Monday, 25 July 2011

Timo Terävä

Petteri Järvinen kertoili blogissaan kokemuksistaan hyvistä kiinteäpolttovälisistä objektiiveista. Sattuneesta syystä tämänkin aihe lähti pahasti lapasesta, vaikka siinä oli kaikki ainekset asialliseen mielipiteiden vaihtoon. Blogissaan Petteri väitti, että hyvällä objektiivilla otettua kuvaa ei tarvitse käytännössä terävöittää lainkaan. Kun ainoa tähän puuttunut kommentti oli tyyliä, joka ei varmaan innostanut Petteriä (eikä muitakaan) jatkamaan keskustelua tästä aiheesta, niin yritän tässä vähän avata aihetta kuvien kera.

Terävöitys on asia, joka sekoitetaan usein kuvan tarkennukseen. Terävöityksellä ei saada väärin tarkennetusta tai tärähtäneestä kuvasta tarkkaa. Terävöitys (Unsharp Mask tai Epäterävä maski) tarkoittaa kontrastin lisäämistä kuvan tumma-vaalea-rajapinnoissa. (Oudolta kuulostava nimitys juontaa vanhasta kirjapainotekniikasta.)

Terävöitys kuvalle tehdään kahdesta eri syystä.
1. Kamerassa valo vuotaa aina jonkin verran myös naapuripikseleihin ja painetussa kuvassa painoväri leviää imeytyessään paperiin. Näiden johdosta kuva näyttää hieman ”suttuiselta”. Tätä voidaan korjata epäterävällä maskilla, joka ikään kuin antaa kuvalle ryhtiä.
2. Silmä kokee tarkankin kuvan vielä terävämpänä, kun sille annetaan sopivassa määrin epäterävää maskia.

Siitä syystä terävöitys voidaan jakaa kahteen eri osa-alueeseen: visuaalinen terävöitys ja painotekninen terävöitys. Painotekninen terävöitys on kirjapainon hommia ja kannattaakin ehdottomasti jättää kirjapainon murheeksi, joten en puutu siihen tässä sen enempää.

Oli kuvan loppusijoituspaikka mikä tahansa, niin terävöitys on syytä tehdä aina ihan viimeisenä toimenpiteenä lopullisessa koossaan olevaan kuvaan. Pekka Potka suosittaa kirjassaan Mainoskuvaus digikameralla  (mitä muuten tässä ihan häpeämättömästi puffaan. Sen saa kustantajalta 17 eurolla, jotka eivät mene hukkaan) visuaaliselle terävöitykselle arvoja: Amount (Määrä) 300 %, Radius (Säde) 0,3 ja Treshold (Kynnys) 0. Filtteri eli suodin on tietysti Unsharp Mask eli epäterävä-maski.

Ei terävöitystä

Terävöitys originaaliin sitten pienennys
Pienennys sitten terävöitys
Pienennys sitten 2 x terävöitys
Pienennys sitten 3 x terävöitys
Pienennys sitten 4 x terävöitys

Tämä kuvasarja yrittää selventää asiaa. Kuvan on otettu Canon EOS Mk II:lla ja Canonin 100 mm:n makrolla. Ylin kuva on pienennettu 400pikselin levyiseksi ilman epäterävää-maskia. Sen alla kuvalle on annettu Potkan suosittelimilla arvoilla epäterävä-maski ja pienennetty kuva sen jälkeen. Kuvat ovat käytännössä identtiset. Kolmanteen kuvaan on tehty sama epäterävä-maski, mutta pienennettyyn kuvaan. Ero visuaalisessa terävyydessä kahteen ylempään on selkeä.
Tein kokeilun vuoksi jo kerran terävöitettyyn kuvan saman terävöityksen 2, 3,  ja 4 kertaa. Kolme viimeistä kuvaa näytää näiden vaikutuksen. Jokainen saa ihan itse päättää, missä vaiheessa terävöitys menee överiksi. 


Yksityiskohta alkuperäisestä 100% koossa. Ylemmässä ei epäterävää maskia, alemmassa edelleen Potkan arvoilla tehty. Eron huomaa selvästi mm. viiksikarvoissa.

