Esitän tässä blogissani enempi tai vähempi poikkitieteellisiä näkemyksiä maailmanmenosta fyysikon, valokuvaajan, tietokirjailijan ja eläkeläisvaarin näkövinkkelistä. Tarinoiden yhtäläisyydet todellisiin tapahtumiin ja henkilöihin ovat tarkoituksellisia, joskin sattumanvaraisia. Texts are mainly in Finnish, but you might find some in English. Finders Keepers, Loosers Weepers!
tiistai 26. heinäkuuta 2011
Pekka ja Pätkä neekereinä
Oslon tragedia on nostanut rasismin, fasismin ja kaikkien muiden kauheiden asioiden vastustajat barrikadeille kertomaan meille valistumattomille, miten jatkossa pitää toimia. Rasismille, vihapuheille ja suvaitsemattomuudelle pitää saada ehdoton nollatoleranssi.
Ihan kannatettava ajatus, jos sillä voitaisiin nostaa Norjan tapahtumien toistumisen kynnystä ja jos joku pystyisi kertomaan, miten voidaan erottaa esim. rasistiset puheet ja kirjoitukset tavallisista ihmisten harrastamista muuten vaan enempi vähempi typeristä möläytyksistä. Otetaan nyt vaikka nykyään kiellettyjen listalle nostettu sana ”neekeri” tarkastelun kohteeksi.
Minun kouluaikanani opetettiin, että kaikki mustat afrikkalaiset, kuten etiopialaiset, eivät ole suinkaan neekereitä. Neekereille tyypillisistä luonteenpiirteistä opetettiinkin sitten sellaisia ”faktoja”, että niitä ei nykypäivänä uskalla edes tähän blogiin siteerata. Siitä huolimatta neekeri jäi ainakin minulle mieleen sanana, jolla tarkoitettiin ns. neekerirodun edustajia, olivat he sitten afrikkalaisia tai amerikkalaisia. Sanaan ei liittynyt sen kummempaa arvolatausta suuntaan tai toiseen. Korkeintaan jotain kateutta, kun poikien kesken pidettiin varmana tietona neekereiden ylivoimaista mieskuntoisuutta ja hirveää flaksia naisten keskuudessa.
Tunsin aikoinaan nyt jo kuolleen burundilaisen yönmustan Theodor Kampalan juuri niin hyvin, kuin muutaman kerran yhdessä oluella käyneen voi tuntea. Koska tunsin hänet nimeltä, niin oli tietysti luonnollista, että puhuttelin häntä nimeltä enkä esimerkiksi kutsunut neekeriukoksi (hän osasi oikein hyvin suomea). Muistan kuitenkin kerran kysyneeni häneltä, että mitä mieltä hän on siitä, jos ja kun häntä kutsutaan neekeriksi. Hän vastasi, että minä saan sanoa häntä miksi vain, koska olin hänen ystävänsä ja etenkin koska tarjosin hänelle kaljat, mutta neekeriksi haukkuvaa hän saattaisi vetää turpaan. Oli kuulemma vetänytkin - minkä hyvin uskoin, sillä hän oli paitsi isokokoinen myös aika äkkipikainen.
Legendaarinen urheiluselostaja Juhani Sipilä kutsui Moskovan olympialaisten 10.000 ja 5.000 metrin voittajaa, etiopialaista Miruz Yifteria ”suomalaisia vaanivaksi mustaksi peikoksi”. Se olikin poliittisesti korrektia, sillä etiopialaiset pitävät itseään seemiläisinä, ei neekereinä. Toisaalta vaikka Sipilä olisi nimitellyt lyhyenläntää ja kieltämättä hieman peikkoa muistuttavaa Yifteria suomeksi vaikka miksi, niin tuskin se olisi miestä paljoa hetkauttanut. Enemmän traumoja Moskovan olympialaisista taisi jäädä kummallakin pitkällä matkalla mitaleille yltäneelle Kaarlo Maaningalle, joka uskoon tultuaan tunnusti käyttämänsä veridopingin. Lasse Viren ei tunnustanut.
Lukija saattaa kysyä kuin jaaritteluun tuskastunut tuomari ”Kova laki”-sarjassa, että kauanko vielä kestää, ennen kuin selviää, mihin poikkitieteilijä oikein pyrkii. No hyvä. Pyrin siihen, että sanoilla ja ilmaisuilla ei ole itsessään rasistisia tai muita negatiivisia ominaisuuksia. Ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi ja kyllä sitä ollaan niin neekeriä, niin neekeriä. Rasistisiksi ne muuttuvat vasta asiayhteydessä.
