voimakkaasti sivuun ja jälleen ”väärään” suuntaan, kohti kaartosäteen keskustaa. Olemattoman keskipakovoiman nimiin vannovat saavat tässä tapauksessa pitkän nenän.

Ilmiö on hyvin havainnollinen esimerkki Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian yhdestä kulmakivestä. Gravitaatiosta ja liikkeestä aiheutuvaa kiihtyvyyttä ei voida kokeellisesti erottaa toisistaan. Tästä syystä kosmologian professorin antamaa vastausta voidaan pitää hieman nolona lapsuksena. Tosin Kari Enqvist on aina korostanut, että kosmologina hänen kiinnostuksensa maailmankaikkeuden tapahtumiin loppuu alkuräjähdyksen ensimmäisen sekunnin jälkeen. Nykyiset fysiikan lait tulivatkin ehkä voimaan vasta tämän jälkeen.

Ehkä yhtä mielenkiintoisia kuin ilmiön fysikaaliset taustat ovat myös tähän juttuun liittyvät sosiaalis-psykologiset ulottuvuudet.

Suomessa on kullakin hetkellä aika rajallinen määrä oman alansa ehdottomia auktoriteetteja. Primus inter parens –tyyppejä vailla vertaa. Kosmologian ja tähtitieteen kirkkaimmat akateemiset tähdet (ei tullut muuta vertausta mieleen) tällä hetkellä ovat Kari Enqvist ja Esko Valtaoja. Professoreja molemmat, Kari Helsingin Yliopiston kosmologian ja Esko Turun tähtitieteen. Siis ihan oikeiden tieteiden istuimilla (anteeksi vain te sinänsä ihan kunnianarvoisat sukankutomistieteiden proffat). Lisäksi kumpikin on useasti palkittu ja suosittu tietokirjailija ja haluttu luennoitsija. Kumpi on number one, siitä taitaa herroilla olla hieman kissan hännän vetoa toisiinsa kohdistuvista pienistä piikeistä päätellen. Joka tapauksessa viisaita ja arvostettuja ja kaiken kunnioituksen arvoisia miehiä. Mahtavatko käydä edes vessassa, kuten kuulemma kuninkaallistenkaan ei tarvitse tehdä. Tai jos käyvätkin, niin korkeintaan saadakseen olla hetken rauhassa rasittavan nöyristeleviltä alamaisiltaan.

Mutta kun meidän tavallisten pulliaisten yläpuolelle kohotetulta (ei heidän itsensä, vaan meidän pulliaisten taholta) livahtaa lapsus, pääsee suusta sammakko tai muuten vain ei ole tule ajatelleeksi mitä loihee lausumaan, niin siitäpä riemu syntyy. Tämän palstan pitäjän tavoin kymmenet toimessa tai eläkkeellä olevat fysiikan lehtorit, insinöörit ja muut itseään asioista yleensä hyvin perillä olevana tahona pitävät ryntäsivät tiistaiaamuna kesken aamukahvin lähettämään vastineitaan Hesarin tiedetoimituksille. Se Eenkvisti on aina niin olevinaan, nytpä sille näytetään närhen munat ja mistä kana kusee ja minkä vielä lintuvertauksen keksinkään. Alla pari otetta kommenttien johdannoista.

”Kosmologian professori on tainnut olla pulkkamäessä silloin, kun koulussa fysiikan tunnilla opetettiin dynamiikan perusteita ja Arkhimedeen lakia?”

”Olisi pitänyt kysyä yläasteen fysiikan opettajalta eikä norsunluutornissa alkuräjähdyksen parissa puuhastelevalta hajamieliseltä professorilta”

Voin vain kuvitella sitä oikeassa olemisen riemua ja siihen liittyvää testosteronin (kaikki kommentoijat olivat tosiaan miehiä) määrää, jota on ollut ilmassa vastineita kirjoitettaessa. Professori Enqvist on kerrankin väärässä ja minä pääsen sen oikaisemaan.

Harva asia kutkuttaa amatööriä enemmän kuin tietää jotain sellaista, josta alan ammattilainen ei syystä tai toisesta ole edes kuullut. Appiukkoni, nyt jo valitettavasti edesmennyt, ei koskaan lakannut (muka) ihmettelemästä sitä, että eräässä television tietokilpailussa viisaat vastaajat eivät tienneet, ketkä lauloivat yhtyeessä Harmony Sisters. No, nehän olivat tietysti kotkalaiset Valtosen sisarukset, Vera, Maire ja Raija, minkä vastauksen appiukko tiesi ilman tukan raapimistakin. Kohtuuden nimissä on todettava, että appeni tietovarastoon kuului paljon muutakin sellaista, mikä olisi saattanut jäädä tietoviisailta vastaamatta. Mm. missä olivat parhaat mustikkapaikat Sääksmäen Mattilan kylän metsissä.

