Fördel svenska gör fri

Kävin lävitse Uudeltamaalta valitut kansanedustajat ja heidän kantansa pakkoruotsiin. Äänimäärän ja pakkoruotsin kannatuksen välillä oli lievä positiivinen korrelaatio:  0,1. Siis kannattamalla pakkoruotsia sai paremmin ääniä?

Tuskin. Ensinnäkin koko ”kuudennen luokan kysymys” pakkoruotsista ei ollut vaaleissa juurikaan esillä. Toiseksi korrelaatio ei kerro syy- ja seuraussuhteesta. Se ei välttämättä kerro edes todellisesta korrelaatiosta kahden muuttujan välillä, vaan kyseessä voi olla näennäinen korrelaatio jonkin kolmannen asian suhteen.

Kun katsotaan alla olevaa taulukkoa hieman tarkemmin, niin huomataan noin pääsääntöisesti ammattipoliitikkojen kannattavan pakkoruotsia, ”oikeista töistä” valituksi tulleiden vapaampaa kielivalintaa. Poikkeuksia tietysti on. Ammattipoliitikko Soini ei kannata ja politiikasta näköjään täysin ulkona  oleva (vaalikoneeseen antamiensa kommenttien perusteella) Toivola kannattaa.

Tulokset on otettu Hesarin vaalikoneesta. Yllä oleva Toivolan perustelu on sieltä naivimmasta päästä, mutta ei monen muunkaan perusteluja voi myötähäpeää tuntematta lukea. Ei edes kaikkien pakkoruotsia vastustavien perusteluja.

Myös tähän pätee edellisen blogin otsikkoni. Tilastoilla voidaan valehdella enemmän kuin korvien kiinni pysymisen kannalta olisi hyväksi. Tässäkin viisi eniten ääniä saanutta vaikuttaa liian voimakkaasti tulokseen.

Kun 5 eniten ääniä saanutta pudotetaan pois, niin trendi on selkeämpi. Pakkoruotsin kannattajat ovat saaneet selkeästi enemmän ääniä kuin pakkoruotsin vastustajat. Korrelaatio on peräti 0,5, eli pakkoruotsin kannattaminen näyttää kannattavan myös vaalituloksen valossa.

Tilasto ilman tulkintaa on kuin aitan polulla asteleva emäntä. Se voi johtaa harhaan.

Vielä nytkin äänimäärien 5 kärjessä ovat poliittiseen eliittiin kuuluvat. Avoautolla kuuluttajavaimonsa kanssa äänestämään menevä työväen edustaja Jungner, elitistivihreiden ääniharava Brax tai poliittinen broileri Lehtomäki, joka ympäristöministerinä kunnostautui lähinnä ostelemalla uraaniyhtiön osakkeita sopivasti ennen niiden arvonnousua. Kaksi muuta ovat RKP:n edustajia, joille olisi poliittinen itsemurha tehdä muuta kuin veisata pakkoruotsikuorossa.

Entäpä 5 viimeistä, jotka siis vastustavat pakkoruotsia? Kaikki Ison Jytkyn siivellä eduskuntaan päässeitä persuja. En epäile heidän vilpittömyyttään pakkoruotsin suhteen, mutta tasapuolisuuden vuoksi pudotetaan heidätkin pois kuten em. Jugner ja 4 seuraavaa kärjessä olevaa. Grafiikka näyttäisi nyt tältä.

Korrelaatio on kääntynyt lievän negatiiviseksi, ollen -0,08 eli "riippumattomista" ehdokkaista pakkoruotsia vastustavat  olivat saaneet hieman enemmän ääniä. Korrelaatio on kuitenkin niin lähellä nollaa, että siitä ei kannata tehdä sen enempää johtopäätöksiä. Ainoa huomattava seikka on se, että pakkoruotsin kannattajat saivat selkeästi tasaisemmin ääniä kuin sen vastustajat.

