Oriveden opisto noin 1910

Kuva on otettu Kultavuoresta noin 1910. Sen tarkempaa ajankohtaa ei ole tiedossani. 

Keski-Hämeen kansanopisto aloitti toimintansa Orivedellä syksyllä 1910 Suomalaisen Nuijan talossa, joka oli vuokrattuna opistolle. Pari vuotta myöhemmin opisto osti kiinteistön, ja siitä tuli sittemmin opiston pysyvä sijaintipaikka. Nimikin muuttui pian Oriveden opistoksi.

Kuvassa näkyvä tie oli vielä vuoteen 1963 saakka osa Tampereen ja Jyväskylän välistä valtatietä, Ysitietä. Kuvan ottamisen aikoihin tiellä ei tainnut ollut nykyisin Orivedelläkin niin yleistä kaahailua. Aikalaiskirjojen mukaan Oriveden ensimmäisen auton osti vuonna 1912 Kustaa Ala-Sahra, joka asui nykyisin Juupajokeen kuuluvalla Sahrajärven kylällä.

Tonttien rajakartta. Valitettavasti näihin ei ole merkitty taloja. Karttaan piirretyt Suomalaisen Nuijan tontin (23) rajat näkyvät hyvin valokuvassa tonttia kiertävänä aitana. Kuvassa näkyvät Rauhala edessä ja Sirola taaempana tien vieressä eivät alunperin olleet opiston kiinteistön alueella.

Ilmakuva rajakartan alueesta nykytilassaan ja sitten kartta ja ilmakuva päällekäin. Kuvia voi katsella peräjälkeen klikkaamalla hiirellä vain kuvat näkyviin.

Tarinaa opiston maa-alueitten vaiheista Aarne Laaksovirran kirjasta Orivede opisto 1909 – 1929.

Tähän 50-luvun puolivälin ilmakuvaan piirrettyinä Opiston 1910-luvun kiinteistön rajat näyttäisivät suunnilleen tällaisilta. Pinta-alaa tähän aikaan on noin 7 hehtaaria, eli 14 tynnyrinalaa, kuten silloin pinta-alat myös usein ilmoitettiin.

Tässä vuonna 1944 otetussa kuvassa näkyy hyvin kansakoulu, jonka katolta vuoden 1910 valokuva on otettu. Kansakoulu on kuvassa pitkittäin samalla paikalla, jolla nykyisin on kirkonkylän ala-aste. Viereinen poikittain näkyvä rakennus oli opettajien asuntola, nykyinen Laulumaja.

Opistoa on laajennettu runsaasti sitten 1910-kuvan. Siinä kuvassa näkyvistä rakennuksista tässä kuvassa on ovat opistosta oikealle oleva Rauhala ja vasemmassa yläkulmassa oleva valkoseinäinen Sirola. Sirola purettiin 60-luvulla ja Rauhala uuden juhlasalin tieltä 70-luvun alussa. Etulalalla opiston ja tekolammen välissä olevat Urhola, Laululava ja Uotila rakennettiin vasta 1920-luvulla.

Yhtään opiston alueella kuvassa näkyvää rakennusta ei ole enää olemassa. Rajojen ulkopuolella olevista ovat jäljessä alhaalla oikealla oleva Puistola, siitä vasemmalle oleva Siukolan autokorjaamo asuintaloksi muutettuna, oikeassa yläkalmassa oleva Laulumaja, siitä vasemmalle oleva Huitun päärakennus. Sukkavartaalla silmään pistää komea mansardikattoinen konstaapeli Elon talona minun aikanani tunnettu rakennus. 

Kovasti on tämäkin maisema muuttunut sitten yllä olevien kuvin ottamisen ajoista.

Minun tutkijansieluani kutittaa Sirolasta oikealle aivan tien vieressä oleva oleva pieni mökki. Sitä ei ole vielä 1910 kuvassa, mutta kuuleman mukaan rakennettiin näihin aikoihin. Sen verran minulla on varmaa tietoa mökistä, että siinä asui ompelija Elsa Paasi ja se purettiin vuonna 1958 samoihin aikoihin kun opiston asuntosiipi rakennettiin kuvassa opiston päädyssä näkyvän vähän matalamman leipomorakennuksen paikalle. Itse minulla ei ole mitään muistikuvaa tästä nähtävästi opiston mailla vuoralla olleesta talosta, vaikka valokuva selvästi todistaa meidän vaikuttaneen samaan aikaan. Mökin kulmaa näkyy opiston 1952 valmistuneen uuden päärakennuksen ja palosta säästyneen rakennuksen välissä. Muut kuvassa mainittavat ovat koiramme Jaana, Piipposen Eero ja minä. 

Opiston alkuvaiheiden tapahtumia voisi kuvailla nykytermein "vauhtia ja vaarallisia tilanteita". Tässä otteita Opiston ensimmäisen rehtorin Aarne Laaksovirran teoksesta Oriveden Opisto 1909 – 1929. 

Rahan arvo tulee paremmin ymmärrettäväksi, jos kerrotaan työmiehen vuosipalkan Opiston Orivelle tulovuonna 1910 olleen noin 1000 markkaa ja kilo perunoita  maksoi 0,1 markkaa. Kaikkia tekstissä esiintyviä hintoja pitää suhteuttaa näihin.