lauantai 25. joulukuuta 2010

Ankkalammikossa jäätävää tunnelmaa - änderna kämpar mot varandra


Lupasin lopettaa kirjoittelun pakkoruotsista, mutta kun varsinkin poliittiset lupaukset on tehty rikottaviksi, niin pyörrän puheeni saman tien.
RKP:n varapuheenjohtaja Nils ”Linuksen isä” Torvalds kirjoitti RKP:n äänenkannattajassa Höblässä, että pakkoruotsista voitaisiin luopua, jos vastikkeeksi saataisiin takeita palveluista ruotsiksi ja toimivasta kaksikielisyydestä.
RKP:n johdon tvångsvenska-siipi Stefan Wallinin ja Ulla-Maj Widerroosin johdolla ampui Torvaldsin ehdotuksen heti lennosta alas.
Wallin kantoi ikiaikaista huolta siitä, että näin meneteltäessä niin kovin moni suomalainen menettäisi mahdollisuuden pohjoismaiseen yhteistyöhön. Väite on nykyisessä englannin dominoivassa maailmassa niin absurdi, että joulupukkiinkin uskoo varmaan enemmän aikuisia ihmisiä kuin siihen.  Lapsillehan nyt voidaan syöttää mitä puppua hyvänsä.
Toinen Wallinin veto oli se, että samalla pitäisi koulussa luopua myös pakkosuomesta – eikä se olisi viisasta. Olen hieman huuli pyöreänä tämän väitteen kanssa. Ovatko pakollinen suomenkielen ja ruotsinkielen opetus ikiaikaisessa avioliitossa keskenään? Jos toinen katoaa, niin se tarkoittaa kuolinkelloja myös toiselle?
En ole kuullut mistään, että suomenkieliset vaatisivat pakkosuomea ruotsinkielisille. Sen sijaan tuskin monikaan suomenruotsalainen jättäisi koulussa suomen opiskelun kokonaan väliin. Koska  - Wallinin sanoin – se ei olisi viisasta. Pienen kielivähemmistön kannattaa ehdottomasti oman etunsa vuoksi osata ja osata hyvin suuren kielienemmistön kieltä. Silloin he pääsevät nauttimaan myös siitä paljon mainostetusta ”kaksikielisyyden rikkaudesta”.
Kaikki minun tuntemani suomenruotsalaiset ovat fiksua väkeä. Mistä ihmeestä televisioon ja muuhun mediaan löydetään lausuntoja antamaan ne samoja iänikuisia idiotismeja laukovat pahimmat typerykset? Ei ainakaan satunnaisotannalla.
Lienee itsestään selvää, että pakkoruotsi ei ole oikea, eikä varsinkaan riittävä keino ruotsinkielisten palvelujen takaamiseksi niitä tarvitseville. Uskon, että niitäkin on, vaikka suurin osa suomenruotsalaisista on kadehdittavan kaksikielisiä.
Keppi on pitkällä tähtäyksellä huono opettaja. Mitäs, jos kokeiltaisiin porkkanaa? Luovutaan byrokraattisesta virkamiesten muodollisesta ruotsinkielen osaamispakosta ja maksetaan aidosta kaksikielisyydestä asianmukainen lisäkorvaus niillä julkisen sektorin aloilla, joissa sitä ihan oikeasti tarvitaan. Jos vaikka perushoitaja selvittää kunnollisen kielikokeen sekä suomeksi että ruotsiksi, niin hän saa, sanotaan nyt vaikka kahta palkkaluokkaa korkeampaa palkkaa. Sama voitaisiin maksaa muille aidosti kaksi- tai useampikielisille.
Kuten Torvaldskin toteaa, niin suurin osa suomalaisista ei saa ruotsin opiskelusta mitään todellista vastinetta (gengäld). Tämä koskee etenkin niitä myöhemmässä elämässään suoritustason tehtäviin siirtyviä, jotka tällä hetkellä ovat kaikkein vähiten motivoituneita ruotsinkielen opiskelusta. Tiliotteessa oleva merkintä olisi aika konkreettinen porkkana. Ainakin jos vertaa mahdollisuuteen päästä joskus osalliseksi pohjoismaisesta yhteistyöstä – sen ainoaksi ruotsia puhuvaksi jäseneksi.

Jos Nils Torvalds edustaa sitä liberaalia ja avarakatseista suomenruotsalaisuutta (kuten monen entiset taistolaiset), niin Ulla-Maj Wideroos on kaivautunut niin syvälle kielipoteroonsa , että sieltä pystyy enää ampumaan vain tähtäämättä. Sotaiset kielikuvat ovat Ulla-Majn oman blogin inspiroimia.
Kas kun Ulla-Maj ei närpiöläisenä ole vaatimassa Närpiön ruotsille pakollista opetusta suomenkielisissä kouluissa. Närpiössä kun muilla suomenruotsalaisillakin on kielivaikeuksia, kouluruotsilla siellä ei pärjää lainkaan. Tässä puhun kokemuksen rintaäänellä.

