Tuesday, 29 January 2013

Maalaus maalauksesta






 Helene Schjerfbeckin maalaus Pajunkissatyttö ja sen pohjalta tehty jäljitelmä. Vallitsevan lain tulkinnan mukaan jälkimmäinen on uusi ja itsenäinen teos. Itsenäisyyden kanssa näin maallikon mielestä on vähän niin ja näin, mutta näin lakiteksti tämän jäljitelmän tulkitsee.


A (jäljempänä hakija) on 30.10.1998 päivätyllä kirjeellään pyytänyt Tekijänoikeusneuvoston lausuntoa maalausten mukailemisesta. Hakija kertoo, että hänen perheensä tekee öljyvärimaalauksia muiden taiteilijoiden maalauksia esikuvina käyttäen. Hakijataho painaa maalauksistaan taidekopioita ja postikortteja. Hakija pyytää tekijänoikeusneuvoston kantaa siihen, onko maalausten mukaileminen sallittua.

Hakija on liittänyt lausuntopyyntöönsä kolme kuvaa alkuperäisistä, esikuvina käytetyistä maalauksista sekä kuvat niistä maalauksista, jotka hakijan perhe alkuperäisiä maalauksia mukaillen on tehnyt. Esikuvina on käytetty kahta Helene Schjerfbeckin maalausta. Nämä esittävät venettä sekä tyttöä ja "pajunkissalla" olevaa pajunoksaa.

Oletan tiedustelijan olleen Teija Kosenius, silloin Karppinen. Jos olen erehtynyt, niin korjaan välittömästi.

Helene Schjerfbeck kuoli vuonna 1946, joten hänen teostensa suoja-aika päättyy vuoden 2016 lopussa. Tiedustelu oli siinä mielessä ihan asiallinen. Kuten tekijänoikeuden lausunnosta voi lukea, niin Helene Schjerfbeckin perikunta otti asiaan kieltävän kannan, kun taas kuvataiteilijoita edustava Kuvasto oli lausunnonpyytäjälle suopeammalla kannalla. Samanlaisen lausunnon antoi Tekijänoikeusneuvosto ja nähtävästi siihen kaikki tyytyivät. Päätellen siitä, että oheinen maalaus on päivätty 00, eli ainakin lausunnon hakemisen jälkeen.

Valokuvaan tämän tapauksen kytkee lausunnossa ollut sivujuonne: "Tyttöä ja pajunoksaa sekä venettä kuvaavien maalausten osalta tilannetta voi Kuvaston mukaan verrata korkeimman oikeuden tapaukseen KKO 1979 II 64 (maalaus valokuvasta). Pirkko Liisa Haarmannin mukaan 'ratkaisu osoittaa, että maalauksen ollakseen valokuvan kappale täytyy olla hyvin tarkka kopio valokuvasta' ".

Mitä tästä jää fotarille käteen? Jos pyritään tekemään mahdollisimman tarkka kopio alkuperäisestä, niin se voidaan tulkita alkuperäisen kappaleeksi. Oli sitten kyse maalauksesta, piirustuksesta tai valokuvasta. Haarmann on tekijänoikeuden guruja Suomessa, joten hänen yksittäisellä tulkinnallaan on varmasti enemmän painoarvoa kuin poikkitieteilijän ja hänen kommentoijiensa kaikilla mielipiteillä yhteensä.

Haarmannin tulkinnasta jää valitettavasti (ei juristien mielestä) käteen se perusongelma, että paljonko on paljon. Milloin kopio on niin tarkasti originaalin kaltainen, että se tekijänoikeutta rikkovat originaalin kappale ja milloin se uusi itsenäinen teos? Tässä jos missä ollaan enemmän kuin hyllyvällä suolla.

Jos minä olisin laatimassa uutta tekijänoikeuslakia, niin minä erottelisin kopioinnit tekotavan mukaan. Sallittua olisi vapaasti käsin, jaloin tai vaikka suussa olevalla pensselillä tehdyt kopiot, kiellettyjä mekaaniset jollain teknisellä laitteella tehdyt kopiot. Originaalista riippumatta.

Varmaan porsaanreikiä löytyy, mutta jaottelu olisi paljon selkeämpää.

Pieni historiallinen näkökulma loppuun voisi avartaa. Valokuvan alkuaikoina valokuvat kaiverrettiin käsin lehdessä painettavaksi. 




3 comments:

  1. Entäpä väärennökset? Ovatko ne sallittuja?

    ReplyDelete
  2. Veikkaisin hyvän väärennöksen olevan myös tekijänoikeusrikoksen tai ainakin rikkomuksen, jos se tehdään ennen teoksen suoja-ajan päättymistä. Mutta siis valistunut veikkaus. Tosin tässähän ei väitetäkään sitä väärentäjän tekemäksi, vaan alkuperäisen tekijän tekemäksi. Olisiko kyseessä sitten petos, jos sitä yritetään kaupitella aitona? Rikosoikeus on minulle vielä vieraampaa kuin tekijänoikeus, johon olen sentään jonkin verran perehtynyt.

    ReplyDelete
  3. onko alkuperäinen "pajunkissatyttö" öljymaalaus? missä teos sijaitsee nykyään?

    ReplyDelete