Rasistisia puheita ei voida tunnistaa niiden yksittäisistä sanoista tai edes lauseista. Jonkun on tulkittava ne ja päätettävä, mikä on rasismia, mikä muuten vain typeryyttä ja mikä jopa huovismaista salaoveluutta (á la "Pystyyn marinoitu nainen"). Kuka se voisi olla? Joku asiantuntija? Vaikka rasismiin, maahanmuuttopolitiikkaan ja monikulttuurisuuteen laajasti perehtynyt sosiologi Vesa Puuronen?
Häntä haastateltiin juuri tänään 26.7.2011 ilmestyneessä Kotiliedessä. Näin Vesa Puuronen vastasi kysymykseen: ”Mitä rasistista on kansanedustaja Jussi Halla-Ahon kirjoituksissa?” (Halla-aho kirjoitetaan muuten kuten ohessa. toim. huom. toimittajalle)
”Hänen kirjoittelunsa perustuu näkemykseen, että maahanmuuttajien kulttuuri tai uskonto määräävät heidän toimintaansa. Halla-Aho käyttää kulttuuria tai etnistä ryhmää rodun kiertoilmaisuna ja leimaa maahanmuuttajat murhaajiksi, raiskaajiksi tai barbaarivalloittajiksi. Näin hän tuottaa rodullistettuja identiteettejä ja on siten rasisti.”
Halki, poikki ja pinoon. En ole Jussi Halla-ahon suuri ihailija enkä olisi äänestänyt häntä, jos vaalipiirini olisi ollut Helsinki. Siitä huolimatta haluan sittenkin mieluummin elää poliittisesti epäkorrektin möläyttelyn ja Jussi Halla-ahon kirjoittelut sallivassa maailmassa kuin siinä, jossa minäkin olisin näillä teksteilläni Puurosen määrittelemänä rasisti tai ainakin poliittisesti-korrektius-vastainen.
Sama koskee sanavapausjärjestö Suomen Penin puheenjohtaja Jarkko Tonttia, joka kommentoi Halla-ahon saamaa tuomiota: "Niin tärkeä ihmisoikeus kuin sanavapaus onkin, täytyy harkita ja punnita kommentteja, kommentoi asiaa Sananvapausjärjestö Suomen Penin varapuheenjohtaja Jarkko Tontti Uudelle Suomelle."
Tästä olen eri mieltä. Sananvapauteen kuuluu myös oikeus esittää sellaisia kommentteja, jotka eivät ole hirveän harkittuja ja punnittuja. Tontin vaatimus johtaisi väistämättä siihen, että lehdet olisivat aika ohuita ja netin keskustelupalstoja ei olisi lainkaan. Sananvapaus on niilläkin, joista Penin toimitusjohtaja ei syystä tai toisesta pidä tai jotka ovat erikoistuneet möläyttelemiseen. Kuten Jarkko Tontti esittäessään lasten päivähoitoa pakolliseksi. Tai Poikkitieteilijä kirjoittaessaan suuresta tragediasta yllä olevalla otsikolla ja siihen liittyvällä valokuvalla.
Oslon tapahtumat ovat traagisia, erityisen traagisia tietysti omaisten ja läheisten kannalta. Heidän tuskansa määrää eivät varmaan voi käsittää muut kuin saman joskus kokeneet. Läheisensä väkivallan uhreina menettäneet. Heitä on eri puolella maailmaa kymmeniä jos ei satoja miljoonia. Minä en kuulu heihin. Siitä huolimatta en voi olla ajattelematta, että tässä toisten tuskaa käytetään myös oman oikean näkemyksen tukena toisin ajattelevien vääriä mielipiteitä vastaan. Naivisti tai härskisti, molempiin lähtöihin riittää kommentoijia.
ps. Otsikkokuvassa todellakin on taustalla Pekka ja edessä häntä 2 cm lyhyempi Pätkä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
44 kommenttia:
Uskoin jo Timon saavuttaneen jutuillaan pohjakosketuksen. Olin väärässä. Herran siunausta sinulle Timo. Toivottavasti elämä opettaa sinullekin nöyryyttä ja muiden hädän kunnioittamista.
Aika paksua väittää Lasse Virenin käyttäneen veridopingia.
Poikkitieteilijä parhaimmillaan. Kipeästä aiheesta rohkea kannanotto.
En ole väittänyt Virenin käyttäneen veridopingia. Sitä tosin epäiltiin, mutta minkään moista näyttöä ei asiasta saatu.
Oikeastaan heitin Virenin täkyksi (hyvin näytti syötti käyneen) siitä, miten helposti todistustaakka sysätään syytetylle. Tällaistakin lööppiä aikoinaan joskus 1990-luvun vaihteissa ajateltiin pituushyppääjä Ringa Rovosta ja silloisesta urheiluliiton pomosta Ilkka Kanervasta.
RINGA ROPO EI ANTANUT KANERVALLE
EI VALITTU OLYMPIALAISIIN!
