Rekolan katutanssit ja tekijänoikeus

Vantaalla Rekolan kylässä järjestettiin lauantaina 3.9.2011 perinteiset katutanssit. Minäkin olin paikalla, en tosin tanssinut vaikka kerran jopa haettiin. Olin nimittäin ihan oikeassa työssä siellä, levittävämmässä ilosanomaa Rekolan Elävän Musiikin Yhdistyksen toiminnasta.

Väkeä oli paikalla (jopa Remyn standilla, joskaan siellä ei ruuhkaksi asti)  niin, ettei varsinkaan illalla sekaan meinannut mahtua. Paikalliset juoma- ja ruokapaikat taisivat myydä enemmän kuin tavallisena kuukautena yhteensä. Vaikka paikalla oli muitakin ravitsemuspalveluita tarjoavia yrittäjiä. Harvoin olen muuten saanut niin hyviä muikkuja kuin Rekolan katutansseissa oli tarjolla.

Musiikkia oli tarjolla niin lapsille kuin lapsenmielisille aikuisille. Yksi pitkäaikaisista suosikeistani, Freud, Marx, Engles & Jung, oli hyvässä vedossa ja huolimatta setin lyhykäisyydestä (vielä toinen keikka illalla Karjaalla) yleisö oli mukana heti soiton alusta alkaen.

Johtuiko illan varhaisuudesta vai jostain muusta, Freukkareiden soitto- ja etenkin laulukunto oli selvästi paremmassa vireessä kuin muutama vuosi sitten kuulemallani Tavastian keikalla. Jos sanonta ”still going strong” olisi tässä hieman ylimitoitettu, niin ainakin kohtuullisen hyvässä hapessa voi todeta Freukkareiden vielä olevan. Meillä bändin musiikin ystävillä on toivon mukaan vielä monia hyviä esityksiä edessä. Freukkarit jos jotkut ovat lavabändi ja vasta lavalla heidän musiikillinen ja etenkin poikkitaiteellinen elämänfilosofiansa pääsee kunnolla oikeuksiinsa.

Videoin siis pienet pläjäykset katutansseista sekä Kengurumeiningin että Freukkareiden esiintymisten aikana ja laitoin videot muitta mutkitta lupien perään kyselemättä tähän bloggaukseeni linkkinä. Rikoinko tekijänoikeuslakia ja onko syytä pelätä, että saan ketjulla varustetun rautapallon jalkaani?

Tekijänoikeuslain 45§ sanotaan:

" Kirjallisen tai taiteellisen teoksen taikka kansanperinteen esitystä ei esittävän taiteilijan suostumuksetta saa:

1) tallentaa laitteelle, jonka avulla esitys voidaan toisintaa;

2) saattaa yleisön saataviin radion tai television välityksellä taikka suoraan siirtämällä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua esitystä, joka on tallennettu 46 §:ssä tarkoitetulle laitteelle, ei esittävän taiteilijan suostumuksetta saa, ennen kuin 50 vuotta on kulunut esitysvuodesta:

1) siirtää laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa;

2) esittää julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle;

3) välittää yleisölle johtimitse tai johtimitta, mihin sisältyy myös tallennetun esityksen välittäminen yleisölle siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada se saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana;

4) levittää yleisön keskuuteen.”

Olen siis rikkonut suunnilleen kaikkia yllä olevan lakipykälän kohtia. Ei hyvältä näytä, siis minun tulevaisuuteni vapaalla jalalla.

Ehkä tilanne ei ole kuitenkaan aivan näin synkkä. Tekijänoikeuslaissa 25 b § lukee näin:

”Päiväntapahtuman toisintaminen

Toisinnettaessa päiväntapahtumaa radio- tai televisiolähetyksessä tai elokuvana saadaan päiväntapahtumassa näkyvä tai kuuluva teos sisällyttää toisinnokseen tiedotustarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.

Käytettäessä lyhyitä otteita televisiolähetyksestä 48 §:n 5 momentin mukaisesti yleisöä suuresti kiinnostavasta tapahtumasta tehtäviä uutisraportteja varten saadaan lähetykseen sisältyvä teos sisällyttää uutisraporttiin.”

Kun en ollut ensisijaisesti kuvaamassa Kengurumeiningin ja Freukkareiden konserttia, vaan Rekolan katutansseja, niin edellä mainitun perusteella saan laittaa lyhyet otteet tässä blogissa olevaan uutisraporttiin tapahtumasta. Ei Ylellä tai muulla kaupallisella medialla ole mitään yksinoikeutta uutisraportteihin. Minun blogissani niitä voi olla ihan yhtä hyvin ja samat lakipykälät rajoittavat ja antavat vapauksia kaikille muillekin sukupuoleen, ikään, siviilisäätyyn tai virallisuuteen katsomatta.

Otteen lyhyys on tietenkin suhteellinen käsitys. On selvää, että koko Freukkareiden tai Kengurumeininkin settien laittaminen nettiin ei voi olla lyhyt ote. Minusta nyt siellä olevat pätkät kummankin esiintymisestä ovat lyhyitä otteita. Jos tekijät ovat eri mieltä, niin olen valmis keskustelemaan hyvässä hengessä asiasta. Ylipäänsä olen aina ( yhden kerran) poistanut sellaisen tekijänoikeuden suojaaman materiaalin sivuiltani, kun tekijä on niin toivonut.

