Tuesday, 27 March 2012

Guggenheim selvityksen SWOT on O-tutkimus

Google tietää kertoa SWOT-analyysista seuraavaa:

SWOT-analyysi (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats) on Albert Humphreyn kehittämä nelikenttämenetelmä, jota käytetään strategian laatimisessa, sekä oppimisen tai ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Se on hyödyllinen ja yksinkertainen työkalu yrityksen toiminnan, hankkeiden ja projektien suunnittelussa. SWOT-analyysin kohteena voi olla jonkin yrityksen toiminta koko laajudessaan, jonkin tuotteen tai palvelun asema ja kilpailukyky tai esimerkiksi kilpailijan toiminta ja kilpailukyky.

SWOT-analyysissä kirjataan ylös analysoidun asian:
  • sisäiset vahvuudet
  • sisäiset heikkoudet
  • ulkoiset mahdollisuudet
  • ulkoiset uhat
SWOT-analyysi on kahden ulottuvuuden kuvaama nelikenttä. Kaavion vasempaan puoliskoon kuvataan myönteiset ja oikeaan puoliskoon negatiiviset asiat. Kaavion alapuoliskoon kuvataan organisaation ulkoiset ja yläpuoliskoon sisäiset asiat.

Tämän jälkeen SWOT-analyysin pohjalta voidaan tehdä päätelmiä, miten vahvuuksia voidaan käyttää hyväksi, miten heikkoudet muutetaan vahvuuksiksi, miten tulevaisuuden mahdollisuuksia hyödynnetään ja miten uhat vältetään. Tuloksena saadaan toimintasuunnitelma siitä, mitä millekin asialle pitää tehdä.

SWOT-mallia on tarkoitus käyttää ideointiin ja jatkokehittelyyn.

Olen vältellyt kommentointia Guggenheim-kusetuksesta, mutta luettuani Katleena Kortesuon mainion kirjoituksen asiasta en malta olla ihan ilman kommentointia minäkään.

Kuten tässä blogissa aiemmin kerroin, korjautin ja katsastutin 16 vuotta vanhan autoni tässä pari viikkoa sitten. Kun auto ei eka kerralla mennyt lävitse, ajoin lähikorjaamoon, näytin korjauslistaa ja autoa mekaanikolle ja kysyin mitä mieltä hän olisi. Kannattaako vielä korjauttaa?

"On tuolla autolla jo ikää, mutta yleensä nämä Twingot ovat kestäneet aika hyvin. Toki tämän ikäiseen autoon tuppaa tulemaan jo pelkästään vanhuudesta johtuen vikoja, mutta kyllä tällä varmaan vielä ainakin seuraavaan katsastukseen asti pääsee."

Puolessa minuutissa hän oli tehnyt ilmaiseksi auton korjaushankkeelle täydellisen SWOT-analyysin. Kun hän teki vielä varmuudeksi yläkantissa olevan hinta-arvion, niin minun oli helppo tehdä päätös. Auto pukille ja sitten katsastukseen. Hinta piti ja auto meni läpi heittämällä jälkitarkastuksessa.

Guggenheim-selvitys on toki hieman monisyisempi kuin arvio auton kunnosta katsastukseen, mutta on siinä hintalappukin vähän eri maailmasta. Netistä poimitun hintapyynnön mukaan Guggenheimin selvityksen hinnalla saisi 3 384 vuoden 1994 Twingoa ja vielä jäisi rahaa kahvilla käytiinkin.



Jos minä tilaisin joltakin selvityksen mahdollisesta hankkeestani, niin kyllä minä ainakin jonkinlaisen SWOT-analyysin siihen haluaisin. Enkä minä tilaisi sitä ainakaan hankkeen myyjäosapuolelta.

Vanhan sanonnan mukaan ihminen valitsee kahdesta saman hintaisesta tuotteesta paremman - ellei kysy ole kulttuurituotteesta. Samaa teemaan varmaan sopisi toteamus, että projektin selvityksessä olisi hyvä olla myös siihen liittyviä mahdollisia heikkouksia ja uhkia - ellei kyseessä ole kulttuuriselvitys. Guggenheim-selvitys sivuuttaa kokonaan heikkoudet ja uhat, kirjatut vahvuudetkin kuuluisivat paremmin samojen epävarmojen saatavien joukkoon kuin kauniisti maalaillut mahdollisuudet. Guggen tekemä SWOT on Opportunities-tutkimus, eli käytännössä 0-tutkimus realismiin perustuvan päätöksenteon avuksi. Mutta siihen nähtävästi pyrittiinkin. Kääntämään velat saataviksi.

