Wednesday, 14 October 2015

Niin on, jos siltä näyttää


 Otsikon lausahdus laitetaan yleensä presidentti Kekkosen nimiin. Kekkosesta ja tervehtivästä kädestä tämä tarina oikeastaan alkaakin. Kekkonen ja Helsingin Sanomien päätoimittaja Eljas Erkko eivät tunnetusti olleet parhaissa mahdollisissa väleissä, joskin tunnetilat elivät tilanteen mukaan. Välien ollessa tulehtuneessa vaiheessa Erkolta lähti toimitukseen viesti, että Kekkosesta ei sitten julkaista kuvia ja jos julkaistaankin, niin Kekkosta saa näkyä niissä mahdollisimman vähän tai hän on kuvassa muuten epäedukseen. Minäkin olen nähnyt kuvan, jossa Kekkonen on vastassa jotain delegaatiota. Kuva oli rajattu lehteen siten, että Kekkosesta näkyi vain korkea-arvoista vierasta kättelevä käsi.

Nykyisellä Hesarilla tuntuu olevan vähän samaa suhtautumista Niinistöön. Ainakin mikäli asiaa voi päätellä tästä Markus Jokelan kuvasta Niinistön vierailusta Turkissa. Kuvassa kun Niinistö tuijottaa presidentti Erdoganin tervehtivää kättä kuin halpaamakkaraa. Pitäisikö olla hanskat kädessä, ennen kuin tuohon uskaltaa tarttua? 

Ihan niin vastenmielistä käden vatkaaminen Turkin pressan kanssa ei Suomen pressalle kuitenkaan ollut. MTV:n sivuilta videolta kuvakaapattu sarja osoittaa tämän ohikiitävän hetken todellisen kulun.

Presidentti Erdogan ojentaa kätensä kättelyä varten. Tässä vaiheessa eteenpäin katsova presidentti Niinistö ei ole vielä havainnut kättä. Ajan kulun näkee kuvan alareunasta sekuntien tarkkuudella.

Niinistö huomaa Erdoganin käden. Ollaan vielä saman sekunnin sisällä.

Niinistön katse kohdistuu Erdoganin käteen. Samalla hän mutristaa suutaan hänelle tyypilliseen tapaan. Jokelan kuva on suunnilleen tästä hetkestä. 

Niinistö kääntää katseensa kohti Erdoganin kasvoja ja hänen kätensä lähtee kohti Erdoganin kättä.

Kädet kohtaavat. Kallonkutistajat voivat pohtia, mitä kertoo se, että Niinistö katsoo Erdogania silmiin, mutta Erdogan kätteleviä käsiä. Pelkääkö Erdogan, että kädet ei kohtaa? Aikamoista epävarmuutta, varsinkin kun hänen kätensä on paikoillaan ja Niinistö tyrkkää omansa siihen.

Valtiomiesten kättelyn tämän vaiheen,

tai tämän olemme tottuneet näkemään, jos medialla ei ole mitään syytä viestiä toisin.

Ylen toimittaja Tom Kankkonen twiittasi vähän toisen henkisen kuvan tilanteesta.

Niinistön tapa väännellä kasvojaan tekee hänet helpoksi kohteeksi ottaa hänestä vähemmän mairittelevia kuvia. Toinen asia on se, että mitä syytä on niitä julkaista. Paitsi jos halutaan esitellä Niinistö ei niin myönteisessä valossa. Tämä naama mutrulla oleva kuva kun ei ole suinkaan ensimmäinen Markus Jokelan Niinistöstä Hesarissa julkaistu kuva. Eräs aiemmista palkittiin jopa lehtikuvaajien kisoissa, joista olen kirjoittanut kerran ja toisenkin. Enkä aina hirveän myötäsukaisesti.




En tiedä, millaiset ovat Niinistön ja Hesarin välit, kuten en tiedä sitä Niinistön ja valokuvaaja Jokelankaan suhteen. Pitkän saksan lukijana mieleen vain on jäänyt sanonta "Einmal ist keinmal, aber zweimal ist schon die Manier".  

Keskeinen kysymys tässä on se, että miksi juuri tämä kuva valittiin. Pyrittiinkö sillä johonkin muuhun kuin olemaan dokumentti siitä, että Niinistö ja Erdogan kättelivät ja vaimot olivat vieressä? Eikö tilanteesta ollut muita ruutuja? Kun tunnetusti yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa, niin onko tässä valehtelu tarkoituksellista vai vahingonlaukaus? Vai vilahtaako siinä sittenkin juuri se ratkaisevan hetken totuus, joka muuten koitetaan pitää salassa?

ps. Kuvassa huulilta luettuna keskustelu, joka jätettiin videolla kääntämättä.