Mitä tämä tulos oikeasti kertoo? Pakkoruotsi oli sittenkin se kuudennen luokan kysymys vaaleissa. Se ei ratkaissut puoleen eikä toiseen. Pakkoruotsia kannattaville vanhoille ehdokkaille ei näyttäisi tulleen mitään merkittäviä äänimäärän romahduksia. Miten keskustelu pakkoruotsista vaikutti taustamuuttujana Perussuomalaisten Isoon Jytkyyn, sitä on on tämän aineiston perusteella vaikea mennä analysoimaan.


En edelleenkään jaksa olla ihmettelemättä pakkoruotsin puolesta esitettyjen argumenttien vähä-älyisyyttä ja totaalista ymmärtämättömyyttä, suorastaan kivisydämisyyttä niitä ihmisiä kohtaan, jotka eivät haluaisi valita ruotsia lastensa pakolliseksi oppiaineeksi peruskoulussa. Syitä tähän poisvalintaan voi olla useita. Yleiset oppimisvaikeudet, halu opiskella itselle tärkeänä pidettyjä kieliä, varmaan jollakin jopa pelkkä inho ruotsin kieltä ja ruotsalaisuutta kohtaan. Viimeksi mainittu on aika huono perusta elämän valinnoille, mutta jäljet tässä johtavat useassa tapauksessa kyllä sylttytehtaalle. Sen tehtaan portin päällä lukee ”Kaksikielisyys on rikkautta” tai ”Vain tämän portin kautta Pohjoismaiseen yhteisöön”, mutta yhtä hyvin siinä voisi olla teksti ”Arbeit macht frei”. Logiikka on ihan sama. "Tämä ei välttämättä tunnu sinusta mukavalta, mutta usko vain minua. Sinun uurastamisesi on - jos ei nyt sinun itsesi- niin kansakunnan eduksi ."

Suurista puolueista vain Perussuomalaiset on yhtenäinen. Kaikki sen valitut ehdokkat vastustavat pakkoruotsia. SDP:n ja Kokoomuksen ryhmässä mielipiteet jakautuvat. Merkille pantavaa on, että Kokoomuksessa kannatus ja vastustus menee tasan. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, niin Jyrki-gosse pyyhkii kokoontuvassa eduskunnassa vapaamman kielipolitiikan kannattajilla lattiaa. Kun hänen edustamansa näkemys jää vähemmistöön, niin tulos tulkitaan ristiriitaiseksi ja niin ollen sitä ei tarvitse noudattaa.

Summa summarum. "Kansan syvistä riveistä" tulleet kansanedustajat kannattavat vapaampaa kielivalintaa (ehkä Eero Lehteen tämä määritelmä ei oikein istu) ja poliittinen eliitti vastustaa kiivaasti. Tulokset tullevat näkymään ainakin jossain määrin tulostaululla, eduskunnan äänestyskartalla.

Palataan vielä asiaan, kunhan joku viitsii tarkistaa kaikkien kansanedustajien kannan pakkoruotsiin. Mikä en jaksanut katsoa kuin Uudeltamaalta valittujen näkemykset.

