Oriveden kirkonkylä ydinkeskustaa lounaan suunnasta vuonna 1966. Monien talojen asukkaat olivat häipyneet muististani, mutta aikakauden orivesiläisten avulla olen saanut niihin jotain järjestystä. Kommenttiosioon voi vapaasti laitta lisäyksiä ja korjauksia. Myös omakohtaiset muistot näistä taloista ovat tervetulleita.
1. Kanta-Hämeen
leipomo
2. Erkki Pohjosen
kirjoittamasta Oriveden Sanomien 70-vuotishistoriikista löytyy seuraava tieto:
Oriveden Sanomat osti sekä nro 2 että nro 3:ssa olevan kiinteistön Einari ja
Elli Mäkiseltä ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä 5.5.1967. Eli vielä 1966
rakennuksessa oli Mäkisen Einon korjaamo. Oriveden Sanomien toimitalona se
palveli 1967-1985.
4. Seth
Salminen (Seeti)
5. Kotipohjan
teurastamo (Paavo Mikkola pääteurastajana)
6. Peltosen kampaamo
7. Talossa
asui nähtävästi pitkään Hanna Aho. 1970-luvun
puolivälissä talossa asui jonkun vuoden Esko Virtasen perhe, sen
jälkeen kun Savilinna purettiin pankin tieltä. (Irja ja Esko Virtanen olivat
viimeiset Savilinnan baaria pitäneet.)
8. Syväsen Maire ja Reino, pitivät mm.nakkikioskia nykyisen torin laidalla.
9. Reino
Jylhä (Reeti). Kunnan rakennusmestari, jonka kylällä tuttu olemus on varmaan jäänyt mieleen suurimmalle osaa minun sukupolveni orivesiläisistä.
10. Kotipohjan varasto,
josta matalampi osa ns. kylkiäinen
11. Veikko Nikkilä, autoilija. Hänen poikansa, minunkin kanssa samalla luokalla ollut Jarmo jatkoi pitkään isänsä ammatissa.
12. Matti Saario.
Poikansa Matti "Pitkä-Masa" Saario on asunut nyt uudestaan Orivedellä 10 vuotta.
13. Lumppuri Lahtinen. Lahtisen poika Vesa oli minun luokallani kansakoulussa. Siitä syystä olin usein Lahtisilla. Etenkin kuvassa Suojan takana oleva lumppuvarasto oli jännittävä paikka.
Vesan kanssa meillä oli monia kumpi on parempi kisoja. Yksi oli sellainen, kumpi osaa laskea pidempään. Vesa sanoi osaavansa tuhanteen, johon minä nokitin kahteen tuhanteen. Vesalla meni hetkeksi sisu kaulaan, mutta sitten hän keksi, että "Meidän Matti osaa ainakin miljoonaan". Siinä jäin sanattomaksi.
Matin yo-todistuksessa älliä oli peräti neljä kappaletta, mutta matikasta vain approbatur. Ehkä hän ei ollutkaan niin hyvä laskemaan kuin pikku veljensä oli hätäpäissään kehunut. Molemmat veljekset kuolivat nuorina, Vesa tietääkseni liikenneonnettomuudessa. Se oli vapaiden nopeuksien ja huonojen autojen ja teiden 60- ja 70-luvulla nuorten miesten yleisin kuolinsyy.
14. Entinen viljavarasto, nykyinen matkailukeskus. Pytinki on rakennettu jo 1800-luvulla, joten se on kirkonkylän vanhimpia vielä pystyssä olevia rakennuksia.
15. Suojan taloon liittyy muistoja varmaan melkein kaikilla orivesiläisillä. Niin monessa tämä vuonna 1923 valmistunut talo on ollut. Ponnistuksen urheilijana talo tuli koluttua kellarista vintille moninaisissa puuhissa, viimeisimpinä kutsuntoihin osallistuminen.
Eteläpäädyn kellarissa oli jonkinlainen yhdistetty puku- ja kerhohuone. Jossain vaiheessa siellä pelattiin pokeria pienillä panoksilla. Aika pian huomasin, että minulla ei ollut ns. pokerinaamaa, vaan vastustajat näkivät jo kaukaa, millainen käsi minulla oli.
16. Kauppakunnan 1960-luvulla valmistunut lisäsiipi. Täällä oli mm. ruoka- ja vapaa-ajanvälineiden osastot. Täällä muistan nähneeni avajaisissa tai jossain muussa yhteydessä Tapio Rautavaaran esiintyvän trubaduurina, kuten hänellä tuohon aikaan oli tapana. Tämän rakennuksen elinkaari oli paljon lyhyempi kuin takana olevan vieläkin pystyssä olevan rakennuksen.
