Esittelin viime keväänä tuttavalleni Heurekan Klassikoiden näyttelyä. Tuttavani kiinnitti huomiota kohteen Kuvarumpu näyttelytekstiin, jossa kerrottiin valokuvaaja Edvard Muebridgen ratkaisseen vanhan kiistakysymyksen, ovatko laukkaavan hevosen kaikki jalat jossain vaiheessa laukkaa kakki yhtä aikaa ilmassa. Kyseessä kun kuulemma ei ollut laukkaa vaan ravia koskeva kiista.
”Laukka tai ravi, mitä väliä sillä on”, minä vänkäsin vastaan. ”Juoksevasta hevosesta on kummassakin tapauksessa kysymys. ”
”Et taida olla hevosmiehiä?”, tuttavani kysyi. Vaikka olin palvellut asevelvollisuuteni Suomen viimeisessä hevosvetoisessa tykistörykmentissä Niinisalossa, niin myönnettävä oli, etteivät hevoset olleet ihan kärjessä mielenkiintoni kohteista.
”Raveissa laukalle hyppääminen aiheuttaa hylkäämisen. Ei taida tämän tekstin kirjoittajakaan olla hevosmiehiä tai –naisia! Kenellekään laukkaavaa hevosta vähänkin tarkemmin katsoneelle ei voi olla epäselvää, että kaikki hevosen neljä jalkaa ovat laukan jossain vaiheessa ilmassa.
Ravaavan hevosen kaikkien jalkojen yhtäaikaista ilmassa oloa on vaikea selvittää jopa hidastetusta filmistä. Pysäyttämällä filmin sopivaan kohtaan arvoitus ratkeaa varsin kivuttomasi.
Näinhän se on. Kuitenkin kun tiedän, miten asiantuntevin voimin ja huolellisesti usean henkilön tarkistamina näyttelytekstit syntyvät Heurekassa, niin en voinut olla aprikoimatta tämän sinänsä pienen mutta harmillisen lipsahduksen alkuperää.
Väärien tietojen jäljet johtavat kiusallisen usein samaan sylttytehtaaseen. Sen sylttytehtaan nimi on Wikipedia.
Täällä Wikipedia tietää että ”Vuonna 1872 Muybridge ratkaisi aikalaisiaan kovasti vaivanneen kysymyksen, irtosivatko kaikki hevosen neljä jalkaa maasta laukan aikana. Kalifornian kuvernööri Leland Stanford oli jalkojen irtoamisen kannalla ja palkkasi Muybridgen todistamaan väitteensä. Muybridge käytti sähköistä laukaisinta ja 24 kameraa ja sai aikaan kuvasarjan joka todisti väitteen oikeaksi.”
Olisiko virhe suomenkieliseen Wikipedian artikkeliin voinut tulla käännöksessä. Vilkaisu englanninkieliseen artikkeliin ei viittaa tähän, sillä sielläkin puhutaan laukkavasta hevosesta ” whether all four of a horse's hooves are off the ground at the same time during a gallop”.
Pakko oli tarkistaa asia vielä ruotsinkielisestä versiostakin: "Vadet gällde huruvida om en häst vid något tillfälle släpper alla hovarna från marken eller ej när den galopperar."
Alan jo epäillä tuttavani olevan väärässä. Onneksi on tullut opiskeltua sivistyskieliäkin. Wikipedian saksankielinen artikkeli Muybridgesta kertoo jo selvästi, mistä on kyse. ”1872 wurde er von Leland Stanford (Eisenbahn-Tycoon und kalifornischer Gouverneur) engagiert, um die exakte Beinstellung eines trabenden Pferdes zu bestimmen.”
Der trabende Pferde, eli ravaava hevonen. Muybridgen ottamista kuvista tehty animaatio tosin esittää laukkaavaa hevosta saksankielisillä Wikipedian sivuilla.
Encyclopedia Britannicaan nyt ainakin voi luottaa. Siellä sanotaan selvästi, että vedonlyönnin kohteena oli ravaavan hevosen jalkojen yhtäaikainen ilmassa olo.