Molemmat väitteet pitivät paikkansa (varmuudella ainakin jälkimmäinen).
Nobelin rauhanpalkinnon saaja, presidentti Martti Ahtisaari, kertoi haastattelussa mielipiteensä Norjan järkyttävistä tapahtumista.
- Nyt pitää hyvien, suvaitsevien ihmisten rohkaista mielensä ja vastustaa äänekkäästi suvaitsemattomuutta ja ääriliikkeitä, niin poliittisia, isänmaallisia kuin uskonnollisiakin, Ahtisaari vaatii.
Kumpaan Maran mainitsemaan ihmisryhmään Poikkitieteilijä katsoo kuuluvansa?
Matti Äyrään kanssa samaa mieltä. Rohkea poikkitieteellinen kannanotto.
Mara on ilmoittanut hakevansa poliittista turvapaikkaa Namibiasta, jos Paavo Väyrynen valaitaan presidentiksi. Lisäksi hän kannattaa intohimoisesti pakkoruotsia ja pitää RKP:tä ainoana liberaalina puolueena Suomessa.
Jos nämä ovat hyvän, suvaitsevaisen ja suvaitsemattomuutta ja ääriliikkeitä vastustavan ihmisen kriteerit, niin silloin minä kuulun siihen joukkoon, jonka suhteen on syytä rohkaista mielensä ja vastustaa äänekkäästi sitä.
Historia on täynnä esimerkkejä, jossa ihmiset jaetaan hyviin ja pahoihin, meihin ja teihin, luokkakantaisiin ja revareihin yms. Jäljet pelottavat.
Kuka on se Jeesus, jolla on valta ja kyky jakaa meidät vuohiin ja lampaisiin, suvaitseviin ja suvaitsemattomiin? Marako? Silloin minä haen turvapaikkaa Etelänavalta.
Hyvät ja suvaitsevat ihmiset ovat näköjään rohkaisseet mielensä ja vastustaneet äänekkäästi suvaitsemattomuutta ja ääriliikkeitä, niin poliittisia, isänmaallisia kuin uskonnollisiakin. Tämä on helposti pääteltävissä, kun lukee Maran ja Timo Soinin kommentit Norjan tapahtumien tiimoilta. Tarvitseeko ihminen enää turvapaikkaa kaiken tämän ylitsevuotavan hyvyyden ja suvaistevaisuuden keskellä?
"Presidentti Martti Ahtisaari nauratti yleisöä Pohjoismaiden instituutin järjestämässä kielikeskustelussa Helsingissä... Sen jälkeen kuulin, että Paavo Väyrynen hakee vielä presidentiksi. Jos se tapahtuu, haen poliittista turvapaikkaa Namibiasta, Nobel-palkittu presidentti virnisteli."
Näin siis hyvä ja suvaitsevainen entinen presidenttimme nauratti hyvää ja suvaitsevaista yleisöään visiolla siitä, mitä hän tekisi, jos Suomen kansa vapailla vaaleilla valitsisi Paavo Väyrysen presidentiksi. Jotenkin tulee mieleen Jeesuksen vertaus rikasta toisen silmässä ja malasta omassa silmässä.
Lisääntyykö hyvyys ja suvaitsevaisuus molemmissa valtioissa (Suomessa ja Namibiassa), jos Ahtisaari lähtee Namibiaan..?
Ainakin oppineisuus muodollisen koulutuksen näkökulmasta asiaa katsottaessa. Marahan on koulutukseltaan kansakoulun opettaja (paria kymmentä kunniatohtoriutta ei tässä lasketa mukaan).
Tämä ei ole kannanotto kansankoulun opettajista. Päinvastoin arvostan suuresti niin muinaisia kansakoulun kuin nykyisiä peruskoulun opettajia. Heidän työnsä on koko yhteiskuntamme keskeisiä kivijalkoja, mistä vinkkelistä tahansa katsottuna. Se, että yhdessä tuli tasavaltamme pressakin, on vain osoitus siitä, että ihmiset arvostavat myös muita kuin tohtorin tutkinnon suorittaneita. Seuraava pressa taitaakin sitten olla ihan varatuomari, kun nykyinen on "vain" oik. kand..
Kansaa kuohuttaneet väkivallan teot ovat usein toimineet hyvinä työrukkasina vallan kannalta epämieluisia ihmisiä vastaan. Esimerkkinä Natsi-Saksan kristalliyö.
"Kristalliyö sai alkunsa Herschel Grynszpanin, Saksasta vainoja Pariisiin paenneen juutalaismiehen, surmattua Saksan lähetystövirkailijan Ernst vom Rathin Pariisissa 7. marraskuuta. Vom Rathin murha laukaisi väkivallan aallon juutalaisia vastaan Saksassa. Hyökkäys näytti spontaanilta, mutta Saksan hallitus oli järjestämässä sitä. Hallitus toimi virallisten kanavien lisäksi natsipuolueen kautta."