17. Oriveden kino. Kuvan ottamisen aikoihin siellä ei tainnut olla enää näytöksiä. Suojalla oli elokuvia 60-luvun lopulla ja aseman Taistolla vielä pitkään sen jälkeenkin.
18. Kauppakunnan varastorakennus. Tästäkin on aika jo jättänyt.
19. Kauppakunnan päärakennus. Oriveden ensimmäisiä kivitaloja. Pohjoispäädyssä oleva ravintola Kotipirtti houkutteli minua niin, että sinne piti pyrkiä väärennetyllä teinikortilla. Huonolla menestyksellä. Kun Kotipirtti sai 60-luvulla B-oikeudet, niin kyllä vitsailtiin, että samalla meni A-oikeudet. Tilan ollessa vielä tavallinen baari, saattoivat jotkut asiakkaat livauttaa vähän terästettä limonaadin sekaan ilman sen suurempaa pelkoa kiinni jäämisestä.
20. Tässä talossa toimi monia liikkeitä. Apteekki niin pitkään, kunnes se muutti apteekkarin mukana Uotilan taloon. Myöhemmin ainakin Oriveden Pukimo piti majaa tässä talossa.
21. Savisen baari. Täältä jäi mieleeni flipperi, jota kävin pelaamassa opistolaisen tytön kanssa. Yhtä huonolla menestyksellä molemmissa peleissä.
22. Säästöpankin talo. Äidilläni oli vastaanotto tässä talossa. Muistan vielä puhelinnumeronkin; 2198.
23. Liimolan valokuvaamo. Isä kun harrasti itsekin valokuvausta, en muista koskaan käyneeni kuvauksessa Liimolalla. Filmiä joskus ostamassa.
24. Kansallis-Osake-Pankin talo. Talon oli piirtänyt silloisen KOP:n pääjohtaja J. K. Paasikiven tytär Annikki Paasikivi. Kun pankkiin meni sisään, niin melkein vaistomaisesti otti ovella hatun päästä. Pankin murheellisempiin vaiheiseen kuului pankinjohtajan itsemurha 60-luvulla pankin idyllisessä puutarhassa.
25. Jaakkolan kiinteistön rakennus. Tässä toimi mm. Laakson parturikampaamo ja kemikalioliike.
26. Suojan kenttä. Olisi sopinut kuntonsa puolesta paremmin perunapelloksi kuin urheilukentäksi, ellei olisi ollut niin savinen.
27. Keskuskansakoulu. Täällä aloitin koulutieni syksyllä 1956.
28. Kansakoulun opettajien asuntola. Luokkatoverini Kaarina Hiekkavuo asui täällä. Olin juuri Hiekkavoilla elämäni ensimmäisissä kotihipoissa vuonna 1964. Twist ja shake olivat muotitanssit. En osannut kumpaakaan.
29. Työväentalo. Täällä ei tullut juuri käytyä, kun kuuluin porvareiden seuraan Ponnistukseen.
30.Osuuskassan talo. Kassan johtajana ollut Werneri Suuronen oli opiston puutarhurin Matti Suurosen veli ja kuului siten melkein opistolaisiin.
31. 50-luvun lopussa rakennettu opistoa vastapäätä oleva kerrostalo. Laitisen kaupan lopetettua 1965 me siirryimme talon eteläpäädyssä olevan Koltan ja sittemme Paulin Valinnan asiakkaiksi. Luokkatoverini Hannu Liljeroos asui tässä talossa.
32. Opiston kiinnteistöjä. Niistä erillinen sivusto. Kuvan ottamisen aikoihin Opiston ja lammen välissä oleva ns. avaruustalo oli juuri valmistunut. Sen yläkerrassa oli tyttöjen asuntola, missä tuli vierailtua useammin kuin isäni olisi suonut. Siveellisyyskäsityksen olivat 60-luvulla ihan erilaiset kuin nykyään.
33. Puistola. Parhaat lapsuuden kaverini asuivat täällä.
34. Jokelan autokorjaamo kuvan ottamisen aikoihin. Aiemmin Siukolan autokorjaamo, enenen kuin tämä muutti nykyisen Osuuspankin talon kohdalle.
35. Sukkavartaan taloja. Näistäkin tarkemmin omassa osiossaan
36. Vanha-Eskolan matkustajakoti. Oli varsin tiedossa, että opistolaiset käyttivät matkustajakotia tuntihotellina, lähinnä opiston jo mainituista tiukoista seurustelusäännöistä johtuen. Kerran tapasin nykyistä Koulutietä ylöskävelemässä laulaja Pasi Kauniston opistolainen tyttö käsipuolessaan. Samaa tyttöä Pasi näkyy vieläkin taluttelevan.
