Monday, 25 April 2011

Fördel svenska gör fri





Kävin lävitse Uudeltamaalta valitut kansanedustajat ja heidän kantansa pakkoruotsiin. Äänimäärän ja pakkoruotsin kannatuksen välillä oli lievä positiivinen korrelaatio:  0,1. Siis kannattamalla pakkoruotsia sai paremmin ääniä?

Tuskin. Ensinnäkin koko ”kuudennen luokan kysymys” pakkoruotsista ei ollut vaaleissa juurikaan esillä. Toiseksi korrelaatio ei kerro syy- ja seuraussuhteesta. Se ei välttämättä kerro edes todellisesta korrelaatiosta kahden muuttujan välillä, vaan kyseessä voi olla näennäinen korrelaatio jonkin kolmannen asian suhteen.

Kun katsotaan alla olevaa taulukkoa hieman tarkemmin, niin huomataan noin pääsääntöisesti ammattipoliitikkojen kannattavan pakkoruotsia, ”oikeista töistä” valituksi tulleiden vapaampaa kielivalintaa. Poikkeuksia tietysti on. Ammattipoliitikko Soini ei kannata ja politiikasta näköjään täysin ulkona  oleva (vaalikoneeseen antamiensa kommenttien perusteella) Toivola kannattaa.





Tulokset on otettu Hesarin vaalikoneesta. Yllä oleva Toivolan perustelu on sieltä naivimmasta päästä, mutta ei monen muunkaan perusteluja voi myötähäpeää tuntematta lukea. Ei edes kaikkien pakkoruotsia vastustavien perusteluja.

Myös tähän pätee edellisen blogin otsikkoni. Tilastoilla voidaan valehdella enemmän kuin korvien kiinni pysymisen kannalta olisi hyväksi. Tässäkin viisi eniten ääniä saanutta vaikuttaa liian voimakkaasti tulokseen.


Kun 5 eniten ääniä saanutta pudotetaan pois, niin trendi on selkeämpi. Pakkoruotsin kannattajat ovat saaneet selkeästi enemmän ääniä kuin pakkoruotsin vastustajat. Korrelaatio on peräti 0,5, eli pakkoruotsin kannattaminen näyttää kannattavan myös vaalituloksen valossa.


Tilasto ilman tulkintaa on kuin aitan polulla asteleva emäntä. Se voi johtaa harhaan.

Vielä nytkin äänimäärien 5 kärjessä ovat poliittiseen eliittiin kuuluvat. Avoautolla kuuluttajavaimonsa kanssa äänestämään menevä työväen edustaja Jungner, elitistivihreiden ääniharava Brax tai poliittinen broileri Lehtomäki, joka ympäristöministerinä kunnostautui lähinnä ostelemalla uraaniyhtiön osakkeita sopivasti ennen niiden arvonnousua. Kaksi muuta ovat RKP:n edustajia, joille olisi poliittinen itsemurha tehdä muuta kuin veisata pakkoruotsikuorossa.

Entäpä 5 viimeistä, jotka siis vastustavat pakkoruotsia? Kaikki Ison Jytkyn siivellä eduskuntaan päässeitä persuja. En epäile heidän vilpittömyyttään pakkoruotsin suhteen, mutta tasapuolisuuden vuoksi pudotetaan heidätkin pois kuten em. Jugner ja 4 seuraavaa kärjessä olevaa. Grafiikka näyttäisi nyt tältä.


Korrelaatio on kääntynyt lievän negatiiviseksi, ollen -0,08 eli "riippumattomista" ehdokkaista pakkoruotsia vastustavat  olivat saaneet hieman enemmän ääniä. Korrelaatio on kuitenkin niin lähellä nollaa, että siitä ei kannata tehdä sen enempää johtopäätöksiä. Ainoa huomattava seikka on se, että pakkoruotsin kannattajat saivat selkeästi tasaisemmin ääniä kuin sen vastustajat.

Mitä tämä tulos oikeasti kertoo? Pakkoruotsi oli sittenkin se kuudennen luokan kysymys vaaleissa. Se ei ratkaissut puoleen eikä toiseen. Pakkoruotsia kannattaville vanhoille ehdokkaille ei näyttäisi tulleen mitään merkittäviä äänimäärän romahduksia. Miten keskustelu pakkoruotsista vaikutti taustamuuttujana Perussuomalaisten Isoon Jytkyyn, sitä on on tämän aineiston perusteella vaikea mennä analysoimaan.


En edelleenkään jaksa olla ihmettelemättä pakkoruotsin puolesta esitettyjen argumenttien vähä-älyisyyttä ja totaalista ymmärtämättömyyttä, suorastaan kivisydämisyyttä niitä ihmisiä kohtaan, jotka eivät haluaisi valita ruotsia lastensa pakolliseksi oppiaineeksi peruskoulussa. Syitä tähän poisvalintaan voi olla useita. Yleiset oppimisvaikeudet, halu opiskella itselle tärkeänä pidettyjä kieliä, varmaan jollakin jopa pelkkä inho ruotsin kieltä ja ruotsalaisuutta kohtaan. Viimeksi mainittu on aika huono perusta elämän valinnoille, mutta jäljet tässä johtavat useassa tapauksessa kyllä sylttytehtaalle. Sen tehtaan portin päällä lukee ”Kaksikielisyys on rikkautta” tai ”Vain tämän portin kautta Pohjoismaiseen yhteisöön”, mutta yhtä hyvin siinä voisi olla teksti ”Arbeit macht frei”. Logiikka on ihan sama. "Tämä ei välttämättä tunnu sinusta mukavalta, mutta usko vain minua. Sinun uurastamisesi on - jos ei nyt sinun itsesi- niin kansakunnan eduksi ."

Suurista puolueista vain Perussuomalaiset on yhtenäinen. Kaikki sen valitut ehdokkat vastustavat pakkoruotsia. SDP:n ja Kokoomuksen ryhmässä mielipiteet jakautuvat. Merkille pantavaa on, että Kokoomuksessa kannatus ja vastustus menee tasan. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, niin Jyrki-gosse pyyhkii kokoontuvassa eduskunnassa vapaamman kielipolitiikan kannattajilla lattiaa. Kun hänen edustamansa näkemys jää vähemmistöön, niin tulos tulkitaan ristiriitaiseksi ja niin ollen sitä ei tarvitse noudattaa.

Summa summarum. "Kansan syvistä riveistä" tulleet kansanedustajat kannattavat vapaampaa kielivalintaa (ehkä Eero Lehteen tämä määritelmä ei oikein istu) ja poliittinen eliitti vastustaa kiivaasti. Tulokset tullevat näkymään ainakin jossain määrin tulostaululla, eduskunnan äänestyskartalla.

Palataan vielä asiaan, kunhan joku viitsii tarkistaa kaikkien kansanedustajien kannan pakkoruotsiin. Mikä en jaksanut katsoa kuin Uudeltamaalta valittujen näkemykset.


Ehdokas
Puolue
pakkoruotsi 1=ei, 2=kyllä
Äänimäärä
Soini, Timo
PS
1
43 437
Stubb, Alexander
KOK
2
41 768
Katainen, Jyrki
KOK
2
23 962
Ihalainen, Lauri
SDP
2
15 085
Guzenina-Richardson, Maria
SDP
1
14 581
Jungner, Mikael
SDP
2
8 380
Brax, Tuija
VIHR
2
7 882
Feldt-Ranta, Maarit
SDP
2
7 546
Blomqvist, Thomas
RKP
2
7 362
Lehtomäki, Paula
KESK
2
7 356
Gestrin, Christina
RKP
2
6 408
Mäkelä, Outi
KOK
1
6 024
Tolvanen, Kari
KOK
1
5 879
Niinistö, Jussi
PS
1
4 911
Nylander, Mikaela
RKP
2
4 906
Lindtman, Antti
SDP
2
4 805
Harkimo, Leena
KOK
2
4 782
Mäkinen, Tapani
KOK
2
4 592
Kuusto, Merja
SDP
1
4 324
Saarinen, Matti
SDP
1
4 253
Vahasalo, Raija
KOK
2
4 206
Toivola, Jani
VIHR
2
4 174
Jääskeläinen, Jouko
KD
2
4 026
Lehti, Eero
KOK
1
3 993
Kaikkonen, Antti
KESK
2
3 929
Karimäki, Johanna
VIHR
2
3 887
Kauma, Pia
KOK
1
3 551
Uotila, Kari
VAS
2
3 468
Matikainen-Kallström, Marjo
KOK
1
3 360
Lauslahti, Sanna
KOK
1
3 312
Ruohonen-Lerner, Pirkko
PS
1
3 100
Jurva, Johanna
PS
1
2 970
Jääskeläinen, Pietari
PS
1
2 968
Niikko, Mika
PS
1
2 703
Juvonen, Arja
PS
1
2 553

Mielenkiintoista nähdä, mikä oli pudonneiden kanta pakkoruotsiin. Kun itse on asiasta jotain mieltä, niin mielellään näkisi tilastojen tukevan omaa mielipidettä. Poikkitieteelliseenkin ajatteluun ja etiikkaan kuuluu kuitenkin julkaista itselle "negatiiviset" tulokset. Siis alla Uudenmaan tippuneet ja heidän kantansa pakkoruotsiin. P = pakkoruotsin kannattaja, V = vapaampi kielivalinta. Yhdeksästä pudonneesta vain kaksi kannatti pakkoruotsia, joten tämäkin tukee yllä olevia tuloksia. Pakkoruotsi ei ollut keskeinen kysymys ehdokasta valittaessa. Tämän aineiston perusteella on mahdotonta päätellä, kuinka paljon se vaikutti, koska sen merkitys selvästi hautautuu muiden valintaperusteiden alle.


Kuisma, Risto
3 759
SDP
V
Kasvi, Jyrki
3 507
VIHR
P
Kiljunen, Kimmo
3 281
SDP
V
Väyrynen, Paavo
2 992
KESK
P
Akaan-Penttilä, Eero
2 939
KOK
V
Särkiniemi, Seppo
1 971
KESK
V
Tallqvist, Tarja
2 686
KD
V
Juurikkala, Timo
1 870
VIHR
V
Forsius, Merikukka
1 200
KOK
V

21 comments:

  1. Eipä olisi uskonut, että Timo heittää jo natsikortilla.

    ReplyDelete
  2. Peli kovenee, panokset kasvavat :-)

    ReplyDelete
  3. Ottaisit esimerkkiä Kari Enqvistista. Hän on sentään professori ja muutenkin Suomen älykkäimpiä henkilöitä.

    "Ruotsin kielen asemaa Suomessa ei tule katsoa vain tarpeen, hyödyn tai suhteellisuuden näkövinkkeleistä. Viime kädessä kyse on identiteetistä: haluammeko muuttua ruotsia osaamattomiksi balteiksi vai pysyä omaleimaisena pohjoismaana?

    Sivumennen: esimerkiksi pääkaupunkiseudulla aikojen saatossa suomennettujen paikannimien tilalle tulisi suomenkielisessäkin puheessa palauttaa niiden historialliset ruotsinkieliset nimet. Sanon näin, vaikka itse (sukunimestäni huolimatta) olen ummikkosuomenkielinen."

    ReplyDelete
  4. Varsinaista poikkitieteellistä tilastointia. Kun osa aineistosta pudotetaan pois, niin johan saadaan "oikea tulos". Mikset pudottanut kummastakin päästä 10 edustajaa pois?

    ReplyDelete
  5. Enqvistia tällä palstalla on siteerattu ennenkin. Ei ihmisen älykkyys tee hänestä viisaita joka asiassa laukovaa päivystävää dosenttia - ei edes päivystävää professoria. Kari Enqvistilla on oikeus siinä kuin muilla päästellä välillä suustaan sammakoita - ja sitä oikeutta hän todella käyttääkin. Jopa fysiikkaan liittyvissä asioissa, kuten käy täältä ilmi.

    http://timosuvanto.blogspot.com/2010/03/jarjenvastaiseen-suuntaan.html

    Karilla ei ole lapsia. Ehkä tämä kaventaa hänen visiotaan asiassa, jossa käsitellään nimenomaan vanhempien oikeuksia tehdä päätöksiä lastensa kielivalinnoissa. Seikka, mitä useimmat pakkoruotsin kannattajat eivät pysty (halua) ymmärtämään. Vai voisiko se johtua siitä, että kun argumentit oman näkökannan puolesta alkavat olla kovin onttoja, niin silloin siirrytään retoriikan puolelle. Tässä voi ainakin Kari Enqvistista todeta, että pakkoruotsiasiassa hän näkee rikan toisen, mutta ei malkaa omassa silmässään.

    ReplyDelete
  6. Tilastoaines pyritään valitseman siten, että se on tutkittavan asian suhteen mahdollisimman relevanttia. Tässä pyrittiin selvittämään, miten ehdokkaan kanta pakkoruotsiin vaikutti hänen saamansa äänimäärään. Pakkoruotsin vastustajana olisin ehkä toivonut, että korrelaatio olisi ollut reilusti negatiivinen, mutta poikkitieteilijäkin yrittää pysyä tutkimuksissaan faktoissa. Tuloshan näytti vääristymien korjaamisen jälkeen siltä, että ehdokkaan kanta pakkoruotsiin ei ollut vaaleissa kovin merkityksellinen ainakaan läpipäässeiden äänimääriin.

    Minä sentään kerroin, miten olin korjannut dataa - toisin kuin gallup-tulosten muokkaajat.

    ReplyDelete
  7. Eikö sinulla ole oikeita töitä, kun täytyy jatkuvasti vatvoa tätä "kuudennen luokan kysymystä"? Vai teetkö tätä työajallasi?

    ReplyDelete
  8. Aika huonoa makua laittaa Auschwitzin keskitysleirin portti otsikkokuvaksi. Ei kai ruotsin kieli ja juutalaisvainot ole toisiinsa rinnastettavia asioita?

    ReplyDelete
  9. Asioita voidaan rinnastaa monella tavalla. Hienovaraisesti tai karikatyyrimaisesti korostaen. Minusta lauseet "Kaksikielisyys on rikkautta" ja "Arbeit macht frei" ovat loogisesti samanlaisia sisällöltään. Ylemmän herrarodun edustaja natsi-Saksassa sanoi todellisuudessa: "Dein Arbeit macht mich frei". Sama kaiku on askelten: "Kaksikielisyys on minulle molempia kieliä osaavalle rikkautta, sinulle sitä vastentahtoisesti lukemaan joutuvalle se on pelkkä rasite".

    ReplyDelete
  10. Jos olisit itse käynyt Auschwitzissa, niin et laskisi leikkiä tällä asialla. Olisiko syytä hävetä?

    ReplyDelete
  11. Olen käynyt Auschwitzissa. Paitsi käsittämätön ihmisen toista ihmistä kohtaan käyttämä julmuus minua kosketti siellä tapahtumista valehtelu, joka ei näytä päättyneen vielä nykyaikana. Musta käännetään valkeaksi yhdellä virkkeellä.

    ReplyDelete
  12. Eikö sinusta Timo hyvä kielitaito ole sinusta rikkautta? En ymmärrä, miksi vastustat sitä.

    ReplyDelete
  13. Jouni Luukkoinen27 April 2011 at 20:09

    Jos 2/3 kansasta vastustaa pakkoruotsia, niin luulisi tuon näkyvän vaalituloksessa. Onko tätä tutkittu ja jos ei ole, niin miksei?

    ReplyDelete
  14. 1. Anonyymille.
    Jos sinulla on paljon rahaa, niin olet rikas. Voit käydä vaikka kämpissä aamiaisella milloin haluat. Rikastuminen tapahtuu joillekin syntymällä rikkaaseen perheeseen, jotkut joutuvat raatamaan kovasti sen takia. Kaikki eivät edes halua olla rikkaita. Minusta rikkaan on kohtuutonta vaatia köyhää ponnistelemaan rikastuakseen, jotta hän saisi tarvittaessa köyhästä aamiaisseuraa (köyhän maksaessa molemmat) Kämppiin, jos parempaa ei ole sillä kertaa tarjolla.

    2. Jounille
    Minun vaatimaton tutkimukseni puhuisi sen puolesta, että ehdokkaiden kanta pakkoruotsiin ei suoranaisesti olisi näkynyt vaalituloksessa. Suurimmalle osalle ihmisistä pakkoruotsi näyttäisi olevan juuri sellainen "kuudennen luokan kysymys", mikä sen merkitys ihmisten arjessa on. Poikkitieteilijän kaltaisia pakkomielteisiä pakkoruotsia vastaan jankkaajia lienee sittenkin aika pieni vähemmistä kansasta.

    ReplyDelete
  15. Niinpä..... - Kyllä toisaalta minäkin vaihtaisin hyvin mielelläni hyvin vähän käytetyn kouluruotsin taidon (itse asiassa ihan mint, siis milteipä käyttämätön) vastaavan tasoiseen ranskan, espanjan, italian, venäjän, portugalin, kreikan tai arabian kieleen. Maksaisin aika paljon väliäkin, usean kuukausipalkkani verran.

    Maailmalla kulkiessani olisin tarvinnut noita kaikkia. Ihan käytännön asioiden vuoksikin, mutta myös voidakseni tutustua paikallisiin ihmisiin, heidän elämäänsä ja (siihen tässä yhteydessä usein mainittuun käsitteeseen) kulttuuriinsa.

    Monipuolinen kielitaito olisi rikkautta, ja parantaisi ainakin kinun elämäni laatua, viihtyvyydestä puhumattakaan. Joka tapauksessa, maailmalla liikkuessa puutteellinen kielitaito harmittaa aina.

    Ruotsin kieltä opiskelin tuskaisesti 8 vuotta. Silloin se oli itsestään selvää, eikä sitä kyseenalaistettu. Viimeksi minulla on ollut k.o. kieliopinnoille todellista käyttöä maaliskuussa -66, kirjoitin ruotsin opettajani ällistykseksi C:n.

    Kirjoituspäivään, klo 15 silloin, sen tarve kuitenkin sitten loppui. Missään, koskaan, milloinkaan maailmalla liikkuessa ei sellaista tilannetta ole tullut vastaan, jossa ruotsin kieltä olisi tarvittu, siitä olisi ollut hyötyä, edes hupia tai ylipäätänsä jonkinlaista käyttöä. Olen ollut Ruotsissa EU-palavereissa, mutta (kuten yleensä) englantihan siellä on työkieli. Muistan kyllä puhuneeni ruotsia tukholmalaisen taksikuskin kanssa, mutta pian käänsimme englanniksi, turkkilaissyntyisenä hänkin puhui sitä luontevammin.

    Ruotsin kulttuuriin tutustuminen ei minusta ole niin kovin tärkeää, eihän se mitenkään poikkea omastamme - enää nykyisin, kun maahanmuuttajia on täälläkin. Tärkeää olisi päästä tutustumaan Keski- ja Etelä-Euroopan maiden kulttuuriin, Venäjästä nyt puhumattakaan, latinalaiseen maailmaan jne.

    Kouluajan käyttäminen joutavuuksien pänttäämiseen on ainakin minun sukupolveani kulttuurisesti köyhdyttänyt. Yhtä vähän kuin tarpeeton roju autotallin perällä on rikkautta, on sitä tarpeeton ja hyödytön taitokin. - Uimataitokin on useille hyödyllinen ja tarpeellinen, mutta suhteellisen harva beduiini kuitenkaan osaa uida.

    ReplyDelete
  16. Itse luin oppikoulussa kolmea minulle vierasta kieltä. Ruotsia 8 vuotta, saksaa 7 vuotta ja erittäin lyhyttä matikkalinjan englantia 3 vuotta.
    Saksa oli käymässäni Oriveden Yhteiskoulussa ainoa pitkä kieli 60-luvun alussa. Opettajat väittivät saksan olevan tieteen ja tekniikan kielen ja tietysti lapsena uskoin heitä. Miksen olisi uskonut?
    Englantia opiskein typeryyttäni huonosti ja pääsyy siihen oli, että se ei ollut pakollinen aine yo-kirjoituksissa. Sain siitä niukan a:n.
    Näillä eväillä lähdettiin 1969 maailmalle. Pian huomasin,m että minua oli kusetettu koulussa pahemman kerran. Ainoa kieli, jota olen ihan oikeasti ja jatkuvasti tarvinnut, on ollut englanti. Ruotsissa ja saksankielisillä alueilla juttelen kyllä niitä näitä paikallisten kanssa heidän omalla kielellään, mutta konferenssit ym. viralliset asiat on hoidettu aina englanniksi. Halusin sitä tai en.

    Jos ihminen haluaa itse tai lastensa opiskelevan koulussa kieltä, jolla voi jutella niitä näitä koti- tai ulkomailla, niin siitä vain. Minusta on kuitenkin sietämätöntä, että samaa vaaditaan asiasta toista mieltä olevilta. Tätäkö on se kuuluisa suomenruotsalainen liberalismi, jonka lipunkantajaksi ainakin puheenjohtaja Wallin on ilmoittautunut?