Jos minä olisin päättämässä, niin antaisin Kari Enqvistille tästä Suomen mielenterveysseuran ”Päivän Hyvä Työ” –mitalin. Niin monen päivän hänen lipsahduksensa pelasti muuten ankeana keväisen sohjoisena tiistaina 9.3. Joten päästele vain Kari näitä sammakoita jatkossakin. Ei jatkuvalla syötöllä, mutta sopivin väliajoin ja sopivassa suhteessa. Niillä olisi meille alemmuudentuntoisille paljon suurempi terapeuttinen merkitys kuin niillä viisailla ja nokkelilla sanoilla, joita olemme lukeneet kirjoistasi ja joilla olemme kuulleet sinun väittelyissä narisevan opponentit maan rakoon.

Lukija saattaa ihmetellä, että miten Esko Valtaoja tähän juttuun liittyi. Se selviää seuraavassa blogissa.

27 comments:

  1. Ainakin Tapio Puolimatkalle "Eenkvisti" hävisi väittelyssä sata-nolla.

    ReplyDelete
  2. Väittely on arvostelulaji, mutta tässä tapauksessa taitaa asialla olla aika lailla kotiinpäin vetävä tuomari. Millä perusteilla sata-nolla?

    ReplyDelete
  3. Puolimatka oli oikeassa ja Eenkvisti väärässä. Ihan niin kuin pallojutussakin.

    ReplyDelete
  4. Siinähän ne tulivat. Nimittäin vastaansanomattomat perustelut.

    ReplyDelete
  5. Miten käy, jos kiihdytetään tosi rankasti? Sanotaan vaikka kiihtyvyyden arvolla 10 g?

    ReplyDelete
  6. Timo Suvanto kirjoitti...

    "Työnne" vain kasvaisi, koska se on suoraan verrannollinen kiihtyvyyteen. Narun päässä oleva pallo olisi jo hyvin vaakasuorassa, koska auton kiihtyvyys olisi 10-kertainen Maan vetovoiman aiheuttavaan kiihtyvyyteen verrattuna.
    Todettakoon muuten, että liikenneympyrässä, jonka säde on 10 metriä saavutetaan jo nopeudella 40 km/h noin 1g:n suuruinen keskeiskiihtyvyys. Lattiassa kiinni oleva heliumpallo sojottaa silloin vinoon noin 45 asteen kulmassa. Tämä käy hyvin ilmi videolta auton ajaessa liikenneympyrässä.
    Formuloissa "g-voimat" voivat kaarteessa olla suuruusluokkaa 5g. Ei ihme, että formulakuskit ovat varsinaisia sikaniskoja. Joko luontaisesti tai sellaisiksi treenattuja.

    ReplyDelete
  7. 10 hullua kysyy enemmän kuin yksi viisas ehtii vastata kirjoitti15 March 2010 at 20:55

    Entäs, jos auton sisällä olisi tyhjiö?

    ReplyDelete
  8. Pikemminkin mieli tekisi sanoa, että sittenhän meitä on 11 - ja sanonkin.
    Kysymys on sinänsä ihan hyvä. Silloin ei tietenkään olisi sen paremmin nostetta kuin "työnnettä", joten kaikki irtonainen lentäisi samalla vauhdilla taaksepäin kiihdytettäessä ja vastaavasti eteenpäin jarrutettaessa. Tämän voi mukavasti todeta Heurekan klassikoiden kohteessa höyhen ja lantti, jossa näitä pudotetaan sekä ilman että tyhjiön lävitse.

    ReplyDelete
  9. Olisitko itse osannut vastata, jos Erkki Tuomioja olisi työnnetty yhtäkkiä yllättäen eteesi?

    ReplyDelete
  10. Tähänkin ongelmaan olisi löytynyt valmis vastaus suomenkielisestä Wikipediasta kohdasta "noste". ;-)

    ReplyDelete
  11. Mihinkähän muuhun ongelmaan löytyisi valmis vastaus suomenkielisestä Wikipediasta kohdasta "noste". ;-)? Taitaa olla varsinainen Sudenpentujen käsikirja netissä.