10 comments:

  1. Jos Jokelan kuvassa on Niinistön poseerausilme, niin en tiedä, haluaisinko nähdä hänen nyrpeän ilmeensä.

    ReplyDelete
  2. Nojoo...taustalla on monta lehtikuvauksen konventiota, joita kirjoittaja ei tiedä. Vin yksi niistä on Niinistön ilme. Se johtuu siitä että Niinistöllä oli jo ministerivuosinaan todella huonot hampaat. mikis..kukaan ei tiedä. Hän kyllä tiesi sen itsekin ja opetteli sitten omituisen suukiinni mutrun joka on jäänyt päälle. 40 vuotta lehtikuvanneena voin muuten sanoa että erittäin monellä suomalaisella julkisuuden henkilöllä on todella kamalat hampaat. ikenet tulehduksissa ja hampaat painuneet sinne sisään mustan hammaskiven keskelle. Sikis lehtikuvaajat toimivat tietyllä tavalla naamojen suhhteen.
    Toinen on kädenpuristuskuva,
    Protokolla määrittää missä puristetaan kättä ja missä ei, kädenpuristus ei valtiovierailulla ole spontaani ele. En nyt mene sanomaan mitä tuossa tapahtui - mutta tilanne on hyvin yleinen. Toinen osapuoli tekee sovitun eleen - jonka toinen unohtaa tai toisinpäin tai sitten kättelyä ei kuvaajia varten ole tuohon sovittu ollenkaan.
    Sitten on kolmas tekijä, kuvaajan indoktrinaatio. Jokainen meistä lehtikuvaajista syyllistyy jonkun vihatun poliitikon pöljän näköiseksi tekemiseen. markus Jokela on sitäpaitsi toimittaja aluperin. Sopii koettaa itse..menkää jonkun viereen seisomaan ja sovitte että jossain vaiheessa hän yrittää kätellä sinua..jos et tiedä mistä hetkestä on kyse - näet vain jotakin liikahtavan lantion korkeudella ja hämmästyt, jos siihen paikkaan ei ole sovittu jotain tiettyä koukeroa. Jos hämmästyt - ottaa kuvaaja kuvan. No mistä se kertoo, siitäkö että Niinistö mokasi. Väitän että ei - vaan sattui jotain muuta. Presidentit ovat vain ihmisiä. Niinpä Engalnnissa Koivisto oli ristimässä laivaa. Odotettiin aikansa ja oli kylmä - Manu pani kädet takin taskuun, sitten paikalle karahtaa auto - josta loikkaa nuori nainen. Hän lähestyy Koivistoa joka silminnähden ei tiedä kuka nainen on ja pitää kädet taskussaan. Kyseessä oli prinsessaksi tuleva Diana. Paluumatkalla Koivisto lukee IL:n Javanaisen jutun" manu seisoi prinsessan edessä kädet taskussa" manu ryntää lehdistötilaan koneessa ja raivoaa jutusta jota näyttää sormellaan, otan sen vuoden uutiskuvan...sitten presidentti heittää lehden ja suoraan minua otsaan kops. Siihen tule IL:n nuutatusta kulmasta pieni naarmu ja pisara verta. Väitän olevani ainoa lehtikuvaaja maailmassa jonka istuva presidentti on pahoinpidellyt verille :-)
    Kuvanvalinta on myös lehtikuvaajasta riippumaton prosessi varsinkin 4K:n yleistyessä. Kuvaajan vastuun pitää silloin lakata, kun kamerasta lähtee wifinä serverille pätkä 4K josta kuvatoimittaja nostaa 8 megan filen lehteen.

    ReplyDelete
  3. Jos tietämättömyys olisi kirjoittamisen este, niin aika vähiin olisivat kirjoitukset aikojen kuluessa jääneet. Meikäläisellä on noin 60 vuoden kokemus lehtikuvauksesta, lukijan näkövinkkelistä. On toki tullut itsekin kuvattua, käytänössä pelkästään omia juttujani. Ei niitä oikein kukaan muu olisi voinutkaan kuvata, monesta eri syystä.

    Edellisessä bloggauksessani jo hieman pohdiskelin teemaa, miten eri lailla valokuvan näkee taustoja tunteva verrattuna kuvaa enempi vähempi puhtaalta pöydältä katsova. Tietenkin jokaisella ihmisellä on oma historiansa, jota vasten kuva peilautuu, vaikka itse kuvan taustat eivät olisikaan selvillä.

