Saturday, 4 June 2011

Vallanpitäjien vahtikoirana


Tämä 3.6.2011 juuri valmistunut ylioppilas  kirjoitti Tikkurilan lukiosta. Koulusta joka oli yksi epäoikeudenmukaisen arvostelun kohteeksi joutuneista. Tosin silloin arvostelu kohdistui Simonkylän lukion oppilaisiin. Simokylän lukio ja Tikkurilan lukio yhdistyivät myöhemmin yli tuhannen oppilaan Tikkurilan lukioksi, joka on oppilasmäärältään Suomen suurin. Koulun rehtorina toimii alla olevassa jutussa mainittu Risto Väyrynen. 

Kuvan tyttö oli tässä kerrotun jupakan aikana 5-vuotias. Eli normaali lehtikuvan huomatus. Kuvan tyttö ei liity tapaukseen millään tavalla. Nätti tyttö aloituskuvana vain on hyvä sisäänheittäjä juttuun.



 
Jyväskylän Norssin lukion yo-esseet tarkistetaan uudelleen

Jyväskylän Normaalikoulun lukion kaikkien ylioppilaiden äidinkielen esseet tarkistetaan uudelleen. Esseitä on noin 90 kappaletta. Tarkistuspyynnön syynä on se, että kokeiden pistemäärät poikkeavat merkittävästi aiemmista.

Normaalikoulun rehtorin Kirsi Kosken mukaan opettajien arvioimat pistemäärät muuttuivat yo-lautakunnan tarkastuksessa noin kahdessa kolmasosassa kokeista. Tämä on huomattavasti useammin kuin aiempina vuosina.

Yo-lautakunnan puheenjohtaja Juhani Lokki kertoo koko koulun kokeiden uusintatarkastuksen olevan poikkeuksellista. Vuosittain 200 000 kokeesta tarkistetaan uudelleen alle 400, joista pistemuutoksia tulee noin joka kymmenenteen.

"Uuden tarkastuksen suorittaa kaksi sensoria, jotka eivät ole tarkistaneet kyseistä esseetä. Korjatuista arvosanoista ylioppilas saa uuden todistuksen. Tarkistuspyyntöjä voi jättää ensi maanantaihin saakka", Lokki muistuttaa.

Uutinen Helsingin Sanomissa 30.5.1998

Kuudentoista lukion matematiikan ylioppilaskokeet tarkastetaan uudestaan

Ylioppilaslautakunta tarkistaa poikkeuksellisen ankaraksi syytetyn sensorin korjaamat matematiikan kokeet uudelleen. Tähän mennessä tarkastetuista kokeista ei ole löytynyt arvosteluvirheitä. Tarkastus aloitettiin epäkohtaa epäilleen Itä-Vantaan aikuislukion kokeista. Loppujen viidentoista lukion kokeet saadaan tarkastetuksi ensi viikolla. Jos korjattavaa löytyy, ylioppilas saa uuden todistuksen mahdollisimman pian.


Joten on sitä ollut poikkeuksia ennenkin. Tiedän asian varsin hyvin, kun satuin olemaan 13 vuotta sitten tapahtumien myrskyn silmässä. Kun tämä episodi lienee useimmille blogin lukijoille uusi tai ainakin jo unhoon jäänyt, niin pieni kertaus.

Prosessi sai alkunsa, kun ihmettelin keväällä 1998 eräälle toisessa koulussa opettaneelle kollegalleni matematiikan yo-kokeen omassa koulussani laskeneita arvosanoja. Opettajat kun yleensä arvioivat kokeen Matematiikan opettajien liiton antamien pistesuositusten mukaan, jolloin opettajan antamat pisteet ja lopulliset pisteet ovat lähes poikkeuksetta lyhin lähellä toisiaan. Kollegan koulussa oli käynyt samoin.