Ehdokas	Puolue	pakkoruotsi 1=ei, 2=kyllä	Äänimäärä
Soini, Timo	PS	1	43 437
Stubb, Alexander	KOK	2	41 768
Katainen, Jyrki	KOK	2	23 962
Ihalainen, Lauri	SDP	2	15 085
Guzenina-Richardson, Maria	SDP	1	14 581
Jungner, Mikael	SDP	2	8 380
Brax, Tuija	VIHR	2	7 882
Feldt-Ranta, Maarit	SDP	2	7 546
Blomqvist, Thomas	RKP	2	7 362
Lehtomäki, Paula	KESK	2	7 356
Gestrin, Christina	RKP	2	6 408
Mäkelä, Outi	KOK	1	6 024
Tolvanen, Kari	KOK	1	5 879
Niinistö, Jussi	PS	1	4 911
Nylander, Mikaela	RKP	2	4 906
Lindtman, Antti	SDP	2	4 805
Harkimo, Leena	KOK	2	4 782
Mäkinen, Tapani	KOK	2	4 592
Kuusto, Merja	SDP	1	4 324
Saarinen, Matti	SDP	1	4 253
Vahasalo, Raija	KOK	2	4 206
Toivola, Jani	VIHR	2	4 174
Jääskeläinen, Jouko	KD	2	4 026
Lehti, Eero	KOK	1	3 993
Kaikkonen, Antti	KESK	2	3 929
Karimäki, Johanna	VIHR	2	3 887
Kauma, Pia	KOK	1	3 551
Uotila, Kari	VAS	2	3 468
Matikainen-Kallström, Marjo	KOK	1	3 360
Lauslahti, Sanna	KOK	1	3 312
Ruohonen-Lerner, Pirkko	PS	1	3 100
Jurva, Johanna	PS	1	2 970
Jääskeläinen, Pietari	PS	1	2 968
Niikko, Mika	PS	1	2 703
Juvonen, Arja	PS	1	2 553

Mielenkiintoista nähdä, mikä oli pudonneiden kanta pakkoruotsiin. Kun itse on asiasta jotain mieltä, niin mielellään näkisi tilastojen tukevan omaa mielipidettä. Poikkitieteelliseenkin ajatteluun ja etiikkaan kuuluu kuitenkin julkaista itselle "negatiiviset" tulokset. Siis alla Uudenmaan tippuneet ja heidän kantansa pakkoruotsiin. P = pakkoruotsin kannattaja, V = vapaampi kielivalinta. Yhdeksästä pudonneesta vain kaksi kannatti pakkoruotsia, joten tämäkin tukee yllä olevia tuloksia. Pakkoruotsi ei ollut keskeinen kysymys ehdokasta valittaessa. Tämän aineiston perusteella on mahdotonta päätellä, kuinka paljon se vaikutti, koska sen merkitys selvästi hautautuu muiden valintaperusteiden alle.

Kuisma, Risto	3 759	SDP	V
Kasvi, Jyrki	3 507	VIHR	P
Kiljunen, Kimmo	3 281	SDP	V
Väyrynen, Paavo	2 992	KESK	P
Akaan-Penttilä, Eero	2 939	KOK	V
Särkiniemi, Seppo	1 971	KESK	V
Tallqvist, Tarja	2 686	KD	V
Juurikkala, Timo	1 870	VIHR	V
Forsius, Merikukka	1 200	KOK	V

Valhe, emävalhe, vaalitilasto. Osa I

Iso Jytky itse. Jos kuvan alla ei olisi nimeä, niin luulisi siinä olevan entisen SKP :n poliitikon Arvo Aallon. Ääniä Jytkylle tuli 43437, joista luultavasti osa vanhoilta komukeilta pelkän valokuvan perusteella.

Passikuvastandardin täyttävä valokuva. Kun vaalibudjetti on tiukalla, niin kannattaa kierrättää ja uusiokäyttää. Tosin samalla kuvalla läpimeno  sekä passijonossa että eduskuntavaaleissa ei ole taattu.. Ääniä tuli varmaan ainakin poliisilaitoksen passiosastolta, yhteensä 74 kappaletta.

Kun oikein säästetään vaalikuluissa, niin sitten valokuvan pikseleissäkin. Jos  kerta tälläkin kuvalla tuli 94 ääntä, niin kuinka paljon olisi tullutkaan täysresoluutiokuvalla?

Suomessa käytiin 16.4.2011 eduskuntavaalit, joiden tulosta kuvailtiin isoksi jytkyksi (mitä se sitten tarkoittaakin) ja eduskunta uudistui monessa mielessä. Kun olen varsinaiselta koulutukseltani tilastotieteilijä, niin halusin spekuloida hieman vaalien tulosta tilastojen valossa. Keskityn pelkästään omaan vaalipiiriini, eli Uudenmaan vaalipiiriin.

