sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Heurekan rotat loton arpojina



Heurekan rotat lottosivat innoittaja Mikko Kolkkalan opastamina tavoitellen Suomen suurinta, lauantaina 24.9. arvottua noin 9 miljoonaa euron lottopottia. Rottien arpomaksi riviksi tuli

2, 7, 21, 23, 27, 31 ja 39.

Jostain minulle käsittämättömästä syystä rotat saivat arpoa  vielä lisänumerotkin: 12, 17 ja 34, vaikka lottokupongilla niitä ei mitenkään erotella toisistaan. Lottoaja ei siis erikseen laita numeroita ja lisänumeroita. Ehkä Mikon mainostama hänen 15 vuoden lottoamattomuutensa  tuli näin uskottavasti todistettua.

Iltalehdessä asiassa olleessa pikku jutussa todettiin, että "rottorivi" alkaa ja päättyy sattumoisin samoilla numeroilla kuin perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin lottorivi

2, 8, 11, 16, 18, 30 ja 39.

Miten sitten kävikään? Niin Heurekan rotille kuin kaimapojalle? (Kun olen itse syntynyt 40-luvulla ja Timo on tässä mielessä 60-lukulaisia, niin katson voivani pojitella kaimaani - leikillisesti tietenkin)

Oikea rivi kierroksella 38 oli 5, 7, 8, 24, 29, 36 ja 39 ja lisänumerot 1, 26, 31

Ei voittoa Heurekaan eikä Persulle. Kun eläimet eivät ole Suomessa oikeustoimikelpoisia, niin oletan rottien lotonneen Tiedekeskussäätiön piikkiin. Mahdollisella voitolla olisi tietysti paikattu Heurekan tappiota. Mitä Soini olisi voitollaan tehnyt, sitä tuskin on tahdikasta kysyä. Suuttuihan Marakin, kun häneltä kysyttiin Nobelin rauhanpalkinnosta tulevien rahojen käyttöä.

Rahallisesti Perustuslailliset ja Tiedekeskus Heureka painivat samassa sarjassa. Heurekan vuosibudjetti lienee jossain 9 miljoonan euron huippeilla, Persujen puoluetuki nykyisellä 39 kansanedustajalla on 7 miljoonaa euroa vuodessa. Joten rottien lottovoitolla Heurekaa olisi pyöritetty vuoden verran vaikka kokonaan ilmaan pääsylipputuloja ja avustuksia. Kyllä sellaiseen mahdollisuuteen kannattaa aina se yhden lottorivin yhden euron panos laittaa.

Voittoon edellyttävää tulosta ei siis tullut kummallekaan. Rottien tulos on 2+lisänumero oikein, Soinilla 2 oikein. Tuloksen selvittyä Iltalehti totesi; että Heurekan koripallorottien arpoma rivi ei tuonut suurtakaan etua lauantain lottoarvonnassa.

Kaikki on suhteellista, etenkin todennäköisyyden maailmassa, jossa Las Vegasissa on räjäytetty pelipankki nostamalla venttiä (No, Black Jack pelin nimi siis on kullan ja hunajan maassa) pelattaessa todennäköisyys 48/52 prosentista pelaajan tappioksi 51/49 prosenttiin pelaajan eduksi. Lasketaan hieman loton todennäköisyyksiä.

Lotossa on  n numeroa pelattavissa, joista arvotaan  d numeroa

Pelaaja valitsee rivilleen k numeroa

Tällöin  todennäköisyys saada x oikein









missä allekkainen lukupari suluissa tarkoittaa kombinaatioita ja luetaan ”yli”

Kombinaatiot voidaan laskea kaavasta






missä merkintä ! tarkoittaa kertomaa. (esim 4! = 4*3*2*1)

Laskemalla saadaan seuraavia todennäköisyyksiä eri tuloksille lotottaessa yksi 7 numeron rivi. Malliksi ensin todennäköisyys riville, jossa ei ole yhtään oikeaa numeroa.








0 oikein = 22%

1 oikein = 41%

2 oikein = 27%

3 oikein = 8%

4 oikein = 1 %

5 oikein  = 0,07 %

6 oikein = 0,001 %

7 oikein = 0,000007 %

Lisänumeroiden tapauksessa kaava on hieman monimutkaisempi. Kaavassa e on arvottavien lisänumeroiden määrä ja y oikein olevien lisänumeroiden määrä.