Ottaessani asioista vähän tarkemmin selvää, kävi ilmi, että molempien koulujen kokeet oli tarkastanut sama sensori. Kun sekä ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja että kyseinen sensori jyrkästi kiistivät mahdollisuuden virheelliseen arviointiin, päinvastoin vakuuttivat kyseisen sensorin olevan erityisen tarkka arvioissaan, niin aloin haistaa palaneen käryä. Otin yhteyttä Helsingin Sanomien kouluasioista kirjoittavaan toimittaja Marjukka Liiteniin. Sen jälkeen tapahtumat alkoivat vyöryä.

Uutinen Helsingin Sanomissa 28.5.1998
Yo-matematiikan yhtä tarkastajaa epäillään liian ankaraksi

Kevään yo-matematiikan arvostelu on herättänyt muutamissa kouluissa epäilyjä tulosten vertailukelpoisuudesta, sillä erään sensorin epäillään olleen poikkeuksellisen ankara pisteitten jaossa. Esimerkiksi vantaalaiskoulun lehtori Timo Suvanto hämmästyi, kun hänen antamansa pisteet romahtivat 27 prosenttia ylioppilastutkintolautakunnan käsittelyssä, vaikka takana on noin 20 vuoden kokemus kokeiden arvioinnista. Suvannon mukaan ainakin kolmessa muussa koulussa on vastaavanlaisia kokemuksia….

Saman päivän lehdessä oli myös yo-tutkintalautakunnan puheenjohtaja Aatos Lahtisen ja ko. sensorin lyhyet haastattelut.

Yo-matematiikan arvostelussa herännyt kysymys oikeusturvasta

Lahtinen muistuttaa, että vuodesta 1995 lähtien on ollut tarkistusmekanismi epäselviä tapauksia varten eli kokelaalla on kaksi viikkoa tulosten saannista aikaa tehdä kirjallinen pyyntö rehtorille tarkistusarvostelun saamiseksi. Kaksi uutta sensoria tutkii sitten tapauksen. Menettely maksaa 300 markkaa, mikäli virhettä ei löydy.

"Emme myöskään ole selvittäneet kuinka paljon opettajien pisteet muuttuvat, sillä ylioppilastutkintolautakunnan järjestelmä ei tallenna opettajien pisteitä. Opettajien arvosteluhan on alustava arvostelu", Lahtinen selvittää.

Lahtisen mukaan sensorit yritetään kuitenkin pitää jotenkin linjassa. "Meillä on niin sanottu jälkiseuranta, jolla pyritään katsomaan jälkikäteen, miten kirjoitukset ovat menneet ja siinä sivussa voi yrittää seurata, eroavatko tulokset eri sensoreiden kohdalla toisistaan."

"Esimerkiksi matematiikan kohdalla eroja on, mutta ongelma on se, että mikä on se absoluuttinen totuus mihin niitä verrataan. Toki on ohjeet miten arvostellaan ja kutakin koetta kohti on lisäksi pisteytysohjeet, joita sensori on velvollinen noudattamaan. Ohjeisiin ei voi kuitenkaan koskaan eksaktisti mahduttaa kaikkea tietämystä."

Eikö matematiikan arvostelu ole melko eksaktia?

"On tietysti sikäli, että jos laskee oikein, se on kuusi pistettä ja sillä hyvä, ja jos ei tee yhtään mitään, se on nolla pistettä. Mutta jos joku laskee jotakin ja sählää siellä jossakin välissä, tulee kysymys, minkä arvoinen osittain virheellinen suoritus on."

Tämän kevään kohuun erityisen ankarasta matematiikan sensorista Lahtinen ei halua ottaa kantaa: "Meillä on 25 sensoria matematiikassa. Minun on mahdotonta ilman tilastollista analyysiä sanoa minkälainen linja kullakin on ollut. Myöhemmin elokuussa, kun valmistuvat seuranta-ajot, voin nähdä onko ollut notkahduksia johonkin suuntaan."