Uudellamaalla äänioikeutettuja oli 722 334, joista miehiä 347 937 ja naisia 374 397. Äänestysprosentti oli 72,9%, mikä on hieman yli valtakunnan äänestysprosentin.

Uudenmaan vaalipiirissä oli 406 ehdokasta, jotka saivat oli 507 189 hyväksyttyä (Aku Ankat ja kirkkoveneet pois lukien) ääntä. Keskimäärin siis ehdokkaat saivat 1 249 ääntä.

Miehiä ehdolla oli 238, ja he saivat yhteensä 310 786 ääntä, eli keskimäärin 1 306 ääntä.

Naisia ehdolla oli 168, he saivat yhteensä 196 403 ääntä, siis keskimäärin 1 169 ääntä.

Uudeltamaalta valittiin 35 kansanedustajaa, heistä 18 miehiä ja 17 naisia. Vaikka miehet saivat yli 100 000 ääntä enemmän kuin naiset ja heidän keskimääräinen äänimääränsäkin oli reilusti suurempi, niin siitä huolimatta miehiä valittiin vain yksi enemmän. Naiset siis äänestivät enemmän miehiä kuin päinvastoin, mutta miehet ”tössivät” ehdokasasettelun ja äänten keskittämisen siten, että ehdokaspaikat menivät niin tasan kuin ne parittoman määrän kohdalla voivat mennä.

Miksi vaaleissa kävi kuten kävi? Olen yrittänyt analysoida sitä laskemalla tiettyjen muuttujien korrelaatiota ehdokkaiden saamien äänimäärien kanssa. Analyysi ei pyri selvittämään, miksi vaalitulos oli ”iso jytky”, vaan pikemminkin sitä, millä eväillä yksittäiset ehdokkaat saivat ääniä.

Tilastollinen käsittelykin on melko kevyttä, koska olen laskenut vain Pearsonin korrelaatiokertoimen arvoja, vaikka sen käyttämisen edellytykset eivät kaikissa tapauksissa täytykään. Tulokset ovat siis enemmän suuntaa antavia kuin tiukat tilastolliset ehdot täyttäviä. Muutamia vaalimatematiikkaan liittyviä perusjuttuja ne kuitenkin havainnollistavat ja ehkä selventävät paria yleistä väärinkäsityskin.

Olen laskenut korrelaatiot kaikille ehdokkaille, sitten vähintään 2000 ääntä saaneille ja vielä läpi menneille.

Blogin ensimmäisessä osassa käsittelen kotipaikkakunnan vaikutusta äänimääriin.

Korrelaatioita äänimäärän kanssa	kaikki	yli 2000 ääntä saaneet	valitut
Kotipaikan asukasluku	0,09	0,17	0,14
Äänistä omalta paikkakunnalta		-0,13	-0,17

Aika usein kuvitellaan, että suurten paikkakuntien ehdokkaat saavat ilman muuta enemmän ääniä kuin pienten paikkakuntien ehdokkaat.  Tämä pitää toki paikkaansa suurten paikkakuntien ehdokkaiden yhteisen äänimäärän suhteen, koska monet haluavat äänestää oman paikkakunnan ehdokasta. Suurista kunnista on myös enemmän ehdokkaita, mistä syystä ehdokkaiden saamat äänet keskimäärin eivät juurikaan riipu paikkakunnasta.  Lievää positiivista korrelaatiota on, mutta ei merkittävää. Esimerkiksi vantaalaiset 76 ehdokasta saivat keskimäärin 874 ääntä ja pienen alle 5000 asukkaan Askolan kolme ehdokasta keskimäärin 1155 ääntä.

Pienten paikkakuntien ehdokkaat saattavat  keskimääristä enemmän ääniä, varsinkin jos puolueet asettavat vain yhden ehdokkaan eikä pienpuolueilla ole hajaääniä saavia ehdokkaita lainkaan. Vihdissä oli 6 ehdokasta ja he saivat keskimäärin 1499 ääntä.