    Tämän kuvan kohdalla tuskin voi olla eri mieltä siitä, että kuva ei ole kaikkein tavanomaisimpia. Jos Hesari laittaa toimittajan ja kuvaajan seuraamaan presidentin valtiovierailua ja kuvaaja/toimittaja/kuvatoimittaja who ever valitsee juuri tämän kuvan, niin sille on jokin syy. Kaikille tapahtumille kun on aina jokin syy. Kuva on voitu valita tieten tahtoen johonkin pyrkien tai sitten vain joku kuva on otettu asiaa sen kummemmin ajattelematta tai jokin ihan muu syy. Kun jo koulutukseni perusteella olen kiinnostunut syyn ja seurauksen välisistä suhteista, niin minua jäi kaikertamaan se tämän kuvan kohdalla. Luultavasti se jää minulle ikuiseksi arvoitukseksi, monien muiden samaa mappiin joutuneiden arvoitusten sekaan.


    ReplyDelete
  4. Kirjoittaa voi mutta aina voi myös todeta - ettei kukaan meistä voi kaikkea tietää. lehtikuvauksen sisällä on aikamoinen määrä ratkaisumalleja ja kohteiden omituisia toimintamalleja joita ei yleisesti tiedetä. Yksi niistä on virallinen protokolla. Siihen kuuluu jumalaton määrä outoja toimintamalleja. Diplomation kieltä. Vain valaisin asiaa.
    Väitän, että lehdissä ei kukaan enää välitä mitä sinne sullotaan. Kuvatoimittaja hoitaa trafiikkia EI valitse kuvia niiden sopivuuden takia.
    Jos tuota kuvaa näyttäisi ns tavallisille ihmisille ei kukaan enää tässä maailmanajassa huomaisi yhtään mitään ihmeellista, ilmais ja kuvapankkikuvat ovat turruttaneet aistit.
    .

    ReplyDelete
  5. Jos Kankkosen kuvassa ei olisi kollegoiden päitä, niin se olisi paljon parempi kuin "ammattikuvaajan". Kankkosen kuvassa näkyy myös ympäristö vartiosotilaineen, Jokelan kuvassa on pelkät tylsät pressat eukkoineen. Katselin myös muita Hesarin kuvia Niinistön Turkin vierailulta. Ei olleet kaksisia. Tuli mieleen, että kannattiko tätä varten lähettää kuvaaja paikalle.

    ReplyDelete
  6. Kankkosen kuvassa näkyy amatöörimäinen veto...tolppa kasvaa suoraan Niinistön päästä ( kuten Turkin pressankin) Kuva on muutenkin visuaalisesti nolla. Hesarin kuvaaja on toimittaja (entinen) mutta hänen kuvassaan on tarina...sen idea on että jokainen lukee kuten haluaa. Jokin jännite siinä kuitenkin on mutta Kankkosen kuvassa ei ole minkäänlaista jännitettä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Johtuisikohan kuvan amatöörimäisyys siitä, että valokuvaaja Kankkonen on joutunut ottamaan kuvan juuri siitä, missä sattuu kuvan ottohetkellä olevan? Turkin presidentin ollessa, lähes, 75 -miljoonaisen kansakunnan päämies, saattaa paikalla olla lukuisa määrä kuvaajia, jossa suomalainen kuvaaja on (vaikkakin Suomen suurimman sanomalehden) sivuroolissa.

      Delete
  7. Palatsihan on täynnä tolppia. Ei minua ainakaan haittaa mitenkään, että joku niistä osuus henkilöiden taakse. Minusta Kankkosen kuva on kaikin puolin mielenkiintoisempi kuin Jokelan. Sitä on turha edes Jore Puusan kieltää, kun hänellä ei tietääkseni ole telepaattista yhteyttä aivokoppaani. Mitä Jokelan kuvan tarinaan tulee, niin olen aika varma siitä, että kuva on läiskäisty lehteen sen syvempiä ulottuvuuksia lainkaan pohtimatta. "Joku piti saada, ei se ollut hääppönen!" Näin lauloi aikoinaan Baddinkin Matin ja Tepon biisiä.

    ReplyDelete
  8. Kauneus on katsojan silmissä ja tulkinta korvien välissä. Minulle tuli Kankkosen kuvasta heti míeleen Niinistön lohkaisu palatsin koosta ja kompassista. Vakkei sitä ole edes lehtikuvaksi tarkoitettu, niin minua se puhutteli ihan eri lailla kuin Niinistön käteen kohdistuva mulkaisu. En kyllä olisi kiinnittää siihen mitään huomiota, ellei poikkitieteilijä olisi nostanut tässä "kissaa pöydälle". Kiitos mukavasta blogista. Näitä poikkitieteellisiä pohdintoja on virkistävä lukea.

    ReplyDelete
  9. Kuvien henkilöiden pukeutumiseen voisi myös kiinnittää huomiota. Rouva Erdoganin vaateparsi kai kertoo, mille aikamatkalle herra on Turkkia viemässä. Ja miksi hänellä itsellään on länsimainen puku?

    ReplyDelete