Vanha-Eskoloiden poika Pekka oli minulla urheilun opettajana kansakoulussa. Pekka oli myös opiston opettaja, mutta kuoli aika traagisten elämänvaiheiden jälkeen varsin nuorena.
37. Konstaapeli Elon komea mansardikattoinen talo Sukkavartaan keskellä. Sukkavartaan maamerkki.
38. Laitisen teuratamo ja makkaratehdas. Jännittävä paikka. Tästä myös tarkemmin erikseen.
39. Jaakkolan kiinteistö talo, jossa oli minun aikanani ensin Posti ja sitten Timosen parturiliike.
40. Auvisen talo, Oriveden symboli.
41. Puistolankujan kerrostalo. Opiston opettajia asui täällä siinä vaiheessa, kun monet eivät voineet tai halunneet enää asua "kokonaisvaltaisesti" opiston alueella.
42. Sähkön talo.
43. Helluntaiseurakunnan talo. Täällä kävin pikkupoikana todistamassa uskoani kahdestikin. Tosin ensimmäisen ja viimeisen samalla kertaa.
44. Kivilinna, kirkonkylän ensimmäiseksi kivitaloksi mainittu. Pohjoismaisen Yhdyspankin konttori sijaitsi täällä. Minullakin on PYP:n maapallon muotoinen säästölipas. Kuten oli myös Postipankin säästöpossu, Osuuskassan metallinen lipas ja KOP:n niin ikään metallinen lipas. Ne poikkesivat toisistaan lähinnä siinä, että Osuuskassan lippaassa oli aukkoa päällä, KOP:n lippaassa sivussa.
Säästöintoni ei ulottunut pidemmälle kuin kaikkien pankkien säästölippaiden hankintaan.
14. Entinen viljavarasto, nykyinen matkailukeskus. Pytinki on rakennettu jo 1800-luvulla, joten se on kirkonkylän vanhimpia vielä pystyssä olevia rakennuksia.
15. Suojan taloon liittyy muistoja varmaan melkein kaikilla orivesiläisillä. Niin monessa tämä vuonna 1923 valmistunut talo on ollut. Ponnistuksen urheilijana talo tuli koluttua kellarista vintille moninaisissa puuhissa, viimeisimpinä kutsuntoihin osallistuminen.
Eteläpäädyn kellarissa oli jonkinlainen yhdistetty puku- ja kerhohuone. Jossain vaiheessa siellä pelattiin pokeria pienillä panoksilla. Aika pian huomasin, että minulla ei ollut ns. pokerinaamaa, vaan vastustajat näkivät jo kaukaa, millainen käsi minulla oli.
16. Kauppakunnan 1960-luvulla valmistunut lisäsiipi. Täällä oli mm. ruoka- ja vapaa-ajanvälineiden osastot. Täällä muistan nähneeni avajaisissa tai jossain muussa yhteydessä Tapio Rautavaaran esiintyvän trubaduurina, kuten hänellä tuohon aikaan oli tapana. Tämän rakennuksen elinkaari oli paljon lyhyempi kuin takana olevan vieläkin pystyssä olevan rakennuksen.
17. Oriveden kino. Kuvan ottamisen aikoihin siellä ei tainnut olla enää näytöksiä. Suojalla oli elokuvia 60-luvun lopulla ja aseman Taistolla vielä pitkään sen jälkeenkin.
18. Kauppakunnan varastorakennus. Tästäkin on aika jo jättänyt.
19. Kauppakunnan päärakennus. Oriveden ensimmäisiä kivitaloja. Pohjoispäädyssä oleva ravintola Kotipirtti houkutteli minua niin, että sinne piti pyrkiä väärennetyllä teinikortilla. Huonolla menestyksellä. Kun Kotipirtti sai 60-luvulla B-oikeudet, niin kyllä vitsailtiin, että samalla meni A-oikeudet. Tilan ollessa vielä tavallinen baari, saattoivat jotkut asiakkaat livauttaa vähän terästettä limonaadin sekaan ilman sen suurempaa pelkoa kiinni jäämisestä.
20. Tässä talossa toimi monia liikkeitä. Apteekki niin pitkään, kunnes se muutti apteekkarin mukana Uotilan taloon. Myöhemmin ainakin Oriveden Pukimo piti majaa tässä talossa.
21. Savisen baari. Täältä jäi mieleeni flipperi, jota kävin pelaamassa opistolaisen tytön kanssa. Yhtä huonolla menestyksellä molemmissa peleissä.
22. Säästöpankin talo. Äidilläni oli vastaanotto tässä talossa. Muistan vielä puhelinnumeronkin; 2198.
23. Liimolan valokuvaamo. Isä kun harrasti itsekin valokuvausta, en muista koskaan käyneeni kuvauksessa Liimolalla. Filmiä joskus ostamassa.