Vantaalta valittiin kuusi kansanedustajaa, Vihdistä ja Askolasta ei yhtään. Eduskuntaan kun ei pääse paikkakunnan keskimääräisillä äänillä, vaan yhdistelmällä puolueen kokonaisäänistä ja ehdokkaan henkilökohtaisista äänistä. Suurten paikkakuntien ehdokkaista eniten ääniä saaneilla on niitä väistämättä enemmän kuin pienten paikkakuntien äänikuninkailla vai pitäisikö sanoa ääniprinsseillä tai prinsessoilla.  Se on vaalimatematiikan armottomuutta.

Toki pieneltäkin paikkakunnalta voi päästä eduskuntaan, jos on valtakunnallisesti tarpeeksi tunnettu ehdokas. Tällainen on ollut esimerkiksi nyt varalle jäänyt Pornaisissa, runsaan 5000 asukkaan kunnassa asuva Risto Kuisma.

Uudenmaan vaalipiirin tilastoa vääristää kaksi merkittävää tekijää. Ensinnäkin monien ehdokkaitten kotipaikka on Helsinki, joten he eivät voi saada kotipaikkakuntansa äänestäjien ääniä. Toiseksi eniten ääniä saaneet ehdokkaat ovat ns. valtakunnallisia ehdokkaita, eivät kotipaikkakuntaansa leimaantuneita. Paitsi ehkä Soini, jonka äänisaalis olisi ollut vielä muhkeampi, jos Lontoon East Endin Millwallin kannattajat olisivat äänestää.

Tästä syystä olen tehnyt myös toiset korrelaatiot, joissa sekä hesalaiset että viisi yli 10 000 ääntä saaneet eivät ole mukana. Nämä tulokset antavat paremman kuvan siitä, mitä seikat vaikuttavat ”tavallisen” ehdokkaan äänimäärään. Tämän supistetun vaalituloksen äänikuningas olisi Mikael Jungner.

Korrelaatioita äänimäärän kanssa, ei Hesa eikä 5 eniten ääniä saaneita	kaikki	yli 2000 ääntä saaneet	valitut
Kotipaikan asukasluku	0,01	-0,03	-0,22
Äänistä omalta paikkakunnalta		-0,18	-0,16

Yllä olevassa taulukossa mielienkiintoisinta tilastotieteilijän kannalta on se, että kotipaikkakunnan ja äänimäärän välinen korrelaatio valittujen suhteen on kääntynyt negatiiviseksi. Tämä johtuu siitä, että että hesalaiset ja espoolaiset äänirohmut eivät ole tässä mukana. Kaikkien ehdokkaiden suhteen korrelaatio on lähes nolla, mikä on varsin ymmärrettävää moneltakin kantilta. Täyte-ehdokkaat ovat usein pienpaikkakunnilta eivät saa edes omasta kunnastaan kuin muutaman kymmentä ääntä.

Toinen paikkakuntaan liittyvä mielenkiintoinen seikka onkin se, miten suuren osuuden äänistään ehdokkaat ovat saaneet omalta kotipaikkakunnaltaan. Tätä en jaksanut laskea kuin enintään 2000 ääntä saaneiden ehdokkaiden osalta.  Korrelaatio on negatiivinen, eli "paikalliset" ehdokkaat saavat yleisesti ottaen vähemmän ääniä kuin yleisehdokkaat. Tässä sinänsä ei ole mitään kummallista.

Se ei ole kuitenkaan koko totuus. Kun valituksi tulleet laitetaan tämän mukaan järjestykseen, niin hesalaiset putoavat tietysti jälkipään vartijoiksi ja vantaalaiset nouset kärkeen. Kahdeksasta ensimmäisestä tällä listalla on vantaalaisia. Vaikka espoolaisia valittiin yli kaksi kertaa niin paljon kuin vantaalaisia, niin vantaalaiset kansanedustajat ovat leimallisesti selvästi enemmän kotipaikkakuntansa edustajia kuin espoolaiset valtakunnalliset kansanedustajat.