Ylenmääräisestä ankaruudesta epäilty sensori ei ole halukas kommentoimaan epäilyjä julkisuudessa nimellään, mutta myöntää, että asiasta käydään sensoreiden kesken nyt keskustelua opettajien antaman palautteen takia.

"Olemme nyt setvimässä onko minulla ollut liian ankara linja ja poikkeavatko antamani pisteet merkittävästi vai eivät. Ainakin minusta tuntuu tässä vaiheessa, että eräät opettajien kommentit ovat olleet turhankin dramaattisia", sensori kertoo.

Sensori sanoo keskustelleensa yleisesti muidenkin sensoreiden kanssa tehtävien arvostelusta, mutta yksittäisten kokelaiden papereita hän ei ole toiselle sensorille näyttänyt, vaikka pisteet ovat muuttuneet opettajien antamista reippaastikin. Vastedes hän sanoo harkitsevansa hankalimpien tarkistuttamista toisella.

Sensori myöntää, että tarkistuspyyntöjä on hänen kohdalleen ennenkin tullut runsaasti, mutta hänen toiminnastaan ei ole löytynyt moitittavaa, vaan hänen on todettu olleen hyvinkin tarkka: "Tietysti liika tarkkuus on jopa tietty haitta, jos kaikilla ei ole kerta kaikkiaan aikaa keskittyä etsimään sieltä kaikkia virheitä."


Seuraavana päivänä 29.5.1998 Helsingin Sanomat otti kantaa asiaan pääkirjoituksessa otsikolla:

Oikeusturva on vaarassa

TÄSSÄ lehdessä kerrottiin eilen, että ylioppilaskirjoitusten matematiikan arvostelussa on tapahtunut suuria heittoja. Kokeneen opettajan matematiikan kokeesta antamat pisteet ovat ylioppilastutkintolautakunnan sensorin käsittelyssä laskeneet lähes kolmasosan. Asian julkituoneen Itä-Vantaan aikuislukion matematiikan lehtorin mukaan hänen oppilaidensa pistemäärät ovat pudonneet yli kymmenen pistettä; matematiikassa maksimipistemäärä on 60.

Ylioppilastutkintolautakunnalla on suositus, että jos lautakunnan määräämän sensorin arvostelu eroaa merkittävästi opettajan arvostelusta, koe tulisi antaa myös toiselle arvioitsijalle, ja jos näkemyksissä on edelleen eroja, vielä kolmannelle. Matematiikassa reagointiraja on kymmenen pistettä. Eräissä aineissa sensorit ovat keskenään sopineet virallisia rajoja tiukemmistakin "hälytysrajoista".

Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja Aatos Lahtinen totesi, että sensorien tulisi noudattaa näitä rajoja, mutta minkäänlaista valvontajärjestelmää ei ainakaan matematiikassa ole; eikä myöskään sanktiota, jos sensori ei pistemäärien rajuihin muutoksiin reagoi. Kiistanalainen sensori myönsi, että hän ei pistemäärien muutoksista sen vertaa välittänyt, että olisi antanut koepaperit toiselle sensorille arvioitaviksi.

Tämä on sietämätöntä välinpitämättömyyttä. Ylioppilaskirjoitusten tehtävä on asettaa kaikki valtakunnassa samalle viivalle. Ylioppilaskokelaan oikeusturva on vaarassa, jos lautakunnassa jotkut tarkastajat saavat toteuttaa omia arvostelukriteereitään vailla muiden valvontaa.

Lautakunta teki paniikkijarrutuksen ja täyskäännöksen. Kaikki kyseisen sensorin tarkastamat koulut joutuivat matematiikan kokeen osalta uusintatarkastukseen.

