Tuesday, 2 November 2010

Suomenruotsi yhteispohjoismaiseksi kieleksi!


























Ilkka-Christian Björklund ottaa tänään 2.11.2010 Helsingin Sanomien yleisönosastossa kantaa pakkoruotsiin – tosin niin ovelasti, että se tyhmemmältä jää helposti huomaamatta.

Suomenruotsi on skandinaavinen selkokieli
Sarianna Metsähuoneen kokeman mukaan (HS Mielipide 1. 11.) Ruotsissa ei tulisi toimeen "kammottavalla suomenruotsilla".
No ei tietenkään suomen kielen slangia vilisevällä sekakielellä voi pärjätä, kuten ei myöskään vahvalla alueellisella murteella.
Itsekin saan paremmin tolkun vaikkapa sivistyneesti puhutusta tanskasta kuin puuromaisesti mongerretusta närpiönkielestä. Ei Kuopion torillekaan kannata mennä raumlaissi jaarituksi esittämään.
Tukholmassa asuneena ja skandinaavista työyhteisöä johtaneena kokemukseni poikkeaa silti pääosin Sarianna Metsähuoneen kertomasta. Jopa norjalainen ymmärtää usein herkemmin suomenruotsia kuin skånelaista korostusta tai Tukholman nuorisokieltä. Tietenkin pitää puhua suomenruotsia kohtuullisen oikein, eli jokseenkin niin, kuin sitä Suomen kouluissa opetetaan.
Sellaisena suomenruotsi on skandinaavinen selkokieli ja siksi pohjoismaisessa kanssakäymisessä aivan ylivoimainen viestinnän väline, edelleen.”

Olen ollut lukuisissa pohjoismaisissa pedagogisissa konferensseissa ja muissa tapaamisissa. Niissä kanssakäymisen kielenä on poikkeuksetta ollut englanti. Miksi näissä konferensseissa ei ole tajuttu suomenruotsin ylivoimaisuutta? Selityksiä voi olla useita. Tässä joitakin.
1. Minun kokemukseni eivät ole tilastollisesti edustava otos. En ole vain sattunut niihin tilastollisesti edustaviin tilaisuuksiin (sopii sinänsä minulle, kun en omaa erityisemmin edustavaa habitusta).
2. Ii Cee puhuu tarkoituksella ns. muunneltua totuutta tarkoituksenaan korostaa ruotsin kielen hyödyllisyyttä suomenkielisten koulujen oppiaineena.
3. Konferenssien järjestäjät ovat sokeita, kuuroja ja idiootteja, kun eivät tajua ottaa ylivoimaisinta vaihtoehtoa konferenssien työkieleksi.

Käännäkin nyt sekä takkini että kelkkani ja hyppään pakkoruotsin kannattajien kelkkaan. Minusta suomenruotsi pitäisi ottaa pakolliseksi oppiaineeksi kaikissa pohjoismaissa. Näin saisimme parhaan mahdollisen, siis ylivoimaisen yhteispohjoismaisen viestinnän välineen.
Oliko laiturilla vielä Yhteispohjoismaihin lähtijöitä? Juna lähti justiinsa. Junalähettäjänä, veturinkuljettajana, lämmittäjänä, konduktöörinä ja lehtipoikana toimii poikkitieteilijä.

ps. Vaikka tiedänkin tämän turhaksi, niin välttääkseni tahalliset tai tahattomat väärinymmärrykset haluan korostaa (jälleen kerran).
1. En vastusta ruotsin kieltä enkä sen asemaa Suomessa. Minun puolestani se saa olla virallinen kieli Suomessa niin kauan kuin yksikin ihminen puhuu sitä äidinkielenään (höpöttäköön sitä vaikka itsekseen valtiovallan siunauksella). Vastustan sitä, että niiden suomalaisten, jotka eivät omasta tai vanhempiensa tahdosta halua opiskella ruotsia, on pakko ainakin näennäisesti tehdä sitä.
2. En vastusta myöskään suomenruotsalaista kulttuuria - ryyppylauluineen ja juhannussalkoineen. Olen itsekin ollut näissä mukana ja hauskaa on ollut. Joskus liiankin hauskaa. Vastustan sitä, että tämän kulttuurin säilyminen sälytetään osaksi suomenkielisten harteille. Kulttuuri, joka ei pysy omin jaloin pystyssä, joutaakin kuolemaan.

3 comments:

  1. Samaa mieltä. Minua hävettää suomalaisten poliitikkojen puolesta, jotka kyykyttävät omia kansalaisiaan pakkoruotsilla aivan kestämättömillä perusteluilla. Tai sitten he ovat vilpittömästi esittämiensä mielipiteiden takana. Vaikea päättää, kumpi vaihtoehto on huonompi.

    ReplyDelete
  2. Miksi sinun pitää sekä kääntää oma kelkkasi että hypätä toisen kelkkaan? Eikö vain toinen toimenpide olisi riittänyt?

    ReplyDelete
  3. Jätän oman kelkkani valmiiksi oikein päin sitä mahdollisesti tarvitsevalle.

    ReplyDelete