    Tuomioja on tietysti se nimensä näköinen karvainen mikrofoni, joka työnnetään pahaa aavistamattoman kadulla kulkijan suuhun ja kysytään samalla jotain yleisestä suhteellisuusteoriasta, johon vastaajalta luonnollisesti odotetaan tyhjentävää vastausta kuin apteekin hyllyltä. Tai muuten häntä pidetään toivottomana tomppelina.

    ReplyDelete
  12. Olen ollut joskus suuhun työnnetyn "tuomiojan" uhrina. Ei se ollut mukavaa, varsinkin kun kysyttiin illan myöhäisinä hetkinä, mitä mieltä olen Taiteiden yöstä. Onneksi sekava vastaukseni ei päässyt koskaan valtakunnan verkkoon. tämän päättelin siitä, että kyseltyäni vaivihkaa tuttaviltani, olivatko he katsoneet uutisia Taiteiden yöstä, niin kukaan ei reagoinut kysymykseen mitenkään sisäänpäin hymyillen.
    Heliumpallokysymykseen olisin kuitenkin osannut vastata, koska asia oli minulle entuudestaan tuttu. Olen jopa kirjoittanut artikkelin siitä. Miten selkeästi olisin asian esittänyt "tuomiojalle", se on kokonaan toinen juttu.

    ReplyDelete
  13. Juuri noinhan tuo nostejuttu menee... Mutta kun tässä on tätä oikassa olemista näinkin paljon liikkeellä, niin en minäkään malta olla ottamatta kantaa:

    "Ihan samalla kiihtyvässä autossa vaikuttaa palloon vaakasuora ”työnne”, jonka johdosta pallo pyrkii kohti harvempaa ilmaa."

    Eihän väliaineen muuttumisella harvemmaksi kiihtyvyyden vastaisessa suunnassa sinänsä ole tässä merkitystä. Lähes sama noste syntyy vaikka ilma olisi täysin kokoonpuristumatonta, eli vaikka tiheys olisi sama auton etu- ja takapäässä. Noste syntyy myös vain siitä tiheyden ja kiihtyvyyden aiheuttamasta paine-erosta.

    Sorry, tämä on vain tällainen ammatin aiheuttama tauti tarttua jokaiseen epämääräisyyteen... ;)

    ReplyDelete
  14. Näinhän se on. Pallo pyrkii kohti pienempää painetta, joka tässä on myös kohti harvempaa ilmaa. Kaasujen tilanyhtälön mukaan p= NkT/V, joten pienemmässä paineessa on pienempi tiheys eli vähemmän atomeja tai molekyylejä tilavuutta kohden, kun lämpötila on vakio. Mutta kuten sanottua, paine on tässä se primäärisuure. Tulipahan tämänkin korjattua ja palstaa ahkerasti lukevien tietoon. Siitä kiitokset "anonyymille".

    ReplyDelete
  15. Eikö ilma siis "pakkaudukaan" auton takaosaan, kuten edellä mainittiin? Kumpaa fyysikkoa tässä oikein uskoo, professoria vai vaaria? Vai eikö kumpaakaan?

    ReplyDelete
  16. Vähän kaasumatematiikkaa. Kiihdytettäessä vähän räväkämmällä henkilöautolla päästään tyypillisesti kiihtyvyyksiin 5 m/s^2.
    Ilmanpaineet auton etu- ja takaosassa saadaan laskettua seuraavasta lausekkeesta
    p(2)=p(1) x exp((-a x M x d)/(R x T))
    missä
    • lämpötila T = (+20 celsiusta) = 293.15 K
    • Maan painovoiman kiihtyvyys g = 9.80665 m/s2.
    • kaasuvakio R = 8.31447 J/(mol•K)
    • ilman moolimassa M = 0.0289644 kg/mol
    • paine kiihdyttävän auton etuosassa = p(2)
    • paine kiihdyttävän auton takaosassa = p(1)
    • auton etu- ja takaosan etäisyys d = 2 m
    • auton kiihtyvyys a = 5 m/s^2
    Sijoittamalla arvot lausekkeeseen saadaan
    p(2)= p(1) x 0,99987
    Tämä tarkoittaa sitä, että auton etuosassa on 0,013 % pienempi paine kuin auton takaosassa. Käyttämäni ilmaisu ”ilma pakkautuu auton takaosaan” on siis huono ja korjataan se tässä. Parempi olisi sanoa vaikka, että ilma puristuu hieman taaksepäin, jolloin etu- ja takaosan välille tulee pieni paine-ero. Ilmaa kevyempään heliumpalloon tämän paine-eron aikaansaama ”työnne” on niin merkittävä, että se voittaa massan hitaudesta aiheutuvan pallon pyrkimyksen lähteä kiihtyvässä autossa taaksepäin. Eikä tilannetta saada muuttumaan, vaikka kuinka painaisi kaasupoljinta konehuonetta kohti. Pallo vain pyrkii tiukemmin eteenpäin.
    On syytä huomata, että taaksepäin on tässä suunta auton koordinaatistossa eli auton suhteen.