Helsingin Sanomat uutisoi asiasta 6.6.1998

Yo-matematiikan kokeiden tarkastus loppusuoralla

Oppilaitten kahden viikon määräaika tehdä uusintatarkastuspyyntö on mennyt jo umpeen. Määräaika lasketaan siitä hetkestä, kun tulokset ovat tulleet kouluun ja annettu oppilaille.

Ylioppilastutkintolautakuntaan oli saapunut perjantai-iltapäivään mennessä yhteensä 228 arvostelun tarkastuspyyntöä. Määrä ei ole poikkeuksellisen suuri, sillä viime keväänä pyyntöjä tehtiin 232, joista 42 johti arvostelun muuttumiseen.

Jupakan tämän kevään matematiikan kokeiden arvostelun vertailtavuudesta ja oppilaitten oikeusturvasta aloitti vanhempi lehtori Timo Suvanto Itä-Vantaan aikuislukiosta. Suvannon oppilailleen antamat pisteet putosivat yo-lautakunnassa liki 30 prosenttia: parhaan oppilaan pistemäärä putosi 57:stä 47:ään ja huonoimman 25:stä 13:een.

Esimerkiksi Tampereen lyseon lukiossa kymmenillä pitkän matematiikan kirjoittajilla pisteet alenivat reippaasti, kymmenellä yli kymmenen ja eräällä jopa 16 pistettä, mitä rehtori Lea Kuusilehto pitää "mielettömänä".

Nyt heistä 15 on tehnyt oman uusintatarkistuspyynnön lautakunnalle. Kuusilehdon mielestä mahdollisilla oikaisuilla olisi jo kiire, koska jatko-opintoihin pyrkiminen on ajankohtaista.

"Sellainen vaikutelma on, että kyseisellä sensorilla on ollut erilainen linja arvostelussa", sanoo Simonkylän lukion rehtori Risto Väyrynen . Lukion 43 pitkän matematiikan kirjoittajan pisteistä hävisi lautakunnassa yhteensä 150 pistettä. Aiemmin ei vastaavaa ole Väyrysen mukaan sattunut.

Vain yksi Simonkylän oppilas ehti pyytää uutta arvostelua. Väyrysen mukaan muut luottivat siihen, että ylioppilastutkintolautakunta tarkastaa kokeet oma-aloitteisesti uudelleen. Tosin koulu ei saanut asiasta tietoa muuten kuin tiedotusvälineitten kautta.

Ohjeiden mukaan sensorin tulisi kääntyä toisen sensorin puoleen, jos oppilaan kokonaispistemäärä laskee vähintään kymmenen pistettä tai yksittäisen tehtävän pistemäärä viisi tai kuusi pistettä.

Kyseinen sensori ei kuitenkaan ollut niin menetellyt. Hän on myöntänyt, että käyttää kokeiden korjaamiseen paljon aikaa ja on tarkka.

Yo-tutkintolautakunta päätti vapauttaa hänet korjaustehtävistä ainakin ensi vuodeksi lähinnä siksi, ettei hän ollut kääntynyt toisen sensorin puoleen, vaikka oli vähentänyt pisteitä tuntuvasti.

Väyrysen mielestä lautakunnalla ja sen eri jaostoilla tulisi olla selkeät ja sitovat kirjalliset ohjeet, miten menetellä, kun pisteet muuttuvat: "Eihän voi olla, että kyseessä ovat vain herrasmiessopimukset, joita voi rikkoa."

Väyrynen epäilee, tuntevatko yliopistotaustan omaavat sensorit riittävästi lukion vuodelta 1994 peräisin olevia opetussuunnitelman perusteita, käytössä olevia oppikirjoja, lukion työtapoja ja arviointia. Väyrynen muistuttaa myös, että opetussuunnitelman perusteiden mukaan ylioppilastutkinnon tulisi olla ennen kaikkea kypsyyskoe eikä mikään virheiden etsintätilaisuus.