Täällä raportti, jos joku haluaa perehtyä.

24 comments:

  1. "Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Tuula Haataisen mielestä Guggenheim-museoselvitys tuottaa arvokasta tietoa, vaikka museota ei rakennettaisikaan. Helsingin kaupunki ilmoitti viime viikolla, että se on tilannut yhdysvaltalaiselta Guggenheim-säätiöltä noin kaksi miljoonaa euroa maksavan selvityksen, jossa kartoitetaan mahdollisuutta perustaa Helsinkiin Guggenheim-museo."

    Haatainen on ihan oikeassa. Olen aina ihmetellyt, millaisen tiedon ja ymmärryksen varassa poliittisia ja nimenomaan kulttuuripolittisia päätöksiä tehdään. Tämä selvitys tuotti ainakin minulle hyvin arvokasta tietoa siitä.

    Asun itse Berliinissä. Mellä Guggenheim suljetaan tämän vuoden lopussa. Kävijoitä on ollut rapiat 100000 per vuosi. Millä ihmeellä Hesa saisi puoli miljoonaa kävijää vuosittain omaansa?

    ReplyDelete
  2. Hiilijalanjälki 3384 yli 200.000 km ajaetussa Twingossa on ainakin suurempi kuin Guggenheimissa.

    ReplyDelete
  3. Jotenkin tähän suureen kusetuskeen kuuluu se, että Guggenheimin rooli halutaan hankkeen puuhamiesten toimesta esittää pyyteettömänä ja jalomielisenä. Rahasta puhuminen on jotenkin sivistymätöntä ja moukkamaista. Sitä paitsi sopimuksen purkusakko koskisi molempia osapuolia.

    Haloo! Mitä tarvettaa Guggenheim-säätiöllä on purkaa sopimus, jossa se saisi riskittä vuosittain useita miljoonia euroja seuraavan 20 vuoden ajan.

    Gallen-Kallela Siren taannoin Hesarissa:

    "Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén pitää hyvin mahdollisena, että Guggenheimin museolle on ottajia muualla Pohjois-Euroopassa, jos Helsingin-hanke kaatuu. Guggenheimin säätiö ja Helsingin kaupungin johto liputtivat eilen julkistetun selvityksen luovutustilaisuudessa Guggenheimin museon saamiseksi Kanavaterminaalin tontille Helsingin Katajanokalle jo 2018.

    "Minulla on tieto pohjoismaisen kaupungin korkealta virkamieheltä kiinnostuksesta", hän sanoo.

    Kaupunkia hän ei paljasta.

    Tietoa ei voine pitää yllättävänä. Sadoilla kaupungeilla on ollut mielenkiintoa yhteistyöhön Guggenheimin säätiön kanssa viimeistään siitä asti, kun Guggenheimin museosta Bilbaossa tuli menestys vuodesta 1997 lähtien.

    "Guggenheimin säätiö saa ympäri maailmaa keskimäärin kerran viikossa yhteydenoton mahdollisesta museohankkeesta. Useimmille ei kai edes vastata, mutta meillä on päästy jo näin pitkälle", hän sanoo.

    Tiistaina luovutetussa selvityksessä Guggenheimin säätiö kävi hallituksensa jäseniä varten läpi myös perustiedot Suomen ja Pohjois-Euroopan museokentästä.

    "He tulivat siihen tulokseen, että pohjoiseurooppalaisessa ulottuvuudessa on vielä paikka uudenlaiselle museolle. Jos Helsinki ei tartu tilaisuuteen, on varmasti pohjoiseurooppalaisia tahoja, jotka tarttuvat.""

    Suosittelen Jannelle kiinteistövälittäjän tai käytettyjen autojen kauppiaan uraa. Myyntistrategia on jo hanskassa. Paljonkohan Janne antaisi Twingosta väliä?

    ReplyDelete
  4. Jukka Siukkonen27 March 2012 at 19:24

    Paskapuhetta Gallen-Kallela Sireniltä. Jokainen kaupunki, joka ottaa vuoronumeron siihen jonoon, jonka päässä myydään heppoisia selvityksiä 2,5 miljoonalla eurolla, tulee kyllä palvelluksi.

    ReplyDelete
  5. Timo, kiva kuulla että tykkäsit artikkelistani Hyvejohtajuudessa.