Vaikka mittakaava oli Natsi-Saksassa toinen, niin logiikka on sama. Vika tapahtuneeseen on niissä ihmisissä, joista valtaapitävät eivät pidä ja jotka siis on laitettava erityistarkkailuun ja -kohteluun.
Aika kauan kestikin, ennen kuin ensimmäinen natsi-kortti heitettiin kehiin.
Olisipa mielenkiintoista tietää, miten herra Poikkitieteilijä ja KaikenTietävä olisi itse menetellyt.
Koska en kuulu ns. valtaapitäviin, minulla ei ole halua eikä tarvetta lähteä neuvomaan heitä tässä asiassa. Viran tai aseman puolesta annettujen lausuntojen sisältö ja henki ovat asianomaisten itse päätettävissä.
Itse kirjoitin yllä olevan kolumnin, koska olen aistivinani monissa lausunnoissa sellaista sanomaa, jota en voi hyväksyä. Tällöin jouduin olemaan lievästi samaa mieltä Ahtisaaresta jopa Timo. T. A. Mikkosen kanssa, mitä ei ole turhan usein tapahtunut.
Henkilökohtaisena kannanottona kävin laittamassa nimeni Norjan hallituksen suruadressiin. Se on mielestäni minulle sopiva tapa ilmaista osanottoni uhrien läheisille ja kannanottoni tällaista yhteiskunnallista kehitystä vastaan. Tekstiksi kopioin joltain aiemmin suruvalittelun lähettäneeltä sellaisen ei-uskonnollisen lauseen, jonka sisällön kuvittelin ymmärtäväni ruotsinkielen taidollani.
Min dypeste medfølelse med alle i denne forferdelige hendelsen.
Timo Suvanto
Finland
Valitettavasti huono maku ei ole kriminalisoitu!
Onneksi huono maku ei ole kriminalisoitu! Muuten emme saisi nauttia näistä herkullisista poikkitieteellisistä tarinoista - ja etenkään emme niiden kommenteista.
Toivottavasti et ole Anonyymi tosissasi tuossa toiveessasi huonon maun kriminalisoinnista. Toiveesi on analoginen erään suomalaisen puolueen viime vaaliohjelmassa olleen vaatimuksesta poistaa yhteiskunnan tuki ns. nykytaiteelta.
Lähimpänä noissa kahdessa asiassa ollaan (ja on oltu) totalitaarisissa ja yksinvaltaisesti johdetuissa yhteiskunnissa.
Mikä kainous estää sanomasta, että Persujen vaaliohjelmassa? Vaaliohjelman tarkoitus lienee ensisijaisesti on olla äänenkalasteluohjelma. Varsinkin oppositiossa niillä voidaan pyyhkiä ahteria vaalien jälkeen. Jopa negatiivisilla vaalilupauksilla eli niillä kohteilla, minne ei ainakaan rahoja heruisi.
Joten hyvät postmodernit tekotaiteilijat! Ei hätää. Tukea tulee, kunhan sitä vain hakee. Minä ainakin aion hakea omille poikkitieteellisille hankkeilleni. Olen jo itse asiassa sekä hakenut että myös saanut. Perästä kuuluu.
Ei minkäänlainen kainous. Tarkoitukseni oli kommentoida asiaa. Puolueen (tai henkilön nimen kuten tälläkin palstalla turhan usein) mainitseminen ohittaa usein itse asian ja jatkokeskustelu käydäänkin henkilöstä tai puolueesta.
Näinhän se on. Kun joku tai jotkut saavat tai ottavat itselleen absoluuttisen totuuden, niin tiedossa on aina ongelmia. Tämä on toistunut historiassa niin monta kertaa. Politiikassa, uskonnossa, taiteessa. Pienessä ja suuressa mittakaavassa. Esimerkkejä on turha luetella, niitä löytyy liian paljon etsimättäkin.
Poikkitieteilijä siis hyväksyy vihapuheet sananvapauden nimissä?
Puheet ovat puheita, kirjoitukset kirjoituksia ja teot tekoja. Nyt jo edesmenneen appiukkoni, kahden sodan veteraanin ja karjalaisen evakon ilmaisemat käsitykset ryssästä ja pakolaisista olisivat ilman muuta ylittäneet aika tiukastikin määritellyn vihapuheen rajan. Olisiko minun, "hyvän ja suvaitsevaisen ihmisen" pitänyt rohkaistua ja vastustaa äänekkäästi appiukkoni ajatuksia, joita hän ei todellakaan pitänyt vakan alla? Tuskin se olisi meidän välejämme tehnyt paremmiksi. "Vihapuheistaan" huolimatta appeni eli ihan hyvän ja rauhaa rakastavan (kuten lähes kaikki sodan kokeneet) elämän aviomiehenä, isänä, isoisänä ja vielä isoisoisänä.