Matematiikan sensoreita on yhteensä 25 ja kaikkiaan sensoreita on yli 300. Ylioppilastutkintolautakunnassa on varsinaisia jäseniä 34 ja heidät nimetään kolmeksi vuodeksi. Viimeksi lautakunta uusiutui osittain vuodenvaihteessa. Apujäseniä palkataan vuodeksi kerrallaan.

Yo-tutkintolautakunnan asettaa opetusministeriö korkeakoulujen rehtorien neuvoston ja opetushallituksen esityksestä.

Asetuksen mukaan lautakunnan jäsenten tulee olla ylioppilastutkintoaineita sekä opetustointa hyvin tuntevia henkilöitä.

9.6.1998 Helsingin Sanomat kertoi matematiikan kokeen uusintatarkastuksen tuloksista

Yo-tutkintolautakunnan uusintatarkistus

Nyt tehty tarkistus koski kaikkiaan 16 lukion 877:ää matematiikan koesuoritusta. Mukana oli sekä pitkän että lyhyen oppimäärän kokeita, jotka kyseinen sensori oli yksin tarkastanut.

Lautakunta muutti kokeen pistemäärää 14 lukiossa yhteensä 96 kokeen kohdalla. Niistä koko arvosana muuttui 92 tapauksessa.

Uusia ylioppilaita tarkistus ei tuottanut. Lautakunta jatkaa niukkaa linjaa tiedottamisessaan eikä kerro, paljonko pisteet enimmillään tai keskimäärin muuttuivat.

Kuudestatoista lukiosta vain Itä-Vantaan aikuislukion ja Sallan lukion pistemäärät pysyivät ennallaan. Lahtinen myöntää, että on suorastaan ironista, että juuri Itä-Vantaan aikuislukion opettaja toi epäilyt arvostelun vertailtavuudesta ja oikeusturvan vaarantumisesta julkisuuteen, eikä sen pisteitä kuitenkaan muutettu lainkaan. "Voisiko syynä olla se, että molemmat ovat pieniä lukioita", Lahtinen pohtii.

Ne oppilaat, jotka ovat nyt saaneet uuden pistemäärän matematiikan kokeestaan, voivat vielä jatkaa tarkistusrumbaa eli heillä on jälleen oikeus tehdä lukion rehtorille 14 päivän kuluessa tulosten saamisesta normaali tarkistuspyyntö.

Yritin saada tarkempia selvityksiä siitä, miten on mahdollista, että juuri minun kouluni arvosanat eivät muuttuneet lainkaan jälkitarkastuksessa. Yo-lautakunta vastasi hiljaisuudella. Kirjoitin vielä asiasta yhteenvedon Helsingin Sanomien Yleisönosastoon, missä se julkaistiin 27.6.1998.

Arvostelu sama, vain arvosanat vaihtelevat?

Yo-matematiikan yhtä tarkastajaa epäillään liian ankaraksi. Tämä uutinen sai aikaan tapahtumien ketjun, jonka seurauksena yo-kokeen arvostelu tehtiin osittain uudestaan. Samalla myös minun kouluni, Itä-Vantaan aikuislukio joutui hieman kyseenalaiseen valoon. Kirjoitustulosten saavuttua olin 26. 5. puhelinyhteydessä sekä YTL:n puheenjohtaja Aatos Lahtiseen että oppilaani arvostelleeseen sensoriin. Sain kummaltakin jyrkän kielteisen vastauksen epäilyihini, että arvostelussa olisi voitu loukata tasa-arvoa.

Saman kohtelun olivat kokeneet myös monet muut kyseisen sensorin arvostelemien koulujen rehtorit tai opettajat. Lautakunta ja sen puheenjohtaja eivät tehneet elettäkään hälventääkseen sen toimintaan kohdistuneita epäilyitä. Vasta toimittaja Marjukka Liitenin uutisen jälkeen tapahtumat alkoivat vyöryä.