    ReplyDelete
  17. Ketterästi näköjään laskee vaari, vaarilla on Jaguaari?

    ReplyDelete
  18. Missäs vaarilla on kaavassa maan vetovoiman kiihtyvyys, joka esiintyy parametrina taulukossa?

    ReplyDelete
  19. Hyvä, että on tarkkoja lukijoita. Sovelsin alla olevalla sivulla olevaa ilmanpaineen ja korkeuden välistä lauseketta tähän tilanteeseen. Maan vetovoiman kiihtyvyyden tilalla on tietenkin auton kiihtyvyys ja korkeuseron tilalla auton etu- ja takaosan välinen etäisyys. Maan vetovoiman kiihtyvyys jäi vahingossa sinne, eli sitä ei tässä tarvita.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Barometric_formula

    ReplyDelete
  20. Höh,

    miksi ilmiön selvittämiseen tarvitaan laskukaavoja.

    Auton kulkiessa tasaisesti sen sisällä olevat ilmamolekyylit ovat jakaantuneet tasaisesti koko tilaan (diffuusio). Heliumpalloon kohdistuu joka suunnasta siis yhtäsuuri paine.

    Jarrutuksessa ilmamolekyylit käyttäytyvät samoin kuin ilmaan heitetyt riisinjyvät tekisivät, jatkavat matkaansa menosuuntaan eli pakkautuvat auton etuosaan. Etuosassa on siis enemmän ilmahiukkkasia kuin takaosassa ja paine-ero "puhaltaa" kevyttä palloa taaksepäin

    Kaarteessa ilmahiukkaset siirtyvät ulospäin ihan samoin kuin videossa näkyvä harjakin! Taas syntyy paine-ero, joka painaa palloa kaarteen keskustaan.

    Kaavat ovat sinänsä käteviä laskettaessa jotakin.

    "Olemattoman keskipakovoiman nimiin vannovat saavat tässä tapauksessa pitkän nenän."
    No, kyllä se harja pyrkii jatkamaan matkaansa sinne minne oli alunperin menossakin eli kaarteesta ulos.

    TR

    ReplyDelete
  21. Ei Enqvist hävinnyt väittelyssä Puolimatkalle. Miten voisikaan hävitä sellaiselle väitteelle, jota ei voi todistaa oikeaksi. Sellaisista väitteistähän koko Puolimatkan "oppi" koostuu.

    ReplyDelete
  22. Vastaan tähän katkelmalla minun ja Kari Enqvistin käymällä pienellä nettikirjeenvaihdolla. Oletan, että Karilla ei ole mitään "kirjesalaisuuden loukkausta" vastaan, vaikka en ole lupaa häneltä kysynytkään. Minähän tässä keskustellussa lähinnä munaan itseni, jos joku.

    Timo Suvanto
    Olen yrittänyt lukea Puolimatkan pariakin teosta. Komea mies. Olen ollut paikalla, kun uskovaiset fysiikanopettajanaiset kostein silmin (muista paikoista ei ole tietoa) ihaillen kuuntelevat häntä. Siitä miehestä minä en saa kuitenkaan mitään otetta. Filosofisilta kuulostavat lauseet ryyditettyinä jumalattoman pitkällä siteerausten listalla vyöryvät sekä puheessa että tekstissä. Vaikka kuinka pinnistelen saadakseni punaisesta langasta kiinni, niin ei. En saa mistään otetta.
    Kysymykseni kuuluu. Olenko tässä asiassa niin tyhmä/tietämätön/sivistymätön/yms., että ymmärtämättömyys johtuu vain minusta vai voisiko olla niin, että professorin teksti onkin pelkkää retoriikkaa? Sen aukaiseminen on kuin kuorisi päättymätöntä sipulia. Jokaisen kuoren alta paljastaa aina vain samanlainen kuori, ja ainoa vaikutus ajattelevaan kuulijaan on koko ajan paheneva silmien kirvely.

