13. 3. perjantai

13.3. on minun horisontistani asioita katsottaessa merkittävä päivä. Yleisesti ja yksityisesti. Se on Talvisodan päättymispäivä ja vaimon syntymäpäivä. Molemmat on syytä noteerata myönteisinä asioina.

Tänään on kuukauden 13. päivä ja viikonpäivänä perjantai. Tätä yhdistelmää pidetään jotenkin pahaenteisenä. Talvisota päättyi keskiviikkona ja vaimo syntyi lauantaina, joten ainakin näissä tapauksissa yhdistelmän kirous vältettiin.

Miksi tätä yhdistelmää pidetään onnettomuutta tuovana? Lukua 13 pidetään onnettomuuden lukuna monissa kulttuureissa. Yhtä ja yleistä syytä tälle uskomukselle ei tiettävästi ole, vaan ne ovat syntyneet monien tarinoiden kylkiäisinä. Viimeiselle ehtoolliselle osallistui 13 ihmistä Jeesus mukaan lukien. Hölmöläisillä olisi luku 12 tämän perusteella se epäonnen luku, hehän tunnetusti laskivat paikalla olevien lukumäärää: "Minä, yksi, kaksi, …".

Totossa tarvitaan onnea ja epäonni koitetaan sulkea pois. Tämä näkyy myös tallien numeroinnissa. 

Joissakin hotelleissa ei ole lainkaan 13. kerrosta. Kun eri kulttuureissa on muitakin epäonnen lukuja, niin kansainvälisissä hotelleissa, kuten tässä shanghailaisessa, niin muitakin kerroksia jätetään välin numeroinnissa. Kerrokset 4, 13 ja 14 puuttuvat, luultavasti kuitenkin vain numeroinnista.

Numeron 13 pelko on myös mitä moninaisempien fobioiden luettelossa. Sen nimi on triskaidekafobia. Se on yksi fobia monien fobioiden joukossa. Kaikkien fobioiden äiti lienee fobofobia, eli fobioiden pelko. Sen vastakohtana lienee Asterixista tuttu kyläpäällikkö , joka tunnetusti ei pelännyt muuta kuin sitä, että taivas putoaa niskaan. Sillä ei liene omaa fobialuokitustaan.

Onnekkuus ja onnellisuus eivät ole synonyymeja, vaikka vähän saman kuuloisia sanoja ovatkin. Joka tapauksessa  satunnainen onnenpotku antaa yleensä ainakin lyhytaikaisen onnen tuokion. Paradoksaalista kyllä luku 13 on numerologiassa onnellinen luku.

Onnellinen luku on positiivinen kokonaisluku, jonka numeroiden neliöiden summasta saadaan ennen pitkää 1 jatkamalla seuraavaa prosessia: otetaan positiivinen kokonaisluku ja lasketaan sen numeroiden neliöt yhteen. Siitä, saadaanko summaksi 1 vai toistuuko prosessi äärettömiin samanlaisena, ilmenee, onko luku onnellinen.

1^2+3^2=10

1^2+0^2=1

  

Perjantain epäonnisuuden alkuperä on jos mahdollista vieläkin hämärämpää. Merimiehet pitivät matkan aloittamista perjantaina huonona enteenä. Syy tähän saattoi kyllä olla vain siinä, että merimiesten mielestä viikko on mukavampi päättää satamakapakoissa kuin laivan kannella keikkuen.

Jos 13. päivän pelolle on oma nimi fobialuettelossa, niin samoin on sille, että 13. päivä on perjantai. Sen nimi on paraskevidekatriafobia. Tätä taustaa vasten ei ole vaikea päätellä, että myös luvulle 666 löytyy oma fobiansa; hexakosioihexekontahexafobia. Minulle nousisi kylmä hiki otsalle jo pelkästään siitä, että joutuisin esittämään tämän fobian nimen ulkomuistista arvovaltaiselle yleisölle.

  

Kaikille paraskevidekatriafobiasta kärsiville hyviä ja huonoja uutisia. Tänä vuonna 2015 on maksimimäärä 13. päivä perjantaita, kolme kappaletta. Mutta kun tämä päivä on kärsitty, niin kolmatta saadaan odottaa rauhassa aina marraskuulle asti. Joka vuosi on vähintään yksi perjantai 13. päivä ja enimmillään niitä voi vuodessa juuri tämänvuotinen kolme kappaletta. Siis tämä vuosi paraskevidekatriafobikolle pahin mahdollinen. Ensi vuonna helpottaa. Vain 13.5.2016 on ensi vuonna perjantai.

Lisää suolaa paraskevidekatriafobikon haavoihin. Pitkällä aikavälillä luulisi tilanteen tasoittuvan siten, että kuukauden 13. päivä jakautuisi tasan kaikkien viikonpäivien kesken. Näin ei kuitenkaan ole, vaan juuri perjantai on kaikkein yleisin 13. päivä. Miksi näin?

Gregoriaanisessa kalenterissa vuodet toistuvat samanlaisina 400 vuoden jaksoissa. Tämä johtuu karkausvuosien määritelmästä. Siis kun tämän vuosituhannen ensimmäinen päivä oli lauantai, niin näin on myös 1.1.2400.  Kuukausia tässä ajanjakossa on 4800, joissa kussakin on 13. päivä. Silloin siis 400 vuodessa pitäisi olla 685,174 kappaletta jokaista viikonpäivää. Sehän ei tietenkään voi toteutua, koska päivien lukumäärän pitää olla kokonaisluku.

Pienellä laskutoimituksella voisi päätellä, että viisi viikonpäivää pitäisi esiintyä tänä aika 686 kertaa ja kahta jäljelle jäävää 685. Summaksi tulisi 4800. Näin ei kuitenkaan ole, vaan jakauma on epätasaisempi.  Useimmin 13. päivä  on perjantai, 688 kertaa 400 vuoden aikana ja harvimmin lauantai, 684 kertaa. Syy tähän epätasaiseen jakaumaan johtuu karkausvuosista. Torstait ja lauantait hypätään karkausvuosina useimmen ylitse, perjantait kaikkein harvimmin.

Day of the week	Sunday	Monday	Tuesday	Wednesday	Thursday	Friday	Saturday
Number of occurrences	687	685	685	687	684	688	684

Miksi juuri perjantai on yleisin 13. päivä? Kun gregoriaaniseen kalenteriin siirryttiin ensimmäisen kerran joissakin Etelä-Euroopan katolisissa maissa vuonna 1582, niin torstaita 4. lokakuuta seurasi perjantai 15. lokakuuta. Näin ollen se, miten kuukauden ja viikon päivät olivat keskenään yhteydessä, johtaa juliaaniseen kalenteriin ja aina siihen asti, kun ajanlaskussa aloitettiin seitsenpäiväinen viikko. On siis kiinni tästä sattumasta, että perjantai on yleisin 13. päivä. Jos viikonpäivien luku olisi aloitettu päivää aikaisemmin, niin perjantai olisikin ollut harvinaisin 13. päivä. Näin kohtalo koettelee kovalla kädellä paraskevidekatriafoobikoja.

Valokuvat wikipedia commonsista.