Kun HS otti vielä 29. 5. link pääkirjoituksessaan asiaan kärkevästi kantaa, niin YTL teki historiallisen täyskäännöksen. Poikkeavasta linjasta epäillyn sensorin korjaamat kokeet luvattiin arvioida uudestaan. Samassa yhteydessä ennätettiin mainita, että Itä-Vantaan aikuislukion kokeista ei ole löytynyt arvosteluvirheitä.

Tarkastus oli saatu 8. 6. suoritettua ja 877:sta oppilaasta 96:lla pisteet olivat muuttuneet ja 92:lla myös arvosana oli muuttunut. Jälleen YTL:n puheenjohtaja muisti mainita olevan suorastaan ironista, että juuri Itä-Vantaan aikuislukion opettaja toi epäilyt arvostelun vertailtavuudesta ja oikeusturvan vaarantumisesta, eikä sen pisteitä kuitenkaan muutettu lainkaan.

Koska tarkoituksena oli selvittää, oliko kyseisen sensorin linja poikennut muista, niin tarkastus olisi pitänyt suorittaa vanhasta arvostelusta riippumattomasti. Käytännössä se lienee mahdotonta, koska sensorin tekemiä merkintöjä ei voida enää poistaa. Siksi uusi arvostelu on väistämättä enemmän tai vähemmän vanhan arvostelun vanki.

Tiedustelin YTL:n puheenjohtajalta tarkemmin, miten uusi arvostelu oli käytännössä suoritettu. Hän totesi yksilöimättä, että tarkastettiin, oliko sensori poikennut arvosteluohjeista.

Jos sensori oli noudattanut arvosteluohjeita 781:n oppilaan kohdalla niin tarkasti, että näiden arvostelussa ei ollut muutoksen tarvetta edes yhtä pistettä yhdenkään tehtävän kohdalla, niin on tilastollisesti ottaen hyvin kummallista, että pistemuutoksia aiheuttaneet uudelleen arvioinnit olivat muuttaneet myös arvosanaa lähes kaikissa tapauksissa. Arvosanojen väli kun on kuitenkin keskimäärin 6 pistettä. Kun tiedustelin asiaa YTL:n puheenjohtajalta, hän ei nähnyt asiassa mitään outoa.

Myös toinen seikka herätti ihmetystäni. Kun tiedustelin YTL:stä uudelleenarviointiin liittyvistä periaatteista ja arvostelijoista, niin minulle kerrottiin, että vastaukset luki vain yksi lautakunnan jäsen, jos pistemuutoksia epäillyn sensorin pisteisiin ei ollut tullut, muutoin kaksi. Lisäksi ilmeni, että osan minun kouluni oppilaista oli uudelleen tarkastanut YTL:n puheenjohtaja Aatos Lahtinen.

Tarkastuskäytäntö on mielestäni epätyydyttävä. Jokainen organisaatio puolustaa aina itseään, tiedostaen tai tiedostamatta. Jotta sisäinen tarkastus olisi edes jossain määrin uskottava, niin tehtävät olisi pitänyt tarkastuttaa riippumattomasti vähintään kahdella eri tarkastajalla. Vasta näiden päätyessä toistensa tuloksista tietämättä samoihin pisteisiin arvostelua voidaan pitää luotettavana.

Lisäksi pidän äärimmäisen epäkorrektina, että ainoan prosessin yhteydessä erikseen mainitun koulun tehtävät tarkasti uudelleen YTL:n puheenjohtaja. Tapa, jolla puheenjohtaja aluksi torjui kaikki epäilyt ja vasta julkisen painostuksen jälkeen ryhtyi toimenpiteisiin, ei herätä luottamusta vaan pikemminkin epäluottamusta.

Kun lautakunnan toimintaa kohtaan oli esitetty näinkin vakavia epäilyjä, olisi sen puheenjohtajan pitänyt ymmärtää jäävätä itsensä sekä asemansa että tapahtumien kulun vuoksi. Vai onko Suomessa jo käytäntö, että enää ei tarvita edes Tappuraista? Tuppurainen voi olla itse itsensä takuumiehenä.