Pointtini on ollut tai ainakin yrittänyt olla, että kun ruvetaan jakamaan ihmisiä hyviin ja suvaitsevaisiin sekä toisaalta pahoihin ja suvaitsemattomiin, niin ollaan hyvin heikoilla jäillä. Jorma Panula kiteytti sen olla oikeassa verbin sijamuotoina pohojolaasittain.
Moon oikees
Soot vääräs
Sekin on vääräs
Moomma oikees
Tootte ihan vääräs
Noon täysin metäs!
Tämä ajattelumalli ei ole koskaan johtanut mihinkään hyvään ja auvoisaan maailmaan, vaan erilaisiin diktatuureihin. Tosiasiat eivät enää perustu faktoille vaan sille, kenen etu ne ovat. Tässä maailmassa puheet kääntyvät kaikkein helpoiten väkivallan teoiksi, ei suinkaan siellä, missä typerätkin möläyttelyt sallitaan siinä kuin vähän fiksummat kannanotot.
Shakaalit ulvoo, karavaani kulkee. Siihen voisi laittaa vaikka ekvivalenssi-merkin väliin. Shakaalit ulvoo <=> karavaani kulkee.
Siis hyväksyt vihapuheet.
Katsotaas, mitä tämän päivän Hesarissa oli aiheesta.
Valtio-opin professorin Mika Ojakankaan mielestä Soini on oikeassa korostaessaan, että kyse on kaikkia koskettavasta ongelmasta.
"Soini sanoo kuitenkin, että Breivik on murhaaja, mutta että muusta hän ei tiedä. Miksi Soini ei mainitse, että Breivik on oikeistoradikaali, joka vastustaa Euroopan unionia ja eurooppalaisten valtioiden maahanmuuttopolitiikkaa sekä kannattaa perinteisiä arvoja ja niin edelleen?" Ojakangas kysyy.
Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosentti Ilkka Levä ihmettelee samaa. Hänen mielestään Soinin kommentti kuvastaa vastuun pakoilua.
Hän ihmettelee, miksi perussuomalaiset eivät ole irtisanoutuneet jämäkästi maahanmuuttajiin kohdistuvista vihapuheista.
"On selvää, että perussuomalaiset edustavat maahanmuuttovastaista poliittista ryhmittymää ja iskussa oli osittain kyse maahanmuutosta. Soinin olisi pitänyt sanoa suoraan, että perussuomalaiset puolueena sanoutuu irti tällaisesta", Levä sanoo
Samaan aikaan Perussuomalaisten kansanedustaja James Hirvisaari Hommaforumilla 25. 7. "Norjan verilöyly oli hirveä ja tuomitsen sen täysin, mutta en oikeastaan ihmettele sitä, että se tapahtui juuri Oslossa. Siellä näet viime vuosien aikana KAIKKI (100 %) useisiin kymmeniin hyökkäysraiskauksiin syyllistyneet ovat olleet länsimaiden ulkopuolelta tulevia maahanmuuttajia / ulkomaalaisia. Tapahtuman voi siis hyvin arvella olevan osaltaan seurausta väärän maahanmuuttopolitiikan aiheuttamista vakavista lieveilmiöistä."
Siis jos vähän (ja vain vähän) kärjistetään, niin Oslon traagisten tapahtumien syy oli joko liian löydä maahanmuuttopolitiikka tai vihapuheet maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia vastaan. Kommentoijan omasta näkövinkkelistä riippuen.
Mikä on syy ja kuka on syyllinen rikokseen ovat kaksi eri asiaa. Syy on loogisen syy- ja seuraussuhteen premissi ja syyllinen taas teon tekijä tai muuten aiheuttava. Koetan vääntää tätäkin rautalangasta.
Oletetaan, että isällä on kaksi poikaa. Oma poika ja ottopoika. Isä vie pojat jäätelölle ja ostaa molemmille samanlaiset jäätelöt. Oma poika suuttuu, koska hänen mielestään hänelle biologisena jälkeläisenä kuuluisi suurempi jäätelö. Harmistuneena oma poika ampuu sekä isän että ottopojan. Mikä on tapahtuman syy?
Varmaan välitön syy oli isän jäätelönostopolitiikka. Oman pojan mielestä nimenomaan väärä jäätelönostopolitiikka. Oman pojan mielestä isä on oikeastaan syyllinen tapahtumaan, koska hän menetteli oman pojan mielestä kelvottomasti, vaikka useimpien muiden mielestä isä toimi hienosti pitäessään omaa biologista ja ottopoikaansa saman arvoisina.