Torvaldsin artikkelia en löytänyt mistään, mutta alla Höblän uutinen asiasta.
I en kolumn i morgondagens Hbl flaggar Nils Torvalds för att den obligatoriska svenskan kan ges upp under vissa villkor som garanterar tvåspråkigheten.

Debatten om den obligatoriska svenskundervisningen i finska skolor går vidare. I en kolumn i morgondagens Hbl föreslår Svenska folkpartiets viceordförande Nils Torvalds en kompromiss.

Enligt hans förslag frångår man den obligatoriska svenskan men kräver i gengäld en bättre garanti för service på svenska och en fungerande tvåspråkighet.

– Det viktiga är hur vi bäst kan garantera service på svenska, säger Torvalds.

Han försäkrar att han funderat länge på frågan innan han fattade pennan.

– Problemet är att vi i dag kräver att finskspråkiga elever läser svenska utan att ge någonting i gengäld. Samtidigt vet alla, åtminstone de som bor innanför Ring III, att på sjukhus och åldringshem ser vi ingenting av den obligatoriska svenskan. Den tillför ingenting när det gäller, säger Torvalds.

Partiordförande Stefan Wallin tar i mogondagens Hbl avstånd från Torvalds förslag.

– Skolsvenskan är inte bara en fråga om att tillräckligt många personer i förvaltningen skall kunna ge finlandssvenskarna service. Det vore ett alltför egoistiskt sätt att se på skolsvenskan eller landets tvåspråkighet.

– Det handlar också om att ge finska barn och ungdomar en personlig kontaktyta med vårt lands tvåspråkighet, exempelvis som port till det nordiska sammanhanget. Och slopar vi den obligatoriska svenskan i finska skolor måste vi också slopa den obligatoriska finskan i svenska skolor. Det vore inte klokt, skriver Wallin.

Ulla-Maj Wideroosin kielipoliittisia näkemyksiä pakkovenäjästä ja venäläistämisestä.
Det är det minsta man kan säga om vår statsministers sätt att ta hjälp av Rysslands statsminister i språkfrågan. När skall Finlands folk vakna och inse vad som är på gång i vårt land. Tvångsryska och förryskning! Det var inte det här som min far och andra stred för i kriget!

9 kommenttia:

Eeva Mielos kirjoitti...

Torvalds on vanha stallari. Kuinka paljon painoa voi antaa takinkääntäjän mielipiteille?

Timo Suvanto kirjoitti...

Vastaan kysymykseen YLE:n uutisella asiasta. Logiikka, joka syvästi loukkaa minua, on se, että minun Torvaldsin kanssa hyvin yhtenevä näkemystäni vähätellään kertomalla vain Persujen olevan samalla kannalla. Siis olen väärässä, koska olen tässä asiassa samalla kannalla kuin kaimani Timo Soini.
Olen monesta asiasta eri mieltä kuin Soini. Päällimmäisenä tulee mieleen uskon asiat ja Millwallin kannatus, mutta ilmoitan protestina äänestäväni Persuja seuraavissa eduskuntavaaleissa. Mutta en maailman tappiin ulottuvalla valtakirjalla. Se tarkistetaan 4 vuoden välein.

Alla YLE:n uutisointi asiata.

Keskustelu ns. pakkoruotsista on saamassa uutta suuntaa, kun liki 40 prosenttia suomenruotsalaisistakin on valmiita luopumaan pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta. Samaan aikaan myös RKP:n johdossa on alettu epäröidä pakkoruotsin tarpeellisuutta. Puolueen varapuheenjohtaja Nils Torvalds olisi valmis kuoppaamaan koko pakkoruotsin.

- Yksinkertainen totuus on, ettei nykyinen järjestelmä toimi, Torvalds sanoo.

Hänen mukaansa nykyisenkaltainen pakkoruotsi ei auta ruotsinkielisiä, koska tarvittavia palveluja ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan ruotsiksi.

- Suomenkielisissä kouluissa ei opita kunnolla ruotsia emmekä saa ruotsiksi niitä palveluja, joihin meillä on oikeus, Torvalds sanoo.

Torvaldsin mielestä pakollista kouluopetusta tärkeämpää olisi taata palvelujen saatavuus. Hän arvioi, että myös Ylen kyselyssä näkyy kaksikielisillä alueilla asuvien suomenruotsalaisten arkipäivä.

- Suurin osa niistä, jotka ovat valmiita luopumaan ruotsin kielen opetuksesta, asuvat ruuhka-Suomessa. He näkevät, ettei nykyinen systeemi toimi.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ulla-Maj Wideroos sanoo olevansa yllättynyt asiasta.

- Viime aikojen keskustelu on loukannut ruotsinkielisiä. Tämä on reaktio väitteisiin, joiden mukaan ruotsi ei olisi tasa-arvoinen kieli suomen kanssa, Wideroos arvioi.

Wideroos viittaa muun muassa Ylen taannoiseen Pakkoruotsi-iltaan.

- Sain paljon viestejä siitä, kuinka loukkaavaa se keskustelu oli, Wideroos sanoo.