    Aivan loistava tuo vertauksesi Gallen-Kallela-Sirenin tulevasta autokauppiaan urasta.

    Lyödäänkö vetoa, että vaikka Helsingin Gugge-hanke kaatuu, niin Gallen-Kallela-Sirenillä on uusi ura jo neuvoteltuna? Olen aivan varma, että Guggenheim-säätiö pyytää Gallen-Kallela-Sireniä tulevien Gugge-projektien myyntimieheksi muualla maailmassa. Parhaansa heppu on nimittäin tehnyt.

    ReplyDelete
  6. Eiköhän lyödä vetoa samalla periaatteella millä hankkeen luopumisesta suunnitellaan sakkoja. Jos Helsinki luopuu Guggesta (tai Gugge loukkaantuneena Helsingistä), minä voitan. Jos Gugge luopuu Jannesta (tai Janne tyhmyyttään Guggesta), sinä voitat.

    Kävi miten kävi, niin tapahtumien kulku on osoittanut somen voiman. Parhaimmillaan se on demokratiaa ja kansalaisten äänen kuuluvuutta lisäävä väylä. Siitä olen iloinen.

    ReplyDelete
  7. Guggenheim-raportissa sivulla 108 sanotaan näin:

    "Museon rahoitusvaje

    Rahoitusvaje ei riipu olennaisesti museon kävijämäärästä. Varovaisessa skenaariossa (400 000–450 000 kävijää vuodessa) rahoitusvajeen suuruus on 7,8 miljoonaa (8,3 miljoonaa kiinteistökuluineen). Keskitason skenaariossa (500 000–550 000 kävijää) vajeen suuruus on 6,8 miljoonaa (7,3 miljoonaa kiinteistökuluineen). Optimistisessa skenaariossa (650 000 kävijää) vaje on 5,6 miljoonaa (6,1 miljoonaa kiinteistökuluineen).
    Vajetta koskevan arvion virhemarginaali on noin miljoona euroa. Vaje saattaa lisääntyä, jos Suomen valtio päättää vähentää kulttuurilaitosten rahoitusta, museolla on vaikeuksia houkutella yrityssponsoreita tai muiden syiden johdosta. Toisaalta vajetta olisi mahdollista vähentää ottamalla aiempaa tiukempi linja henkilöstö- ja näyttelykuluihin. Samaan päästäisiin myös tuottoisampien yrityssponsoreiden ja yksityisten lahjoittajien avulla."

    Rahoitusvajetta (Lue = veronmaksajien kontolle koituvaa vuotuista tappiota) koskevan arvion virhemarginaali on miljoona euroa.

    Haloo, hei toisenkin kerran! Onko kaupungin päättäjissä ketään tilastomatematiikkaa tuntevia? Virhemarginaali tarkoittaa satunnaisvaihtelusta syntyvää epävarmuustekijää tuloksissa, kun käytetään otostutkimuksia.

    Minun tietääkseni mitään otostutkimusta ei ole tehty tässä hankkeessa. Aika kummalliselta tuntuisikin lähteä kyselemään ympäri Suomea ja maailmaa, että tulisitteko Guggenheimiin, kun se on valmis 2018. Jos luvut 400.000, 500.000 ja 600.000 kävijää vuodessa on vedetty lähinnä hatusta, niin virhemarginaali on vedetty ihan samasta hatusta ja ihan yhtä syvältä.

    Raudanluja logiikka on myös tässä yllä olevassa. "Vaje saattaa lisääntyä, jos museolla on vaikeuksia houkutella yrityssponsoreita. Toisaalta vajetta olisi mahdollista vähentää tuottoisampien yrityssponsoreiden avulla."

    Hard Rock Hallelujah

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olishan se hyvä hanke... kaiken maailman kotikutoiseen kulttuurihömppään pannaan kummiskin hynää vaikka kuinka ja ihan turhaan. Vois jättää ihan rauhaan nää kotimaiset "taiteilijat", kun leasinkina saa noinkin edullisesti ehtaa jenkkikulttuuria lainaan - vain muutama hassu milli vuodessa leasingmaksuja, ja Hesassa piipahtavalla jenkkituristilla olisi kivan kotoinen olo.