Monet kamerat, etenkin pokkarit terävöittävät jo valmiiksi jpg-kuvat. Ainakin järkkäreissä automaattisen terävöityksen saa pois päältä, mutta terävöitys on yksi syy lisää kuvata RAW:ta. Ne ovat terävöimättömiä.

En tiedä, onko Petteri terävöittänyt tietoisesti esimerkkikuviaan, mutta ainakin tässä Madeiralta otetussa kuvassa on selkeä terävöitys, mikä näkyy selvästi kuvaa suurennettaessa. Kuvassa on muuten mainio yksityiskohta, miehen pään varjon kohdalta esiin nouseva lautasliinalla suutaan pyyhkivä nainen. Tällaiset huomaa yleensä vasta jälkikäteen. Jos se on tässä ollut tarkoituksellista, niin onnittelut hyvästä näkemisestä. Vain amatööreillä on varaa tällaiseen herkutteluun. 



 
Petteri Järvisen kuva Madeiralta. Kuvan visuaalinen terävyys on osittain terävöityksen ansiota. Suurennoksessa epäterävä-maski näkyy selvästi. Rajaviivojen kontrasti lisääntyy. Kuvat kannattaa klikata 100% kokoon, jotta kuvan terävyys ja suurennoksen epäterävä-maski näkyvät kunnolla.


Jos joku ihmettelee otsikkoa, niin kerrottakoon Timo Terävän olleen 50-luvussa Afrikassa seikkailleen sarjakuvahahmon, johon meikäläinen tietysti samaistui. 


Timo Terävä  (engl. Tim Tyler, ei tiettävästi sukua Aerosmithin Steven Tylerille) on viimeisenä lohikäärmettä pakoon pinkova vaaleatukkainen hemmo.


14 comments:

  1. Eikös kuvan lopullinen koko ole oleellinen arvoja arvottaessa?

    ReplyDelete
  2. Tätä yritin sepustuksellani kertoa, mutta nähtävästi huonolla menestyksellä. Kuva kannattaa aina muokata lopulliseen kokoonsa ja vasta sitten terävöittää. Silloin voi käyttää samalle medialle vakioarvoja. Siis esim. nettikuvalle yllä olevia arvoja. Eivät nekään mitkään kiveen hakatut ole, mutta niillä pärjää keskimäärin aika hyvin.

    ReplyDelete
  3. Kiitokset taas Harjulle aikani tuhlaamisesta. Digikamera.netista oli linkki näille sivuille. Luulin saavani jotain UUTTA tietoa terävöityksestä, mutta eihän täällä ole kuin amatöörien alkeiskurssin itsestään selvyyksiä amatöörin esittämänä.

    ReplyDelete
  4. Arvoisa Anonyymi.
    Kiitokset kannustavasta ja rakentavasta palautteesta. Laittaisin mielelläni sinulle kirjani Digikuva - osto, myynti ja käyttöoikeus korvaukseksi aikasi tuhlaamisesta. Sen voi aina viedä divariin, jos aika tai mielenkiinto ei riitä sen lukemiseen. Lähettäminen vaatii vain osoitteen, että jos sen saisi, niin Kusti alkaisi polkea.

    Oletan, että laitat henkilökohtaista palautetta kaikkien niiden saittien pitäjille, joille olet eksynyt ja joissa ei ole sinua kiinnostavaa materiaalia. Urakkasi on tietysti melkoinen, mutta eiväthän he muuten oppisi olemaan tavoille.

    ReplyDelete
  5. Saamaa mieltä Anonyymin kanssa. Nyt kun Jore Puusa on saanut epäoikeudenmukaiset potkut työstään ja joutunut lopettaan oman bloginsa häneen kohdistuvien törkyviestien vuoksi, niin oikeaa tietoa valokuvasta on lähes mahdotonta saada. Amatöörien "tieteellistä" potaskaa sitäkin enemmän. Minustakin digikamera.net voisi vähän katsoa, minne sivuille linkittää.

