Tuesday, 3 October 2017

Sirola


Kuvan keskellä tien poskessa näkyy talon pääty. Se on opistolle kuulunut Sirola, jonka vuokraoikeuden opisto lunasti vuonna 1918 kanttori Sirolta. Maa-alue kuului jo siihen aikaan opistolle. Sirola toimi opettajien asuntolona. Opiston taloudenhoitaja piti Sirolassa oto. Osuuskassan konttoria. Konttoriin oli käynti tien puolelta, pihan puolelta pääsi sisään asuintiloihin.

Kerron tässä lähinnä omiin kokemuksiini perustuvia muistoja Sirolasta. Minun aikanani Sirola on talonmies Niemisen perheen asuntoja. Perheen poika Juhani, Niekku-Jussi, oli kaverini ja luokkatoverini kansakoulun alaluokilla. Jussi, joka oli kaikin puolin ihan mukava kaveri, ei ollut koulussa ihan eturivin oppilaita jääden toiselle luokalle, siis nykyisin korrektimmin sanoen kertasi sen.


Sirola ei ollut mukavuuksilla pilattu. Sitä ei mm. oltu liitetty opiston kunnallistekniikkaan, vaan vesi tuotiin läheisestä vesipostista ja vessa oli jälkeenpäin rakennetussa käymälässä talon seinustalla. Maantieltä lähti kohtuullisen jyrkkä Sirolanmäki, josta sai niin potkukelkalla kuin opiston vesikelkalla hyvät alkuvauhdit mäenlaskuun. Kun teitä ei hiekoitettu, niin parhaimmillaan vauhtia riitti Kirjastotalolle asti. Kuvassa näkyy opiston maakellari ja maitolaituri, jonne aamulla tuotiin maitotuotteet Oripohjan aseman meijeriltä. Huonosti näkyvät hahmot tiellä ovat luultavasti siskoni Riitta ja Annu. Oikealla näkyy opiston varastorakennuksen seinän nurkkaa. Se purettiin vasta 60-luvulla, kuten Sirolakin.


Sirola talvella, luultavasti joskus 50-luvun lopussa. Halot pienittiin klapeiksi vasemmalla näkyvän liiterin sirkkelillä ja klapikoneen kirveillä. Se oli hirveä vehje ja sen käyttö oli lapsilta ehdottomasti kielletty, mistä syystä sitä oli pakko kokeilla. Onneksi mitään ei käynyt.


Sisareni Riitan ensimmäinen koulupäivä syksyllä 1959. Äiti ja nuoremmat sisaret saattojoukkoina. Huivipäiset ovat Piipposen sisarukset. Samaan aikaan koulun aloitti myös Oksasen Aimo, joka on joukon kärjessä. Niekku-Jussi polvihousuissaan oikeanpuolimmaisin. Hän on menossa kertaamaan toista luokkaa. Minä lähdin kouluun vähän myöhemmin, koska likkojen kanssa ei ollut soveliasta kulkea. Olinhan jo kolmasluokkalainen.

Sirola taustalla. Kuten katon mineriittilevyistä voi päätellä, rakennuksen kunto ei ollut kaksinen. Huomiota kiinnittää kuitenkin televisioantenni katolla. Se on jotenkin ristiriidassa muun habituksen kanssa. Isä Niemisellä oli tapana kiertää lähiseutujen radioliikkeet ja ottaa televisio koekatseltavaksi. Mitään aikomustakaan hänellä ei luultavasti ollut ostaa apparaattia. Kellään muulla opistolla ei ollut vielä silloin telkkaria, joten minullakin oli usein asiaa Niemisille iltaiseen aikaan, mukamas Jussille läksyjä näyttämään. Jussin luokalle jääminen oli minulle tietysti takaisku, koska tällä tekosyyllä ei voinut enää mennä kylään. Opistollekin televisio hommattiin vasta vuonna 1961 ja Niemisen koekatselut eivät menneet enää lähiseutujen radiokauppiaille lävitse. Niinpä television katseluun tuli väistämättä ikävä parin vuoden katkos.

Toinen muisto liittyy Sirolan pihalla kasvaneeseen omenapuuhun, jonka omenat olivat pieniä ja pahanmakuisia. Puussa oli kuitenkin kiva kiipeillä. Kun opiston asuntosiipeä rakennettiin kesällä 1957, pihalla lojui monenmoista rakennusroinaa. Yksi tällainen oli pitkien putkivalaisimien pahviset laatikot. Niistä sai hyvät siivet, kun työnsi kätensä laatikon sisään. Jussin kanssa hypimme omenapuusta alas siipiämme heilutellen. Pettymys oli tietysti suuri, kun taivaalla leijailun sijaan mätkähdimme joka kerta maahan kuin omenat puuta ravistettaessa. Aerodynamiikan salat olivat vielä silloin meiltä molemmilta hakusessa. Jussista en tiedä, mutta minä olen saanut myöhemmin sen verran teoriaopetusta asian pakeilta, että en ole yrittänyt lentää kuin lentokoneen sisällä.

Talonmies Niemiselle kuuluivat opiston peltotyöt. Hän ei ollut erityisemmin tarkka työvälineiden päälle. Tässäkin kyntöaura on näköjään jäänyt Sirolanmäkeen. Oikealla näkyvä rakennus on opiston vaja. Siellä säilytettiin myös viljaa, josta syystä vajan alusta vilisi isoja rottia. Kylän kissat kävivät niitä pyytämässä, minkä seuraaminen on jännittävää puuhaa.

No comments:

Post a Comment