    Kari Enqvist
    Tämä on paljolti Puolimatka-ongelma ydin: siinä ei oikeastaan ole ydintä vaan pikemmin kyseessä on retorinen suostuttelu omalle kannalle. Kuvittelen, että uskovissa piireissä häntä pidetään tavattoman syvällisenä

    Timo Suvanto
    Se on totta. Kuten sanoin, olin kerran uskovaisten fysiikan opettajien järjestämässä tilaisuudessa, jossa Puolimatka oli tähtiesiintyjänä. Tunnelma muistutti lähinnä herätyskokousta. Näin uskonnottomalle, joka minäkin olen, se vaikutti aivan absurdilta. Sen sijaan uskossa olevat eivät varmaan näe mitään ristiriitaa missään Puolimatkan teeseissä.
    http://vod.tv7.fi/vod/player.html?file=cafe_raamattu-046-n.MP4&dir=cafe_raamattu
    Mutta kuten on tullut monessakin yhteydessä todettu, uskossa olevan päähän on uskonnottoman mahdotonta päästä.

    ReplyDelete
  23. Anonyymi kiittää. Kuten aikaisemmin kirjoitin, miten voisikaan hävitä sellaiselle väitteelle, jota ei voi todistaa oikeaksi. Ongelma on kuitenkin juuri se, että väitettä ei voi myöskään todistaa vääräksi ja kun Enqvistin mainitsema retorinen suostuttelu (aivopesu) tehdään taiten, päädytään tilanteseen, jossa asiaan uskotaan sokeasti (uskonto) riippumatta sen todistettavuudesta. Kun vielä sanotaan, että ei se minun (Puolimatka) totuuteni ole, vaan kaikkivaltiaan jumalan totuus, ei liikkuma- tai neuvotteluvaraa jää lainkaan. Tässä on uskonnon ja erityisesti fundamentalismin vaara, riippumatta uskonnosta. Sovitella tai neuvotella ei voi, koska uskovalla on lopullinen totuus ja käsky "ylhäältä". Kuten on nähty, on tällaisten harhojen vallassa eläminen ja toimiminen yhtä tuhoisaa, jos ei tuhoisampaakin , kuin minkä tahansa harhan vallassa eläminen ja toimiminen.

    ReplyDelete
  24. Pekka Myllyrinne10 August 2011 at 19:20

    Heliumpallo siis kulkee "väärään" suuntaan koska voima F=ma on pallon keveydestä johtuen pienempi kuin paine-eron aiheuttama voima. Eli voidaanko päätellä, että jos pallon täyttäisi sopivalla sekotuksella heliumia ja ilmaa, eli sen tiheys olisi juuri sopiva, niin se ei liikkuisi auton suhteen ollenkaan kiihdytyksessä tai jarrutuksessa? Jos näin, niin pätisikö se periaatteessa kaikilla kiihtyvyyksillä, vai muuttuuko näiden kahden toisiaan vastaan taistelevien voimien suhde jotenkin?

    ReplyDelete
  25. Hyvä kysymys. Tähän tuskin Kari Enqvistkään osaisi vastata, hänellehän voimavektorit olivat ylivoimaisia, oman kertomansa mukaan. Palaan tähän tarkemmin, kunhan olen selvittänyt sen itselleni.
    T

    ReplyDelete
  26. Näin tämän asian päättelin.

    Jos pallo kuorineen olisi täsmälleen saman tiheyksistä kuin ilma, niin se leijuisi vapaasti ilmassa paikoillaan, jos ilma pysyy paikoillaan. Kun auto kiihdyttää, niin sisällä oleva ilma pakkautuu taaksepäin, ja leijuva pallo tekisi ihan samalla tapaa. Pallon pitää olla siis pikkuisen ilmaa keveämpää, jotta pysyisi paikoillaan autoon nähden kiihdytettäessä. Mitä voimakkaammin auto kiihdyttää, sitä enemmän ilma pakkautuu auton takaosaan ja sitä kevyempi palon pitää olla, jotta se pysyisi paikoillaan. Siis auton suhteen paikoillaan pysyvän pallon paino riippuu kiihdytyksen suuruudesta.

    ReplyDelete