Ehkä voidaan erikseen pistää merkille Antti Kaikkosen ja Eero Lehden vaatimattomat ääniosuudet omalta kotipaikkakunnaltaan. Olisiko niin, että oman kunnan äänestäjät ovat menettäneet luottamustaan vaalirahoituksessa ryvettyneeseen ”Kanki” Kaikkoseen ja "Kaikkien möläyttelijöiden äitiin" Lehteen?

Jos jonkinmoista yhteenvetoa kotipaikkakunnan ja äänimäärien sekä valituksi tulemisen välillä pitäisi vetää, niin tässä sitä. Nämä koskevat nimenomaan ns. tavallisia ehdokkaita, jolloin hesalaiset ja varmat läpimenevät äänirohmut eivät kuulu näihin.

1. Pienen paikkakunnan läpimenijä kerää keskimäärin enemmän ääniä kuin suuren, kun yleisäänirohmut jätetään pois tilastosta. Läpimenoon tarvitaan kuitenkin riittävän iso kunta, vähintään 30 000 asukasta. Äänien määrä korreloi selvästi kotikunnan koon kanssa vain läpimenneillä ja korrelaatio on silloin negatiivinen.

2. Jos ehdokas kerää äänensä pääasiassa omasta kotikunnastaan, niin läpipääsyn todennäköisyys on suurin  Vantaan ja Espoon ehdokkailla.  Vantaa on ”kotiseutuhenkiselle” tässä suhteessa parempi.

Jos mielenkiintoa Blogin puolin ja toisin riittää, niin kirjoitan vielä osan II, jossa tarkastellaan mm. iän, sukupuolen, ulkonäön ja vaalibudjetin vaikutusta äänimäärään.

	Ehdokas	Oman kunnan äänien osuus	Kotipaikka
1	Lindtman, Antti	88 %	Vantaa
2	Mäkinen, Tapani	86 %	Vantaa
3	Lauslahti, Sanna	71 %	Espoo
4	Kauma, Pia	68 %	Espoo
5	Jurva, Johanna	68 %	Vantaa
6	Saarinen, Matti	65 %	Lohja
7	Jääskeläinen, Pietari	64 %	Vantaa
8	Niikko, Mika	62 %	Vantaa
9	Blomqvist, Thomas	57 %	Raasepori
10	Ruohonen-Lerner, Pirkko	56 %	Porvoo
11	Karimäki, Johanna	56 %	Espoo
12	Nylander, Mikaela	56 %	Porvoo
13	Matikainen-Kallström, Marjo	54 %	Espoo
14	Feldt-Ranta, Maarit	53 %	Raasepori
15	Guzenina-Richardson, Maria	47 %	Espoo
16	Gestrin, Christina	45 %	Espoo
17	Tolvanen, Kari	45 %	Espoo
18	Mäkelä, Outi	44 %	Nurmijärvi
19	Katainen, Jyrki	44 %	Espoo
20	Stubb, Alexander	44 %	Espoo
21	Juvonen, Arja	44 %	Espoo
22	Niinistö, Jussi	41 %	Nurmijärvi
23	Kuusisto, Merja	38 %	Tuusula
24	Uotila, Kari	37 %	Espoo
25	Jungner, Mikael	35 %	Espoo
26	Vahasalo, Raija	33 %	Kirkkonummi
27	Jääskeläinen, Jouko	31 %	Vantaa
28	Kaikkonen, Antti	28 %	Tuusula
29	Soini, Timo	28 %	Espoo
30	Lehti, Eero	23 %	Kerava
31	Ihalainen, Lauri	0 %	Helsinki
32	Brax, Tuija	0 %	Helsinki
33	Lehtomäki, Paula	0 %	Helsinki
34	Harkimo, Leena	0 %	Helsinki
35	Toivola, Jani	0 %	Helsinki