Tällöin todennäköisyys

2+1 lisänumero oikein = 9%

Tulos saattaa tuntua hämmentävältä. Todennäköisin tulos 7 numeroa lotottaessa on "1 oikein", ei suinkaan "0 oikein".  Todennäköisyys, että yhdessä rivillä saadaan tulos "ainakin 1 numero oikein" on 78 %, eli lähes nelinkertainen verrattuna siihen, että ei ole yhtään oikein. Tätä loton matematiikkaa harva tulee miettineeksi lauantai-iltana numeroita tarkastaessaan. "Ei mennyt ihan huonosti, kun viidestä rivistä neljässä oli jotain oikein". Niin pitääkin mennä tilastollisesti.

Jopa Soinin saama kahden oikean numeron jytky on todennäköisempi kuin  "0 oikein". Voisikohan tästä tästä vetää joitakin einopuodiaismaisia rognooseja seuraavia vaaleja ajatellen?

Sen sijaan Heurekan rottien saama tuloksen "2+lisänumero oikein" todennäköisyys 9 % on kolme kertaa niin hyvä kuin Soinin tulos. (Mitä pienempi todennäköisyys, sen parempi tulos. Nyt ei siis lasketa ääniprosentteja.)  Tulos on melkein yhtä hyvä kuin 3 oikein, jolla jo melkein voittaa.

Joten. Hieno tulos ensikertalaiselle, Heurekan rotat! Tästä on hyvä jatkaa. Jättipotti jäi jakamatta, joten tällä viikolla uusiksi. Kai Heurekan budjettiin on varattu määrärahat ensi vuodelle rottien lottoamiseen?

15 kommenttia:

Matti Äyräs kirjoitti...

Videolla Mikko Kolkkala ei suositellut tätä riviä muille lotottavaksi, koska sitä varmaan käyttää moni muukin ja silloin rivin tullessa voittosumma jää pieneksi. No nyt neuvo oli hyvä, koska rivillä ei voittanut, mutta jos sillä olisi voittanut, niin olisihan sillä kaikesta huolimatta saanut kelpo potin. Eikä sittenkin kannattaisi lotota riviä, jonka joku on "nähnyt" tulevan?

Timo Suvanto kirjoitti...

Problematiikka on sama kuin Jumalaan uskomisessa. Jotkut ovat sitä mieltä, että vaikka pitäisi Jumalan ja iankaikkisen elämän todennäköisyyttä kuinka mitättömänä tahansa,niin kannattaa uskoa "varmuuden vuoksi". Jos käymällä kirkossa silloin tällöin ja rukoilemalla iltarukouksen aina muistaessa saa taivaspaikan eikä joudu Helvettiin, niin panos-tuotos-suhde on tavattoman hyvä. Eri asia on sitten, voidaanko mitenkään olettaa Jumalan kaikkivaltiaana ja kaikkitietävänä menevän näin halpaan retkuun.

Jos rottien "ennustama" rivi olisi tullut ja sillä olisi voittanut vaikka 20.000 euroa, niin olisihan se harmittanut, että ei tullut laitettua sitä riviä.

Kokonaan toinen asia on, mihin kaikkiin älyttömyyksiin kannattaa varautua, kuten tuli sanottua, "varmuuden vuoksi".

Anonyymi kirjoitti...

En tiennytkään että Las Vegasissa pelataan venttiä. Vai olisikohan poikkitieteilijä tarkoittanut blackjackiä?

Timo Suvanto kirjoitti...

Eipä sitä varmaan arvaa tällä palstalla kommnetoiva, että kun kommentoi nimellä "Nimetön", niin kirjoittajaksi merkitäänkin "Anonyymi". Sama puskista huutelija on kuitenkin kyseessä. :-)

Mari Mustonen kirjoitti...

Lisänumeroiden arpomissyy selviää jos katsoo videon, jossa rotat palloja kupista kaivelevat. Aluksi rotat poimivat palloja yksitellen, mutta innostuvat sitten kauhomaan sellaisella tahdilla, että palloja lentää kentälle enemmän kuin se seitsemän kappaletta, joten kolmesta ylimääräisestä pallosta päätettiin sitten tehdä lisänumeroita.