Ainakin minä olen lukevinani rivien välistä Hirvisaaren kommentista, että hän olisi sälyttämässä osasyyllisyyttä myös väärästä maahanmuuttopolitiikasta vastuussa oleville. Eli sekoittamassa syyn ja syyllisen käsitteitä.
Entäpä Levä? Hänen mielestään Soinikin pakoilee vastuutaan ja kantaa siten omalta osaltaan syyllisen viittaa, ainakin moraalista sellaista, kun ei ole jämäkästi irtisanoutunut maahanmuuttajiin kohdistuvista vihapuheista.
Mitä näille on yhteistä? Se, että syyt ja syylliset löytyvät aina jostain muusta itsestä ja omasta toiminnasta. Poliitikolle tulee harvoin tarvetta katsoa vähän tarkemmin peiliin. Tosin silloin hän saattaakin muuttua loikkariksi ja sehän se vasta suuri synti onkin poliittisessa maailmassa. Mielipiteittensä kriittinen arviointi ja uusiin aatoksiin tuleminen.
Aika outoa puhetta entiseltä vakaumuksiselta kommunistilta.
En ole ollut koskaan vakaumuksellinen (näin se kirjoitetaan, ei vakaumuksinen) kommunisti. Opiskellessani 70-luvulla olin kohtuullisen usein kommunististen ystävieni jutuissa mukana, etenkin vallankumousbileissä. Kunnon kommunistia minusta ei saatu samasta syystä kun ei tupakkamiestäkään. En oppinut yrityksistä huolimatta vetämään yskimättä henkeen, en savua enkä marxismi-leninismin aatetta.
Opintopiirissä kävin kaksi kertaa, ensimmäisen ja viimeisen. Samalla kertaa. Kun kysyin jonkun kiusallisen kysymyksen (en enää muista minkä) opintopiirin vetäjältä, niin hän vastasi tovereiden Neuvostoliitossa jo pohtineen tämän kysymyksen selväksi eikä minun tarvitsisi enää vaivata päätäni sillä. Asia selvä.
En ole koskaan peitellyt vaatimatonta poliittista menneisyyttäni niille harvoille, joita se ylipäänsä on kiinnostanut. Poliittinen urani alkoi jo 1960-luvulla Oriveden Kansallisista Nuorista (sen pingis-jaostosta) ja on päättynyt erinäisten vaiheiden jälkeen leiriin liberaalidemarien, Jussi Raittista vapaasti siteeraten. Ihmisen on minusta syytä tarkistaa maailmankatsomustaan aina aika ajoin. Ei siitä luopua tarvitse, jos parempaa ei ole näkyvissä ja vanhassa ei viimeinen käyttöpäivä ole mennyt vielä umpeen.
Kai tiedät, että "parasta ennen" ja "viimeinen käyttöpäivä" ovat eri asiat?
Niin, vaikuttahan Venäjälläkin vielä Kommunistinen puolue.
Pahana ja suvaitsemattomana ihmisenä asetun hiljaisesti kannattamaan Poikkitieteilijän rohkeita kannanottoja. Maailma ei ole niin mustavalkoinen kuin poliitikot meille uskottelevat.
Mikäs on se ekvivalenssi, mitä niin viisaana blogissasi käytät? Voisitko selvittää meille tavallisille kadun- ja kuten myös taatelintallaajille?
Ekvivalenssi <=> on looginen konnektiivi. Se tarkoittaa jos ja vain jos. Eli tässä shakaalit ulvoo jos ja vain jos karavaani kulkee.
Reaalimaailmassa tämä "mietelmä" voi olla hieman ontuva, pyrin vain esittämään, että yhteiskunta ilman räksyttäviä "toisinajattelijoita" näivettyy paikoilleen (vrt kommunismin tuho)ja toisaalta ilman yhteiskuntaa ei toisinajattelijoillakaan olisi mitä ulvoa. Meniköhän niin "syvälliseksi", että menin itsekin sekaisin?
Pitäisikö tehdä jonkinlainen normisto, mitkä ovat kiellettyjä vihapuheita ja mitkä muuten vain typeriä möläytyksiä? Olisi kansalaisten helpompaa elää, kun ei tarvitsisi itse pohtia sitä, missä raja menee.
Meillä on netti ja monenmoiset keskustelupalstat, jossa ihmiset voivat huseerata nimettöminä tai nimimerkeillä. Harat kirjoittavat omalla nimellään kuten minä, mutta eihän mikään takaa minunkaan olevan otsikossa oleva henkilö. Henkilötunnustani en sentään laita nimeni alle.
