Rahaa kuin roskaa

Siivoilin tänään pihamme perällä olevaa työtilaani (mikä sivumennen sanottuna on yksi niistä monista asioista, joissa olen aika huono). Harjasin isompia roskia kasaan ennen imurointia ja heitin sitten rikkakihveliin kertyneen saaliin pihalla olevaan grilliin tekemääni nuotioon. Niihän ei toki kaupungin järjestyssäännön mukaan saisi tehdä, mutta ajattelin tuon lisäävän aika vähän syntisäkkini painoa - ainakin jos katsotaan suhteellista lisäystä.

Hetken päästä huomioni kiinnittyi pieneen vihreällä liekillä palavaan esineeseen. Kun nuotiossa ei ollut tulta juuri lainkaan, niin oli helppo tunnistaa se 5 sentin kolikoksi, jonka olin epähuomiossa heittänyt nuotioon roskien seassa. Kemiaa kun on tullut sekä opiskeltua että myös opetettua, niin ei ollut vaikeuksia päätellä, että edessäni oli tuttuakin tutumpi demo; liekkireaktio. Reaktion vihreä väri kertoi palavan metallin olevan kuparia. Ei järin suuri yllätys, että 5 sentin kuparikolikolla saadaan aikaisekseen kuparin liekkireaktio.

Minulla kun ei ole pikkurahan puutetta ja kun oli muuta kiireistä menoa (viedä lapsenlapset Lintsille), niin jätin kolikon kuumaan nuotioon. Otin kuitenkin tilanteesta valokuvan ja jopa pienen videonpätkän. Illalla latasin ottamani valokuvan tietokoneelle ja näin, että minulta oli päivällä jäänyt kokonaan huomaatta toinenkin nuotioon eksynyt kolikko. Koloreunaisuudesta tunnistin sen 20 senttiseksi.

Niin varakas en sentään ole, että minulla olisi varaa heittää roskien mukana nuotioon näin paljon rahaa. Onneksi tuhkakin oli jo jäähtynyt, joten saatoin kaivaa molemmat nuotiossa olleet kolikot ( + vielä yhden 10 sentin kolikon) oikeaan käyttöön, eli huomenna lähikaupan kassan kautta kansantalouden kasvua pönkittämään.

Minua jäi arveluttamaan, miksi 5 sentin kolikko antoi kauniin vihreän liekin, mutta 20 sentin kolikosta ei näyttänyt tulevan minkäänlaista liekkiä. Mitähän metallia kullan värinen 20 sentin kolikko mahtaa olla? Muistin, että Heurekan sivuilla oli paljon asiaa kolikoista, mm. niiden metallikoostumukset. Ei kun Kolikon tie sivuille.

Sieltä löytyi seuraavanlaista tietoa kolikoista:

5 c kuparipinnoitettu teräs

20 c Nordic Gold™ eli 89 % kuparia, 5 % alumiinia, 5 %

sinkkiä, 1 % tinaa

5 sentin "kuparikolikko" onkin siis vain päällystetty kuparilla, sisältä silkkoa terästä. 20 sentin kolikossa on kuparia paljon enemmän. Miksei siitä tullut kuparin liekkireaktiota?

Palaminen on pintareaktio, eli palaminen tapahtuu materian pinnassa palavan aineen yhteyessa ilman happeen. Eli 5 sentin kolikko antaa vihreän liekin, koska vain kolikon pinnassa oleva metalli on reaktiossa mukana. Mutta kun 20 sentin kolikossa on kuitenkin 89 % kuparia, niin pitäisihän senkin antaa niin voimakas kuparin liekkireaktio, että vihreä liekki ei peittyisi liekin muiden värien sekaan.

Olisiko fysiikan ja kemian opiskelijan Sudenpentujen käsikirjasta eli MAOL ry:n taulukkokirjata apua? Se on minulle tietokirjoista se, josta vieläkin löydän monet fysiikan ja kemian tiedot nopeammin kuin netistä. On tosin kirjaa tullut opettaja-aikoina plärättyä toisenkin kerran.

Kuparin lämmönjohtavuus on noin 400 W/Km, mikä on pyörein luvuin 20-kertainen teräksen lämmönjohtavuuteen. Olisiko siinä selitys? Ainakin se antaa aineet hypoteesiin. 5 sentin kolikon pinta pystyy kuumenemaan jo hiipuvassakin nuotiossa niin paljon kuumemmaksi kuin 20 sentin kolikon pinta, koska lämpö siirtyy kolikon teräksisiin sisäosiin paljon huonommin kuin materiaaliltaan homogeenisen 20 sentin kolikon sisäosiin.

Tieteelliseen, jopa poikkitieteelliseen metodiin kuuluu hypoteesin heittäminen tieteellisen (myös poikkitieteellisen) yhteisön hampaisiin vapaasti raadeltavaksi. Mutta vain tieteen omin argumentein. Esitän siis yllä olevaa syyksi liekkireaktion puuttumiseen 20 sentin kolikolla nuotiossa sitä grillattaessa. Hypoteesia tukevat tai sen kumoavat argumentit ovat vapaasti esitettävissä.

 

Nuotiosta noukitut kolikot. Kuten näkyy, niin 5 sentin kolikon ohut kuparipinnoite on jo osittain palanut puhki ja teräksinen sisus on osin näkyvissä.