Ylioppilastutkintolautakunta on riippumaton, käytännössä itse itseään täydentävä elin. Opetusministeriö muodollisesti nimittää sen jäsenet. Riippumattomuus on hyvä asia, mutta aina kaksiteräinen miekka. Organisaatio, joka on vastuussa vain itselleen, tulee helposti riippumattomaksi myös omille virheilleen.

Siksi sen sisäisen kontrollin on oltava ylikorostetun tarkkaa, ei mihinkään herrasmiessopimuksiin perustuvaa, kuten YTL:n puheenjohtaja ilmoitti käytännön matematiikan jaoksessa olevan. Muutoin koululaitoksemme yhden keskeisen instituution, ylioppilastutkinnon uskottavuus murenee kuin oikeuslaitoksen, jossa kuulemma "laki on kaikille sama, vain tuomiot vaihtelevat". Olisi todella onnetonta, jos ylioppilaskirjoitusten suhteen jatkossa yleisesti vallitsisi käsitys, että arvostelu on kaikille sama, vain arvosanat vaihtelevat.

TIMO SUVANTO
vanhempi lehtori
Itä-Vantaan aikuislukio


Kesälomat päällä tai jotain parempaa tekemistä, mutta vastinetta ei enää tullut. Kouluni arvosanat jäivät voimaan, sillä oppilaat eivät lähtenee taistelemaan paremmista arvosanoista. Mielenkiinto asiaa kohtaan laimeni myös myrskyn silmässä olleelta.

Mitä jäi käteen, otettiinko opiksi? Lautakunta ainakin piti asiaa luultavasti harmillisena työtapaturmana. Päätellen lautakunnan jäsenenä olleen tuttavani lausunnosta, että asiasta ei vaihdettu edes puolta sanaa lautakunnan kokoontuessa seuraavan kerran syksyn 1998 yo-kirjoitusten merkeissä. Tämän kevään tapahtumat äidinkielen kokeen osalta voitaneen viedä saman ylimielisyyden ja sisäisen kontrollin puutteen tiliin.

Entä minä? Jouduinko minä kouluni kanssa mustalle listalle? En ainakaan huomannut mitään sen suuntaista seuraavien kokeiden arvioinneissa. Pikemminkin antamani arvosanat pysyivät hämmästyttävän hyvin. Ehkä syynä oli se, että ainakin muutaman vuoden ajan olin erityisen tarkkana ja huolellisena arvostellessani koesuorituksia ohjeita noudattaen.

Kollegat antoivat pääsääntöisesti tukensa minulle, joka oli ainoana asianosaisena prosessissa omalla nimellään. Tosin vain privaatisti. Herran pelko taisi olla monien mielestä jos ei viisauden niin ainakin omaa koulua kohtaavan lempeän arvostelun alku.

Negatiivisin palaute tuli oman koulun kollegalta. Olin kuulemma pilannut koulun ja hänen maineensa. Itä-Vantaan aikuislukiossa ei osata korjata matematiikan kokeita.  Lisäksi olin käyttänyt väärää titteliä. Minut oli nimitetty lehtorin, ei vanhemman lehtorin virkaan. Kyllä hävetti, että olin lähtenyt elvistelemään maan suurimman lehden palstoille vilpillisellä tittelillä.

1 comment:

  1. Tämä tapaus herätti paljon keskustelua matematiikan opettajien keskuudessa. Vanhojen opettajien mielestä epäilemättä lautakunta oli väärässä, mutta sen julkisella arvostelemisella varmistaa pääsyn silmätikuksi. Tämä tapaus tuli minullekin mieleen kun keväällä Jyväskylän Norssin lukion yo-esseet nousivat otsikkoihin.

    Kimmo Halonen

    ReplyDelete