Maahanmuuttajiin osa ihmisistä suhtautuu kriittisesti, tai nuivasti tai vihamielisesti tai vastustaen, mitä ilmaisua vain halutaan käyttää. Näin on kaikkialla maailmassa eikä se asianlaita "vihapuheet" kieltämällä muutu miksikään. Pikemminkin päinvastoin. Mitä enemmän niitä yritetään sensuroida ja poistaa ja viedä tuomiolle, sitä katkerammiksi ne muuttuvat.
Kansan enemmistö takanaan oleva eduskunta on päättänyt tällaisesta maahanmuuttopolitiikasta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se olisi kaikkien kansalaisten mieleen. Vihapuheita ei ruoki pelkästään maahanmuuttajat. Niitä ruokkii myös "vihapuheiden" kieltäminen.
Veera Luoma-aho kirjoittaa Hesarin kolumnissaan teemasta.
”Mitä siis tarkoittaa ihminen, joka vaatii muilta oman suvaitsemattomuutensa suvaitsemista?
Hän ei vaadi vain oikeutta ajatella, olla ja elää omalla tavallaan, muita vahingoittamatta. Hän vaatii itselleen aktiivista etuoikeutta syrjiä muita ja asettaa omat oikeutensa muiden oikeuksien yläpuolelle.
Vaatimus on röyhkeä ja tekopyhä.
Suvaitsemattomuuden suvaitsemisen vaatimuksesta on tullut erilaisia äärinäkemyksiä edustavia fundamentalisteja yhdistävä uskonkappale ja omaa etua ajavan vallankäytön väline.
Suvaitsevaisuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Se on pelkkää oikean suvaitsevaisuuden pilkkaa ja sen irvikuva.”
Nyt koplaan tämän tekstin röyhkeästi yhteen RKP:n vaikuttaja Björn Månsonin mielipiteiden kanssa .
”Onko ruotsin kieli osa suomalaista kulttuuria vai ei? Haluammeko avoimen ja suvaitsevaisen Suomen, vai suljetun ja suvaitsemattoman?”
Kukapa itse itseään kutsuisi suvaitsemattomaksi. Ei ainakaan RKP:läinen hyötyruotsin kannattaja, varsinkaan sen jälkeen kun ex-pressa Ahtisaari oli legitimisoinut RKP:n Suomen ainoaksi liberaaliksi puolueeksi. Joten hänen näkökulmastaan ”hyötyruotsin” vastustajat, joihin kuuluu ruotsin kielen pakollisuuden vastustajat, ovat suvaitsemattomia, hän ja muut pakollisen ruotsin opiskelun kannattajat suvaitsevaisia.
Minä ja monet muut taas koemme saman asian pakkoruotsina ja suvaitsemattomuuden ilmentymänä. Pakkoruotsista kynsin hampain kiinni pitävät vaativat meidän mielestämme Veera Luoma-ahoa siteeraten ”itselleen aktiivista etuoikeutta syrjiä muita ja asettaa omat oikeutensa muiden oikeuksien yläpuolelle. Vaatimus on röyhkeä ja tekopyhä.”
Halla-aho ei pitänyt hänestä vaaliyönä julkaistusta kuvasta. Mahtaako hän pitää tästä, jossa hän hymyilee muikeasti kuin muikku? Hesarin toimitus tietysti väittää silmät pyöreinä, että ihan sattumalta valittiin vain joku kuva arkistosta ilman sen kummempia tausta-ajatuksia.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Halla-aho+kiist%C3%A4%C3%A4+tiiviit+yhteydet+vasta-jihad-liikkeeseen/1135268137617
Halla-ahoa närästänyt kuva löytyy mm. alla olevasta.
http://hiki.pedia.ws/wiki/Jussi_Halla-aho
Onko tämä vihakirjoittelua? Se on kai pääteltävä ihan omin neuvoin vihakirjoittelun tunnistamisen ohjeistuksen ollessa hallituksessa vielä työn alla.
Täällä on ainakin yritetty jotenkin määritellä vihapuheen tyypillisiä piirteitä. Joka tapauksessa ihan toisella älyllisellä tasolla kuin mitä saa lukea poliitikkojen kommentista. Ei tarvitse olla samaa mieltä Katleena Kortesuon kanssa, mutta eri mieltä oleminen olisi syytä perustella. Näin siis Katleena Kortesuo "Ei oo totta" blogissaan. Suosittelen muutenkin siihen tutustumista.
1. Vihapuhe jakaa maailman mustavalkoisesti hyviin ja pahoihin.
Jos kritiikki on asiallista, sen kirjoittaja ymmärtää sävyerot: tosielämässähän ei ole olemassa kahta leiriä, vaan me ihmiset muodostamme mielipiteinemme jatkumon. Sen sijaan vihapuheen tarkoituksena on löytää "syyttömät hyvät" ja "syylliset pahat". Niinpä vihapuhe jakaa ihmiset vahvasti kahtia. Joko olet puolellamme tai olet meitä vastaan.