Timo Suvanto kirjoitti...

Se on oikein. Tuleen ei pidä jäädä makaamaan. Toki saahan ruudukkoon laittaa useampiakin numeroita. Se vain maksaa enemmän. 10 numeron pläjäys maksaa 96 tai 120 euroa riippuen siitä, lottoaako tavallista tai plus-lottoa. Tällä kertaa tämä lisäsatsauskaan ei olisi tuonut voittoa.

Matti Äyräs kirjoitti...

Valinnan vaikeutta, kun valinnan voi tehdä vain kerran, kuvastaa hyvin Monty Hall peli.

http://www.lintukoto.net/testit/ovi/

Vaikka valitsisi "oikein" eli vaihtaa valintaa, niin lopputulos on keskimäärin joka kolmas kerta väärä. Kun yrityksiä on vain yksi, niin mitä teet?

Timo Suvanto kirjoitti...

Veikkauskin kertoo mitä rivejä ei kannata laittaa kuponkiinsa. Tällainen on esimerkiksi kolmas sarake, jonka numerot ovat 3,9,15,21,27,33 ja 39. Sen kuulemma valitsee keskimäärin 3500 lottoajaa viikoittain, joten sillä rivillä ei voittosumma kasva kovin korkeaksi.

Tässä menee vain kaksi asiaa sekaisin. Mitä rivi kannattaa laittaa lottokuponkiin ja millä voiton odotusarvo on suurin mahdollinen. Nimittäin mikään muu rivi kuin voittava rivi ei ole kannattava. Vaikka keksisi rivin, jota kukaan muu ei koskaan käytä, niin sen käyttäminen ei ole kannattavaa, jos sitä ei tule arvonnassa. Monissa tilanteissa kannattaa verbistä on käytössä vain indikatiivin menneen ajan sijamuodot: imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti erityisesti lisättynä kaikkien jälkiviisaiden suosikilla, konditionaalin perfektillä: ”olisi kannattanut”.

Toki kannattavuus voidaan joskus päätellä etukäteenkin, vaikka koko käsite ei ole mitenkään yksikäsitteinen. Otan makaaberin esimerkin. Kannattaako hypätä kymmenennestä kerroksesta pää edellä asfalttiin? Ei missään tapauksessa, jos haluaa päästä kertomaan kavereille, miltä vapaa putoaminen tuntuu. Aivan varmasti, jos on päättänyt päättää päivänsä varmalla tavalla.

Tämä saattaa jostakusta tuntua pelkältä saivartelulta ja sanojen pyörittelyltä. Olen eri mieltä. Esimerkiksi minullekin tanssin alkeet opettanut Åke Blomqvist oli saanut pankinjohtajalta neuvon, miten rahat kannattaa sijoittaa. Ei olisi kannattanut. En voi asiaa tietenkään mitenkään todistaa, mutta epäilen yhtenä osasyynä tähän rahojen häviämiseen on ollut se, että ei oltu sisäistetty varman kannattavuuden ja todennäköisen kannattavuuden välistä semanttista eroa. En ota kantaa siihen, kumpi osapuoli ei ollut sisäistänyt.

Anonyymi kirjoitti...

Turha lottoriviin on euroa tuhlata. 80 senttiä riittää. 20 sentin lisämaksulla voi voittaa vain hiluja, joilla ei ole mitään merkitystä taloudenpidossa.

Timo Suvanto kirjoitti...

Rottoriviä oli Veikkauksen mukaan lotottu 4778 kertaa. Se oli kierroksen kolmanneksi suosituin rivi ja sillä olisi voittanut "vain" noin 2000 euroa, jos se olisi ollut 7 oikein rivi.

Miten niin vain 2000 euroa? Minusta 2000 euroa on iso summa, varsinkin jos sen saisi 80 sentin sijoituksella. Tosin ainoita, joille tämä rivi oli kannattava, taisivat olla Iltalehti ja Heureka. Rivi toi molemmille selvästi positiivista julkisuutta. Heurekakin olisi saanut laittaa paljon yli 2000 euroa likoon, jos se olisi lähtenyt tekemään yhtä näkyvää mainoskampanjaa. Kannatti lotota vaikka rivi ei osunutkaan, voitaneen todeta Heurekan toisessa kerroksessa.

