Maalaus valokuvasta

Kuvan lähde

Nimimerkki Sakari kummeksui edellisen postaukseni kommentissa: "Jostain kumman syystä valokuvasta tehtyä maalausta ei Suomessa pidetä tekijänoikeusrikoksena."

Tarkennetaan nyt sen verran, että kyseessä voisi olla tekijänoikeusrikos tai -rikkomus, jos se tapahtuu ilman valokuvaajan lupaa. Luvan voi antaa takautuvastikin. Ilman lupaa valokuvista tehdään enimmäkseen yllä olevan kaltaisia "taideteoksia" . Niistäkin varmaan suuri osa tilaajien omista räpsyistä maalattuja. Jos jotkut jäävät nuolemaan näppejään, niin lähinnä kuvittelisin niiden olevan koulu- ja muotokuvaajia.

Tekijänoikeuslain 2§  kertoo itse asiasta kuultuna seuraavaa:

"Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen.

Kappaleen valmistamisena pidetään sen valmistamista kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa. Kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa.

Teos saatetaan yleisön saataviin, kun:

1) se välitetään yleisölle johtimitse tai johtimitta, mihin sisältyy myös teoksen välittäminen siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana;

2) se esitetään julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle;

3) sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen; taikka

4) sitä näytetään julkisesti teknistä apuvälinettä käyttämättä.

Julkisena esittämisenä ja yleisölle välittämisenä pidetään myös esittämistä ja välittämistä ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille."

"Ahaa!" saattaa tarkkaavainen lukija huudahtaa. Lakitekstissähän puhutaan teoksesta. Suurin osa valokuvista ei ylitä teoskynnystä, joten tekijänoikeus ei päde esimerkiksi tilanteessa "toista tekotapaa käyttäen".

"Eipäs olla turhan hätäisiä" sanoo tähän poikkitieteilijä. Tekijänoikeuslaissa on ihan oma pykälänsä valokuvalle.

49 a §

"Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, muuttamattomana tai muutettuna:

1) valmistamalla siitä kappaleita;

2) saattamalla se yleisön saataviin.

Oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin.

Tässä pykälässä tarkoitettuihin valokuviin sovelletaan vastaavasti, mitä 2 §:n 2–4 momentissa, 3 §:n 1 ja 2 momentissa, 7–9, 11 ja 11 a §:ssä, 12 §:n 1 ja 2 momentissa, 13 ja 13 a §:ssä, 14 §:n 1, 3 ja 4 momentissa, 15, 16 ja 16 a–16 e §:ssä, 17 §:n 1 momentissa, 18 §:ssä, 19 §:n 1, 2 ja 5 momentissa, 20, 22 ja 25 §:ssä, 25 a §:n 1 ja 2 momentissa, 25 b, 25 d, 25 f–25 i, 26, 26 a–26 f, 26 h, 27–29, 39, 40, 40 c, 41 ja 42 §:ssä säädetään. Jos valokuva on tekijänoikeuden kohteena, voidaan vedota tekijänoikeuteen."

Mitä se merkitsee? Sitä saattaa maallikko kysyä yhtä ymmällään kuin Katekismuksen kymmentä käskyä lukiessaan. Selvennetään tätäkin. Lakiteksti jakautuu lukuihin, pykäliin, momentteihin ja kohtiin. Jostain minulle käsittämättömästä syystä pykälät numeroidaan juoksevasti luvuista välittämättä, mutta momentteja ei numeroida lainkaan, mutta kohdat taas numeroidaan numerolla ja kaarisulkeella.

Tekijänoikeuslain 1 luvun, 2§, 1 momentti on:

"Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen."

Tämä momentti on siis voimassa valokuvalle vain niiltä osin, kuin 49 a §:ssä luetellaan. Saman pykälän loppukaneetti "Jos valokuva on tekijänoikeuden kohteena, voidaan vedota tekijänoikeuteen" tarkoittaa niitä tekijänoikeuteen liittyviä seikkoja, joita EI ole mainittu 49 a §:ssä.

Mitä tämä tarkoittaa? No sitä, että valokuvan saa valmistaa ja saattaa yleisön saataville toista tekotapaa käyttäen. Siis vaikka maalaamalla fotorealistisesti.

Edelleen on syytä huomioida, että edellä oleva koskee vain teoskynnyksen alle jääviä valokuvia. Valokuvateokset saavat saman suojan kuin kaikki muutkin teokset.

Sakari pohtii myös sitä, voisiko tämä valokuvan vähäinen arvostus johtua siitä, että kaikki eivät pidä valokuvia taiteena. Luultavasti suurin osa valokuvista onkin jotain ihan muuta kuin taidetta - vaikka koko käsitettä taide ei ole kukaan onnistunut vielä kattavasti ja etenkään yksikäsitteisesti määrittelemään. Sillä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä, koska teoksen ei tarvitse olla taideteos saadakseen tekijänoikeussuojan. Tietokirjailijoina Sakari ja minä olemme luoneet yhdessä ja erikseen useita teoksia, joita emme edes itse ole väittäneet taiteeksi.

Todettakoon tässä vielä lopuksi, että nimimerkki Sakarin oman työhuoneen seinällä roikkui pitkään hänestä itsestään maalattu öljyvärivärimuotokuva, joka oli tehty koulukuvan perusteella. Olen takuuvarma siitä, että lupaa valokuvaajalta ei oltu kysytty. Tosin, kuten edellä olevasta käy ilmi, se ei olisi ollut tarpeenkaan. Rikka toisen silmässä tulee vain itse kullakin havaituksi helpommin kuin malka omassa.

Toinen merkillepantava seikka on se, että juristitkin ovat välillä eksyksissä tekijänoikeuslain pykäläviidakossa. Miten voidaan maallikolta edellyttää sen tuntemista vähänkin poikkeavissa tilanteissa. Kuten valokuvan kohdalla.

Melkoisiin tulkintoihin johtaa myös 4§ 2 momentti: "Jos joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan uuden ja itsenäisen teoksen, ei hänen tekijänoikeutensa riipu tekijänoikeudesta alkuperäisteokseen".  Kuinka vapaasti pitää muuntaa ja kuinka itsenäinen teoksen on oltava, jotta tämän pykälän ehdot täyttyvät? Paljonko on paljon?

Varmaan yksi kopioiduimmista valokuvista.

Kuvan lähde

Mitäs tästä tuumataan?

 On tainnut tässäkin jäädä luvat taiteilijalta kysymättä - ja mallilta myös.