    ReplyDelete
  6. Minua jäi askarruttamaan, millainen valaisu antaa tällaisen tuloksen kuin Petteri Järvisen lehteä lukevan miehen kuvassa on. Siis mistä suunnasta ja millainen valo? Onko myös salama käytössä? Miten varjo voi olla noin teräväreunainen? Osaisiko joku viisaampi vastata? Petteri itse?

    ReplyDelete
  7. En ymmärrä Anonyymin ja Merja Virran halveksuvaa asennetta. Miksi kirjoittaa, jos ei ole muuta mielessä kuin nälviä blogistia.

    Selattuani Timon vanhoja poikkitieteilyjä, samainen Virta nillittää milloin mistäkin - harvoin asiasta.
    Tällä kertaa Virran pitäisi ottaa yhteyttä Digikamera.netiin ja pyytää heitä poistamaan "väärä" linkitys . Timolla ei ole linkitykseen osaa eikä arpaa.
    Samalla Virta voisi unohtaa vanhat kaunansa (jos niitä on) ja kirjoittaa jatkossa uudella asenteella. Itkeminen tässä blogissa, olkoon asiayhteys mikä tahansa, Puusan ajautumisesta umpikujaan, on jo aika huvittavaa.

    Kirjoita, Timo, syksymmällä talvirenkaiden vaihdosta, niin katsotaan, selvitäänkö siitäkään hommasta ilman erään lopettaneen blogistin nimen mainintaa.

    Poikkitieteilyt jatkukoon.

    ReplyDelete
  8. Mikä ihmeen voima se laittaa painamaan linkkiä, jos on tiedossa potaskaa? Ja sama kerta toisen jälkeen. Ja ehkä Harjulle kannattaisi laittaa palautetta suoraan eikä tänne.

    ReplyDelete
  9. Terävöintiä voi ja tulisikin harrastaa vain osaan kuvasta. Esim. lehteä lukevan miehen kasvoihin. Kuvan sanomalehdessä on valmiiksi henkilöä voimakkaampi kontrasti - ja kontrastin nostoa rajapinnasa terävöintikin on - joten lehteä ei mielestäni olisi kannattanut terävöidä lainkaan.

    Toki loppukäyttö ja valitun tulostusmateriaalin luonne vaikuttaa kuvan terävyyden vaikutelmaan. Siksi huokoiset lumppupohjaiset fine-art -paperit tarvitsevat usein voimakkaampaa terävöintiä. Mutta niitäkin käytettäessä kannattaa tyytyä korostamaan vain tärkeimpiä osia kuvasta.

    ReplyDelete
  10. tse en juurikaan tulosta kuviani, joten tämä aihealue on minulle aika vieras. Kaveri sen sijaan tulostaa ja on tehnyt siitä kirjankin.

    ReplyDelete
  11. Esalle sanoisin, että yleensä kasvoissa valikoiva terävöitys kannattaa tehdä vain "strategisiin" kohtiin. Silmiin, suuhun ja hiuksiin. Ihon terävöitys johtaa helposti "kraatteri-ihoon". Teknisesti tämä hoituu esim. tasomaskilla.

    ReplyDelete
  12. Tuon koirakuvan terävöittäminen on aika hukkaan heitettyä aikaa, koska kuva on melko pahasti tärähtänyt.

    ReplyDelete
  13. Väärin sammutettu!!

    Viiksikarvat eivät ole ehkä juuri fokuksessa, mutta ei kuva ainakaan pahasti tärähtänyt ole. Käsivaralla toki otettu ja muistaakseni silmiin tarkennettu. Terävöitys sitä paitsi auttaa hieman huonosti tarkennettuun tai vähän tärähtäneeseen kuvaan. Mutta vain vähän.

    Hukkaan tämä aika menee muutenkin, mutta se lienee enempi minun murheitani. Kiitokset osanotosta kuitenkin.

    ReplyDelete
  14. Mistä lie johtuu, että kaikkein "rakentavimmat" kommentit tulevat puskista?

    ReplyDelete