Mikko Kolkkala kirjoitti...

Nopeassa tilanteessa en osannut laskea: 20 vuotta viimeisimmästä lottoamisesta olisi ollut lähempänä kuin 15. Suunnilleen sama aika on edellisestä kerrasta kun ostin iltapäivälehden...

Mikko K

Timo Suvanto kirjoitti...

Iltapäivälehden irtonumero maksaa keskimäärin 1,50 euroa. Lehdillä on noin 300 numeroa vuosittain. Siis jättämällä lehden ostot väliin säästää 20 vuodessa noin 9000 euroa. Tässä laskelmassa on lähdetty siitä, että säästö kasvaa korkoa samassa suhteessa kuin lehden hinta, jolloin voidaan käyttää hinnan nykyarvoa laskemisen perustana.

Lottorivi maksaa euron. Vuodessa on 52 lottokierrosta, joten 20 vuodessa säästää 1040 euroa verrattuna siihen, että lottoaisi yhden lottorivin joka viikko. Loton palautusprosentti on 39,1, joten tilastollisesti voittoja 20 vuoden aikana tulisi 406,64 euroa.

Voidaanko tästä päätellä, että kannattaa ennemmin lotota kuin ostaa iltapäivälehtiä?

Voidaan! Vaikka Jörn Donner kuinka väittää, että lukeminen kannattaa aina, niin minä väitän, että iltapäivälehtien (jotka tosin ilmestyvät jo aamulla kukonlaulun aikaan) lukeminen kannattaa harvoin - jos koskaan.

Juha Vastarannankiiski kirjoitti...

Timo Suvanto kirjoitti...
"Problematiikka on sama kuin Jumalaan uskomisessa. Jotkut ovat sitä mieltä, että vaikka pitäisi Jumalan ja iankaikkisen elämän todennäköisyyttä kuinka mitättömänä tahansa,niin kannattaa uskoa "varmuuden vuoksi"."

Hauska yhteensattuma, että olen itsekin verrannut mielessäni lottoamista ja uskontoa. Olen ateisti, mutta historiallisista syistä kuuluin kirkkoon vielä viime vuonna. En tavoitellut kirkkoon kuulumisellani taivaspaikkaa, vaan lähinnä ajattelin kantavani kirkollisverolla roposeni epäonnisten hyväksi, arvostan kirkon hyväntekeväisyystyötä. Kun kirkko kuitenkin alkoi tuntua enemmän syrjittyjen tuomitsijalta kuin auttajalta, irtisanouduin yhteisöstä. Nyt voin säästyneillä kirkollisverorahoilla lotota hyvin 50 eurolla kuukaudessa, tuen samalla taidetta, tiedettä, urheilua ja nuorisotyötä. Kaupan päälle tulee marginaalinen mahdollisuus pompsahtaa onnenpotkulla miljonääriksi. Ei se kauhean todennäköistä ole, mutta äärettömän paljon todennäköisempää kuin että meikäläistä taivaaseen huolittaisiin.

Timo Suvanto kirjoitti...

Taivaaseen pääsyn todennäköisyyttä saattaa olla hieman hankala saada laskemalla selville. Sille kun ei ole matemaattista mallia eikä tilastollista todennäköisyyttäkään voida soveltaa. Taivaasta kun ei kukaan ole tullut kertomaan, että kunka paljon siellä on väkeä. Korkeintaan voidaan tukeutua Jehovan todistajien lukuun 144.000, joka on heidän mukaansa taivaaseen pääsevien lukumäärä. Näistäkin taivaspaikoista suurin osa on jo mennyt. hajapaikkoja on korkeintaan enää jäljellä, jos yleisötapahtumista tuttua ilmaisua uskaltaa tässä käyttää.

Timo Suvanto kirjoitti...

Rottien ikiloton rivi
8,10, 11, 14, 24, 30, 37

Tämän kierroksen rivi.
2, 7, 21, 23, 27, 31, 39.

Siis ei yhtään oikein. Hienoa, se tulos on neljä kertaa niin epätodennäköinen kuin tulos, jossa on ainakin yksi oikein. Uskoni rottien lotto-osaamiseen vain vahvistuu.