24. Kansallis-Osake-Pankin talo. Talon oli piirtänyt silloisen KOP:n pääjohtaja J. K. Paasikiven tytär Annikki Paasikivi. Kun pankkiin meni sisään, niin melkein vaistomaisesti otti ovella hatun päästä. Pankin murheellisempiin vaiheiseen kuului pankinjohtajan itsemurha 60-luvulla pankin idyllisessä puutarhassa.
25. Jaakkolan kiinteistön rakennus. Tässä toimi mm. Laakson parturikampaamo ja kemikalioliike.
26. Suojan kenttä. Olisi sopinut kuntonsa puolesta paremmin perunapelloksi kuin urheilukentäksi, ellei olisi ollut niin savinen.
27. Keskuskansakoulu. Täällä aloitin koulutieni syksyllä 1956.
28. Kansakoulun opettajien asuntola. Luokkatoverini Kaarina Hiekkavuo asui täällä. Olin juuri Hiekkavoilla elämäni ensimmäisissä kotihipoissa vuonna 1964. Twist ja shake olivat muotitanssit. En osannut kumpaakaan.
29. Työväentalo. Täällä ei tullut juuri käytyä, kun kuuluin porvareiden seuraan Ponnistukseen.
30.Osuuskassan talo. Kassan johtajana ollut Werneri Suuronen oli opiston puutarhurin Matti Suurosen veli ja kuului siten melkein opistolaisiin.
31. 50-luvun lopussa rakennettu opistoa vastapäätä oleva kerrostalo. Laitisen kaupan lopetettua 1965 me siirryimme talon eteläpäädyssä olevan Koltan ja sittemme Paulin Valinnan asiakkaiksi. Luokkatoverini Hannu Liljeroos asui tässä talossa.
32. Opiston kiinnteistöjä. Niistä erillinen sivusto. Kuvan ottamisen aikoihin Opiston ja lammen välissä oleva ns. avaruustalo oli juuri valmistunut. Sen yläkerrassa oli tyttöjen asuntola, missä tuli vierailtua useammin kuin isäni olisi suonut. Siveellisyyskäsityksen olivat 60-luvulla ihan erilaiset kuin nykyään.
33. Puistola. Parhaat lapsuuden kaverini asuivat täällä.
34. Jokelan autokorjaamo kuvan ottamisen aikoihin. Aiemmin Siukolan autokorjaamo, enenen kuin tämä muutti nykyisen Osuuspankin talon kohdalle.
35. Sukkavartaan taloja. Näistäkin tarkemmin omassa osiossaan
36. Vanha-Eskolan matkustajakoti. Oli varsin tiedossa, että opistolaiset käyttivät matkustajakotia tuntihotellina, lähinnä opiston jo mainituista tiukoista seurustelusäännöistä johtuen. Kerran tapasin nykyistä Koulutietä ylöskävelemässä laulaja Pasi Kauniston opistolainen tyttö käsipuolessaan. Samaa tyttöä Pasi näkyy vieläkin taluttelevan.
Vanha-Eskoloiden poika Pekka oli minulla urheilun opettajana kansakoulussa. Pekka oli myös opiston opettaja, mutta kuoli aika traagisten elämänvaiheiden jälkeen varsin nuorena.
37. Konstaapeli Elon komea mansardikattoinen talo Sukkavartaan keskellä. Sukkavartaan maamerkki.
38. Laitisen teuratamo ja makkaratehdas. Jännittävä paikka. Tästä myös tarkemmin erikseen.
39. Jaakkolan kiinteistö talo, jossa oli minun aikanani ensin Posti ja sitten Timosen parturiliike.
40. Auvisen talo, Oriveden symboli.
41. Puistolankujan kerrostalo. Opiston opettajia asui täällä siinä vaiheessa, kun monet eivät voineet tai halunneet enää asua "kokonaisvaltaisesti" opiston alueella.
42. Sähkön talo.
43. Helluntaiseurakunnan talo. Täällä kävin pikkupoikana todistamassa uskoani kahdestikin. Tosin ensimmäisen ja viimeisen samalla kertaa.
44. Kivilinna, kirkonkylän ensimmäiseksi kivitaloksi mainittu. Pohjoismaisen Yhdyspankin konttori sijaitsi täällä. Minullakin on PYP:n maapallon muotoinen säästölipas. Kuten oli myös Postipankin säästöpossu, Osuuskassan metallinen lipas ja KOP:n niin ikään metallinen lipas. Ne poikkesivat toisistaan lähinnä siinä, että Osuuskassan lippaassa oli aukkoa päällä, KOP:n lippaassa sivussa.
Säästöintoni ei ulottunut pidemmälle kuin kaikkien pankkien säästölippaiden hankintaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti