Prologi.
Muisto lapsuudesta. Vanhemmillani oli oman koiransa suhteen varsin joustava näkemys. Koira sai olla mitä rotua ja minkä niminen vain, kunhan se oli bokseri ja sen nimi oli Nina. Ainoa poikkeus oli vanhempieni ensimmäinen koira, joka oli toki bokseri, mutta sen nimi oli Jaana.
Jaanalla teetettiin pennut. Se tapahtui joskus 50- ja 60-lukujen vaihteessa. Silloin koiria sai vielä vapaasti ”silpoa” eli leikata niiden häntää ja korvia. Jaanankin häntä oli leikattu, korvia ei. Niin tehtiin myös pennuille. Olin itse katsomassa, kun äitini napsautti pentujen hännät saksilla poikki nivelen kohdalta. Sakset sanoivat ”Naps”, pennut sanoivat pienellä äänellä ”ui” ja hännästä tuli pari veritippaa. Sen jälkeen ne tuskin ymmärsivät itseltään puuttuvan jotain oleellista koiran identiteettiin kuuluvaa, vaan heiluttivat töpöänsä yhtä innokkaan iloisina kuin pidemmänkin hännän omistavat hauvelit. Bokserit olivat kooltaan sen verran suuria, että en usko kenenkään koiramaailman Monnin irvailleen niille kuin Pekka Töpöhännälle puuttuvasta hännästä.
Tämä muisto tuli mieleeni, kun Helsingissä vastaani tuli pari Dobermannia, jotka näyttivät suunnilleen tällaisilta.
Kuvan koirat eivät liity suoranaisesti tähän juttuun muuten kuin kohtalonsa kautta.
Jäin hetkeksi juttelemaan koirien omistajien kanssa. He kertoivat leikkauttaneensa koirat ulkomailla (eivät sanoneet missä) ja olivat selvästi näreissään siitä, että typistetyillä korvilla varustetuilla koirilla ei ole Suomessa mitään asiaa koiranäyttelyihin. Se on väärin, se on niin väärin.
Koira polveutuu sudesta. Sudella on pitkä häntä ja pystyt korvat. Molemmilla on fysiologinen että sosiaalinen merkitys. Häntä auttaa juoksun käänteissä ja sekä korvien että hännän asennolla koira viestittää monia asioita. Nämä asiat on jokainen koiran kanssa puuhaillut varmaan pannut merkille.
Brandy, maailman pienin koira
Ihminen on jalostanut aikojen kuluessa koirarotuja, jotka muistuttavat sutta enää hyvin kaukaisesti. Koirat ja sudet kykenevät kuitenkin lisääntymään keskenään ja jälkeläisetkin ovat lisääntymiskykyisiä toisin kuin esimerkiksi muulit. Tosin maailman pienimmän koiran ja suden akti voisi olla vähemmän mukavaa katseltavaa, koira kun on pienempi kuin vastasyntyneet suden pennut. Jos narttubrandy selviäisi vielä lemmentuokiosta elävänä, niin viimeistään raskaus koirasudet kohdussa olisi sille varmasti liikaa.
Tästä päästään koirajalostuksen eettiseen puoleen. Häntien lähinnä kosmeettinen typistäminen ja korvien leikkaaminen on kiellettyä, koska se tuntuu niin pahalta. Koiraa sattuu ja sille tulee jos nyt ei traumoja niin ainakin paha mieli. Sen sijaan koirista saa jalostaa vaikka minkä näköisiä vain pelkän ulkonäön takia. Miten koirarodut tämän jalostetun ulkoasunsa kanssa pärjäävät, se ei tunnu omistajia kiinnostavan. Kunhan koirat näyttävät omistajan mielestä söpöiltä.
Minulla itselläni on corgi Emma. Sillä on leikkaamattomat luonnostaan pystyt korvat ja pitkä häntä, jota se pitää iloisena juostessaan hauskasti pystyssä. Emmakin käyttää häntää myös tasapainon säilyttämiseen, kuten videolta näkyy. Jalat ovat jalostuksella ”leikatut” töpöt, mutta eipä nuokaan näytä sitä juuri haittaavan, paitsi kun pitäisi päästä nojatuoliin nukkumaan.
En ole mikään koirien ulkonäön vuoksi tapahtuvan ”silpomisen” kannattaja, mutta jos minun pitäisi valita pienen kirurgisen toimenpiteen ja luonnottoman jalostuksen tuloksen väliltä, niin epäröimättä valitsisin edellisen.
Suhtaudunko siis negatiivisesti koirien jalostukseen? Ehdottomasti en, näin on saatu aikaan monia hyvin hienoja toiminnallisia koirarotuja. Sokeiden apulaisia, ruumiiden etsijöitä, lampaiden paimenia, jne. Koirien jalostuksella ja ihmisen sairauksilla on sitä paitsi hyvin yllättävä yhteys. Mikä se on, sitä kannattaa käydä kuuntelemassa ilmaisella Heureka luennolla torstaina 28.4. klo 18. Tässä pieni maistiainen 7.4. pidetystä samasta luennosta.
1 kommentti:
Emman toisena omistajana kommentoisin tuota hauskasti pystyssä heiluvaa häntää. emma juoksee tässä kotipihalla. Jos se juoksentelisi aivan oudossa paikassa, häntä tuskin olisi pystyssä, vaan heiluisi enemmän alaviistossa. Noin korkealla heiluva häntä olisi koiranäyttelyn tuomarin mielestä virhe, vaikkei Emmaa niin oudoille areenoille ole vietykään. Tosin luultavasti olisi pärjännyt ihan hyvin. Rotunsa oivallinen edustaja kun on.
Lähetä kommentti