    ReplyDelete
  17. Pakkoruotsille ei ole esitetty yhtäkään järkevää, pitävää perustelua, eikä Enqvistin heitto tee poikkeusta: hän sekoittaa onnellisesti valtion kaksikielisyyden ja yksittäisten kansalaisten identiteetin. Useimpien suomenkielisen identiteettiin ei ruotsin kieli kuulu millään tavoin, eikä ruotsin taidon puute myöskään estä pohjoismaista yhteistyötä.
    http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Kielipoliittinen.pdf

    ReplyDelete
  18. Matti Paatsola3 May 2011 at 17:27

    "Viime kädessä kyse on identiteetistä: haluammeko muuttua ruotsia osaamattomiksi balteiksi vai pysyä omaleimaisena pohjoismaana?"

    Jos Enqvistin lausuntoa pitäisi kuvailla yhdellä sanalla, niin se ei olisi ylimielinen, vaan arrogantti. Enqvist ivaa uskovia sisällöttömistä lauseista ja sanahelinästä, mutta itse suoltaa ihan samanarvoista tekstiä.

    Onko ruotsin kielen pakollisen opiskelun perustelun huippu siinä, että sen avulla ruotsia osaamattomasta suomalaisesta tulee identiteetiltään baltti. Miksi baltti olisi jotenkin huonompi identiteetti kuin pohjoismaisen perheeseen kuuluminen? Mitä omaleimaisuutta pohjoismaisuuteen kuuluu? Ei ainakaan ruotsin osaaminen, koska sitä eivät osaa muut kuin ruotsalaiset ja suomenruotsalaiset. Mikä on norjalaisten, tanskalaisten ja islantilaisista nyt puhumattakaan identiteetti. Ovatko he vain englantia osaavia omaleimattomia pohjoismaalaisia?

    Professori Enqvist tuskin vaivautuu norsunluutornistaan kommentoimaan. Olisi kuitenkin mukava tietää, mitä hän lausunnollaan oikein tarkoittaa - jos sitten tarkoitus oli jokin muukin kuin pelkkä ärsyttäminen.

    ReplyDelete
  19. Tunnen Kari Enqvistin hyvin pintapuolisesti. Olen ollut hänen kanssaan Science fiction kurssilla joskus 70- ja 80-lukujen taitteessa, jolloin Kari suunnitteli science fiction -kirjailijan uraa. Onneksi hän kirjailijana valitsi toisen genren. Olen pitänyt kaikista hänen kirjoistaan ja ne ovat mielestäni vähintäänkin niiden voittamien palkintojen arvoisia. Etenkin viimeisin "Kuoleman ja unohduksen aikakirjat" on karuudessaan koskettava. Ehkä näkemykseni johtuu osittain siitä, että omien vanhempieni elämän loppuvaiheet ovat olleet suunnilleen samanlaiset kuin Karin vanhempien.

    Toisaalta olen ollut huomaavinani, että Kari Enqvistilla on monille huippuälykkäille ihmisille tunnusomaista arroganssia. Silloin tulee helposti möläyttäneeksi sellaistakin, mitä ei välttämättä ole miettinyt loppuun asti. Kuuluuko kommentti ruotsia osaamattomista balteista tähän kategoriaan vai onko se Kari Enqvistin kristalliksi kiteytynyt kielipoliittinen mielipide, sen voi vain hän itse kertoa.

    Olen lisännyt tämän blogin loppuun Uudeltamaalta eduskunnasta pudonneiden kannan pakkoruotsiin. Tulos oli mielenkiintoinen. Kannattaa käydä katsomassa.

    ReplyDelete
  20. Uudellamaalla pakkoruotsin kannattajia edustajista näyttäisi olevan 19, eriasteista vapaampaa kielivalintaa kannattavia 16. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on koko maan tilanne ja miten ennen vaalia kerrottu kanta pysyy mahdollisessa tulevassa äänestyksessä.

    ReplyDelete
  21. Palataan tähän, jos saan koko maata käsittäviä lukuja. Odottelen myös edustajien vaalirahoitusraportteja.

    ReplyDelete