Muybridgen kuuluisa kuvasarja ravaavasta hevosesta, nimeltään Occident eli Länsimaat. Minulle on aina jäänyt vähän epäselväksi, minkä kuvan perusteella ravaavan hevosen kaikkien jalkojen pääteltiin olevan jossain vaiheessa olevan yhtä aikaa ilmassa.
Ehkä uskotaan jo, että kyseessä oli ravaava, ei laukkaava hevonen. Muybridge kuvasi muitakin liikkuvia kohteita kamerasysteemillään, joka koostui useista kameroista. (Näitä on mm. Youtubessa ja edellä mainituissa Wikipedian artikkelissa.) Kun kuvat näytettiin peräjälkeen saatiin liikkeen tuntu kuten ainakin vanhempien palstan seuraajien hyvin muistavilla pläräyslehtisillä.
Näin saatiin jo 1800-luvulla elokuvia mm. naisen, biisonin ja norsun kävelystä. Norsu on tiettävästi ainoa nisäkäs, joka ei saa kaikkia jalkojaan yhtä aikaa ilmaan.
Muybridgen oma elämäntarina oli vähintäänkin yhtä dramaattinen kuin hänen tekemänsä ensimmäiset liikkeen tallentavat "elokuvat". Täällä lyhyt video Muybridgen elämästä. Tosin siinäkin puhutaan virheellisesti laukasta, vaikka kuvausjärjestelyä esittävässä kaavakuvassa on ravaava hevonen.
Heurekan näyttelyssä ollut virheellinen yksityiskohta kohteen Kuvarumpu näyttelytekstistä on nyt korjattu. Ehkä kannattaa muistaa, että Wikipedian on tiedonlähteenä hyvä renki, mutta ainoan isännän paikalle sitä ei kannata päästää.
2 kommenttia:
Eadweard Muybridgen (nimien oikeinkirjoitus on lähes yhtä tärkeää kuin hevosten askellus) elämäntyötä esitellään Lontoossa Tate Museumissa: "About the exhibition
Muybridge was the man who famously proved a horse can fly. Adapting the very latest technology to his ends, he proved his theory by getting a galloping horse to trigger the shutters of a bank of cameras. This experiment proved indisputably for the first time what no eye had previously seen – that a horse lifts all four hooves off the ground at one point in the action of running." http://www.tate.org.uk/britain/exhibitions/eadweardmuybridge/default.shtm
Hevoskuvien tilaaja Leland Stanford oli kaiken muun ohella ravihevosten jalostaja. Niinpä Stanford Historical Societyn sivuilla: "The Stock Farm's founder, Governor and later Senator Leland Stanford, has been viewed by some as simply a rich man indulging his hobby. But the Stock Farm was, in fact, a giant biological laboratory where he tested his progressive and controversial ideas on horse breeding and training. It also was the site of photographic experiments he commissioned to prove his theory that, at one point in its fastest gait, a trotter has all four feet off the ground. The experiments, conducted by Eadweard Muybridge, gave rise to the idea of moving pictures." http://histsoc.stanford.edu/redbarn/redbarn_02.shtml
Tällainen trotter lienee esillä Muybridge in Kingston -sivuston kansikuvissa http://www.muybridgeinkingston.com/
Lukuisista lähteistä olen itse tullut siihen tulokseen, että Stanfordia kiinnostivat hevosen kaikki askellajit. Hän halusi nähdä todisteen siitä, minkä itsekin näki: hevonen oli ilmassa - "in unsupported transit".
Olli Ylönen
Kiitokset perusteellisesta kommentista. Lähteet ovat tosiaankin hieman ristiriitaisia, mutta uskon kuitenkin Muybridgen hevoskuvausten alunperin keskittyneen nimenomaan ravaavan hevosen ilmassa olon todistamiseen. Laukkaavan hevosen "lennon" kun näkee helposti silmälläänkin. Se, että Muybridge kuvasi myös laukkaavaa hevosta, ei sinänsä todista tässä puoleen eikä toiseen.
Esimerkiksi nämä lähteet puhuvat ravin eikä laukan puolesta
http://www.victorian-cinema.net/muybridge.htm
http://www.stanfordalumni.org/news/magazine/2001/mayjun/features/muybridge.html
Lähetä kommentti