2. Vihapuhe haukkuu ja solvaa.
Koska muut ovat pahoja ja syyllisiä, heitä voi huoletta solvata. Solvauksen keinoja ovat perinteisten haukkumasanojen lisäksi vähättely, sarkasmi ja leimaaminen.
3. Vihapuhe on pitkäjänteistä ja yksipuolista.
Kaikki meistä ovat joskus vihaisia. Sitä paitsi hymistely on tylsää. Tässäkin blogissa on monta kiukkuista postausta, joissa on vihaista kieltä. Vihapuheeksi se muuttuu vasta, kun kohdistan raivoni samaan ihmisryhmään tai organisaatioon jatkuvasti, päämäärätietoisesti ja yksipuolisesti.
4. Vihapuheessa on perusteluja, mutta ne ovat usein yksipuolisia.
Vihapuhe ei ole pelkkä kiukunpuuska, vaan kirjoittaja perustelee väitteensä analyyttisesti. Perustelut ovat yleensä yksipuolisia: vastakkaista näkökulmaa edustavia tutkimuksia tai näkökohtia ei mainita. Vihapuhe ei tee myönnytyksiä, eikä se ymmärrä vastapuolta.
5. Vihapuhe on tietenkin kärkevää.
Kielellisiä keinoja ovat sarkasmi, ironia, kärjistykset, yleistykset ja yksinkertaistukset sekä syiden ja seurausten yksipuoliset oikomiset.
6. Vihapuhe kohdistuu aina ihmiseen, ihmisryhmään tai organisaatioon.
Vihapuhe ei hauku lakia vaan poliitikkoja. Vihapuhe ei kritisoi kaupan käytäntöjä vaan myyjää. Vihapuhe ei solvaa tuotoksia vaan niiden tekijää. Tarkoituksena ei ole väitellä tai keskustella asioista vaan etsiä syyllisiä.
7. Vihapuhe esiintyy useimmiten omissa, yhden asian foorumeissaan.
Vihapuheen täytyy saada vahvistajia ja kannattajia. Niinpä sitä esiintyy eniten yksipuolisilla foorumeilla, joissa muut äänet vaimennetaan porukalla tehokkaasti. Neutraali ja moniääninen foorumi ei ole luontevin paikka vihapuheelle.
8. Vihapuhetta ei ole helppo tunnistaa, jos allekirjoittaa sen kannan.
Olen Poikkitieteilijän kanssa samaa mieltä Hirvisaaren käännetystä logiikasta (sikäli kun ymmärsin oikein). Norjassa harjoitettu politiikka, etenkin maahanmuuttopolitiikka saattaa hyvinkin olla keskeisiä syitä Breivikin toimintaan. Mutta jos Breivik harjoitetun politiikan takia surmaa 77 ihmistä, niin eihän se tee maahanmuuttopolitiikasta väärää! Tällä logiikalla mikä tahansa toiminta voidaan osoittaa vääräksi. Joku tekee jotain kahjoa ja kertoo sitten tempauksen syyksi juuri ko. toiminnan.
Puurot ja vellit ovat tässä tosiaan joillakin pahasti sekaisin. Syy ja syypukki eivät ole yksi ja sama asia.
Onnistunut maahanmuuttopolitiikka lienee niitä maailman haasteellisimpia hommia. Ei minulla ole mitään reseptiä, jolla se saataisiin hoidettua tyylikkäästi. Ainoastaan siitä olen sata varma, että metsään mennään tai vieläkin kauemmas harhaan, jos politiikasta päästetään päättämään Hommafoorumin "maahanmuuttokriittinen" räyhäporukka, mutta yhtä varmasti totaalinen sössiminen onnistuisi monikulttuurisen onnenutopian unelmissa eläviltä idealisteilta.
Koska me yksittäiset ihmiset emme ymmärrä asioita tai emme ainakaan ymmärrä niitä oikein, ehdotan että jokin korkeampi instanssi ottaisi nämä asiat siipiensä alle ja kertoisi mitä mieltä meidän tulee olla ja mistä saa keskustella. Sitten me kaikki oltaisiin samaa mieltä ja kaikilla olisi hyvä olla.
Tätä on kokeiltu vaihtelevalla menestyksellä. Sitä on välillä kutsuttu uskovien yhteisöksi, välillä marxilais-leniniläiseksi tieteelliseksi maailmankatsomukseksi ja välillä joksikin ihan muuksi. Yhteistä näille kaikille on ollut sokea usko omaan absoluuttiseen oikeassa oloon ja muiden tuomittavaan harhaoppisuuteen tai vääräuskoisuuteen.
Lähetä kommentti