Wideroos on myös pahoillaan puolueen varapuheenjohtajan kannanotoista. Hän sanoo olevansa "täydellisesti eri mieltä" Torvaldsin kanssa.

- Tähän asti vain perussuomalaiset ovat vaatineet hyötyruotsin poistamista. Miksi sitten nyt RKP:n varapuheenjohtaja, Wideroos kysyy.

Hän olisi myös toivonut, että Torvalds olisi ottanut asian esiin puolueen omissa kokouksissa.

- Nyt sitten joulun alla ja yhtäaikaa tämän mielipidemittauksen kanssa hän haluaa kertoa kannastaan julkisuudessa, Wideroos paheksuu.

RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin ilmoitti keskiviikkoiltana YLE Uutisille olevansa asiassa samoilla linjoilla Wideroosin kanssa.

Olavi Linnainen kirjoitti...

Mielenkiintoinen käsite tämä "hyötyruotsi". Persut ovat vaatineet pakollisen ruotsinkielen opetuksen poistamista. Siis tvångsvenska onkin vinstsvenska.
Maailma kun ei ole pelkää win-win peliä, vaan usein enemmän nollasummapeliä. Toisen hyöty saattaa olla toisen haitta. Ketkä ovat "hyötyruotsin" voittajia?
1. Ruotsinkielen opettajat, joiden leipä saattaa olla kiinni oppilaiden määrästä.
2. Ne, jotka haluavat kyykyttää suomenkielisiä vasten tahtoaan ruotsia opiskelemaan joutuvia.

Ketkä ovat häviäjiä?
1. Ruotsinkieltä omasta halustaan opiskelevat, jotka joutuvat sietämään luokassa olevaa huonoa ja rauhatonta ilmapiiriä.
2. Samalla perusteella ruotsinkielen opettajat.
3. Ruotsinkieli ja koko suomenruotsalainen kulttuuri, jotka ovat joutuneet täysin typerän kieliriidan kohteeksi.

Timo Suvanto kirjoitti...

Olen saanut paheksuvia kommentteja luvattuani äänestää Persuja ensi kevään eduskuntavaaleissa. "Et kai sää niin tyhmä oo?"
Tässä on minusta koko jutun ydin. Koko länsimaisen yksilönvapauden ydin on siinä, että saan tehdä (tiettyyn rajaan asti) päätöksiä, jotka voivat olla jopa aika tyhmiä. Kuten äänestää Persuja tai päättää lasteni kielivalinnoista.
Perutaan nyt lupausta sen verran, että äänestän ensi vaaleissa puoluetta, joka ottaa selkeästi kannan pakkoruotsista luopumisen puolesta. Turha on Persuillekaan antaa sitä tunnetta, että ääneni olisi jo heidän plakkarissaan.

Anonyymi kirjoitti...

Eikö sinun lapsesi ole jo niin vanhoja, että osaavat itsekin päättää, mitä kieltä opiskelevat?

Timo Suvanto kirjoitti...

Puhuin tässä enemmän yleisellä tasolla. Kielivalinnat koskettavat minua henkilökohtaisesti lähinnä lastenlasteni kautta. Siinäkin vain välillisesti ollessani sivustakatsojan roolissa.

Pojanpoikani Mikke aloitti tänä vuonna ruotsinkielen opiskelun 4. luokalla ns. vapaaehtoisena A2-kielenä. Ei minulla ole siihen mitään sanottavaa. En edes halua ottaa siihen kantaa, koska se on minusta tasan tarkkaan poikani perheen oma asia.

Olavi Linnainen kirjoitti...

Aika kuvaavia Wideroosin kommentit:
"Sain paljon viestejä siitä, kuinka loukkaavaa se keskustelu oli"
"Nyt sitten joulun alla ja yhtäaikaa tämän mielipidemittauksen kanssa hän haluaa kertoa kannastaan julkisuudessa."
Wideroosille tuli siis paha mieli, kun suomenkieliset haluavat itse päättää lastensa kielivalinnoista ja erityisesti siitä, että "omatkin pettävät" juuri ennen joulua. Joulu oli pilalla.

Tällaiset ihmiset toimivat meillä ministereinä. Vaikka tämä on jo moneen kertaan todettu, niin edelleenkään ei voi kuin ihmetellä kuinka vähäisellä järjellä tätä maata hallitaan.

Raimo kirjoitti...

Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario ja A. H. Saastamoinen, Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."

Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

"Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia."

"Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan."

Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

lyyxem.freehostia.com/1930.htm

Kultakeräys puolustusvoimien hyväksi 1940: 100 000 ihmistä lahjoitti kultasormuksensa ja muita kultaisia esineitään puolustusvoimien hyväksi. Kultasormusten vastineeksi lahjoittajille annettiin rautaiset sormukset tilalle, muut kultaesineet jäivät vastineetta. Kultaa kertyi kaikkiaan 1700 kiloa, joka kuljetettiin 1945 salaa Ruotsiin ja myytiin sinne polkuhinnalla.

lyyxem.freehostia.com/teljo.htm

Timo Suvanto kirjoitti...

Mielenkiintoista historiaa, kun vielä selviäisi, miten se liittyy aiheeseen.