Aikoinaan olin Tavastialla katsomassa Gommin ja Pommin esitystä. Vaikka kuvasin siinäkin paljon muutakin esitystä, niin minusta nyt ei ollut kyseessä päiväntapahtuma, vaan selkeästi konsertti. Lisäksi paikka ei ollut niin julkinen kuin Rekolan katutanssien tapahtumapaikka, jonne kuka tahansa saattoi tulla vapaasti. Siksi kysyin järjestäjiltä ja esiintyjiltä luvan kuvaamiseen ja pienen pätkän esittämiseen omassa blogissani, mikä myös luvattiin sillä ehdolla, että se ei häiritsisi itse esitystä. Tämä ehto luultavasti toteutui, ei ainakaan tullut valituksia.

Tekijänoikeuslain 45§ on jäänyt joiltakin osin nykyisen tekniikan jalkoihinei mielestäni vastaa kaikilta osin tämän pivän realiteeteja. Kun lähes kaikilla on kännykässään videokamera, jolla voidaan tallentaa ihan siedettävän tasoista videokuvaa ja ääntä, niin ulkoilmassa tapahtuvien esitysten taltiointia on käytännössä mahdotonta valvoa. Samoin näin saatujen tuotosten levittämistä netin välityksellä.

Toinen tekijänoikeuden rajoitus, johon tässä voisi voisi vedota, on tietysti sitaatti arvostelevan tai tieteellisen artikklelin yhteydessä. Itse olen tulkinnut painon poikkitieteellisyyden kohdalla tässä yhteydessä olevan enemmän tieteellisyyden kuin poikkinaisuuden kohdalla.

Ennen kuin lähdetään tuomitsemaan tai hyväksymään tätä ”jokamiehen oikeudeksi” muodostunutta kansalaistoimintaa, niin voisi hieman pohtia tekijänoikeuden filosofiaa.

Tekijänoikeus voidaan jakaa taloudellisiin ja moraalisiin oikeuksiin. Kuvaamalla Freukkareita esiintymässä Rekolan katutanssien yhteydessä ja laittamalla videon nettiin en varmaan vie senttiäkään yhtyeen nykyisistä tai tulevista tuloista enkä itse hyödy taloudellisesti mitenkään heidän kustannuksellaan. Pikemminkin molemmat videot toimivat yhtyeiden mainoksina. Niistä kun välittyy hyvin yleisön positiivinen mukana olo. Joten tässä suhteessa en koe minkäänlaista synnin tuntoa tekoni suhteen.

Moraalisiin tekijänoikeudellisiin velvoitteisiin minusta tässä yhteydessä kuuluu se, että videokuvan ja äänen laatu eivät ole niin huonoja, että ne antaisivat vääristyneen kuvan yhtyeen esiintymisestä. Jopa kännyköiden videon laatu on nykyään niin hyvä, että niillä saadaan säädyllistä kuvaa. Digikameroista puhumattakaan. Nämä videot on otettu Lumixin DMC LX3:lla tai LX5:lla. Tapahtumien dokumentointiin nämä kamerat ovat kuvan ja äänen laadun suhteen aivan käyttökelpoiset. Jos nyt jotain pitäisi peräänkuuluttaa, niin hieman itsekritiikkiä ja pitäytymistä laittaa nettiin teknisesti ala-arvoista materiaalia musiikkiesityksistä. Pelkästään kunnioituksesta esiintyjiä kohtaan.

Tässä olevat tekijänoikeuksien rajaviivojen vetämiset  ovat pelkästään minun henkilökohtaisia mielipiteitäni. Niihin on turha vedota, jos joutuu ristiriitaan asianomistajan kanssa. Tekijänoikeudesta tulevat kiistat nimittäin ovat asianomistajarikoksia tai rikkomuksia.

Minusta kovin tiukka ja puritaaninen tekijänoikeuslain 45§ tulkinta ei ole tarpeellista. Maalaisjärkeä tai kaupunkitolkkua voi käyttää.  Ihan kuin katua ylitettäessä. Kadun voi ylittää muualtakin kuin suojatien kohdalta, jos tiellä ei juuri silloin ole liikennettä. Kuitenkin poliisin sakottaessa tai vielä pahemmin käydessä on turha syyttää muita kuin itseään.

Lait eivät ole itsetarkoituksia, vaan ne on laadittu sitä varten, että yhteinen elomme sujuisi jotenkin järkevien pelisääntöjen merkeissä. Lakipykälien noudattamatta jättämisessä on aikamoisia aste-eroja. On aivan eri asia, jos tekisin Freukkareitten Rekolan konsertista DVD:n ja rupeaisin myymään sitä omaan piikkiini lupaa kysymättä verrattuna siihen, että tämän blogin lukijat voivat halutessaan käydä katsomassa pienen otteen katutanssien meiningistä Freukkareiden esiintyessä.