      Delete
  8. Kati Tyystjärvi28 March 2012 at 11:42

    Tässä nähdään taas sosiaalisen median voima: en olisi varmaan löytänytkään minulle vierasta Katleena Kortesuota ja hänen riemastuttavaa kirjoitustaan, ellei hyvä ystäväni Timo Suvanto olisi viitannut häneen tässä poikkitiedeblogissaan, jota seuraan säännöllisesti. Poliitikolle Kortesuon kirjoituksessa on hyviä oppeja, tulkaapa kuuntelemaan seuraavaa puhettani Vantaan kaupunginvaltuustossa:)

    ReplyDelete
  9. Hesari otsikoi tänään: "Pajusen esitys ratkaisee Guggenheimin kohtalon"

    Minä kun olen naiviuttani kuvitellut, että virkamiehet esittelevät ja valtuutetut tekevät päätökset. Olisiko Stadissa marssijärjestys toinen.

    Kokoomus on selkeästi kiimaisin Guggen perään. Olisi mielenkiintoista tietää, miten kokoomus ja vihreät koplaavat Guggen ja Braxin apulaiskaupunginjohtajan pestin yhteen. Jos Gugge menee lävitse vihreiden äänillä ja Braxista tulee apulaiskaupunginjohtaja kokoomuksen äänillä, niin se saattaa näyttää aika ilkeältä - ainakin syksyllä äänestävien silmissä.

    ReplyDelete
  10. Mitä se sinua vantaalaisena haittaa, jos hesalaiset rakentavat itselleen Guggen?

    ReplyDelete
  11. Se on hyvä esimerkki poliittisen eliitin arroganssista, jolla itselle mieluisia tai poliittisesti takoituksenmukaisia asioita ajetaan lävitse tai puolustellaan. Asialle kielteiset argumentit joko sivuutetaan kokonaan tai nollataan vastustajien vähättelynä. Guggenheimin museon vastustajat tuodaan esiin taiteen ja kansainvälistymisen vastustajina aivan kuten pakkoruotsin vastustajat esitetään suomenruotsalaisen kulttuurin ja ruotsin kielen leppymättöminä vastustajina.

    Guggenheimin uhat ja heikkoudet tunnetaan jo nygt varsin hyvin (ei tosin selvityksen perusteella vaan siitä huolimatta). Sen vahvuudet ja mahdollisuudet alkavat realisoitua, jos alkavat, vasta vajaan 10 vuoden päästä. Jos valtuuston enemmistö on sitä mieltä, että nämä painavat vaa´an myönteisen päätöksen eduksi, niin sehän on tasan tarkkaan heidän asiansa. Mukava tietysti tietää, että tilille päätöksestä ei joudu pitkään aikaan - korkeintaan syksyn kuntavaaleissa.

    ReplyDelete
  12. Helsinkiläisistä Hesarin teettämän tutkimuksen mukaan 75% vastustaa ja 19% kannattaa Guggea Hesaan. Kannattajien vasta-argumentti tähän: "Ainahan hyviä hankkeita on ensin vastettu."

    Aika pöyhkeää. Edustuksellisessa demokratiassa valtuutetut tietenkin tekevät päätökset. Saapas nähdä, kuinka paljon he ottavat päätöksessään huomioon hesalaisten äänestäjien antamaa "poliittista ohjausta" - ja kuinka paljon Pajusen antamaa. Tulen seuraamaan tapahtumien kulkua täältä Saksasta käsin suurella mielenkiinnolla.

    ReplyDelete
  13. Jos Pajunen vetää hankkeen takaisin todeten syyksi kansalaisten vastuksen, niin nostan hänelle hattua poliittisesta realismista ja todellisen demokratian kunnioittamisesta.

    Jos hän esittää Guggea rakennettavaksi ja saa sille valtuuston siunauksen, niin siinäkin tapauksessa nostan hattua. Pelimies.

    Jos hän esittää Guggea rakennettavaksi, mutta saa valtuustolta pakit ja alkaa itkeä päätöksen vuoksi, niin hattu pysyy päässä. Huono häviäjä.

    ReplyDelete
  14. Pari ehkä vähemmän huomiota saanutta kirjoitusta Guggenheimista. Varsinkin ensimmäisen kirjoituksen kysymykset pitäisi jokaisen hesalaisen valtuutetun tehdä ja ennen kaikkea saada niihin vastaukset ennen päätöstään. Vasta silloin voidaan olettaa saatavan sitä mitä on tilattu.

    http://filosofiklubi.blogspot.com/2012/01/tuntematon-guggenheim-sopimuksesta.html#more

    http://filosofiklubi.blogspot.com/2012/01/markku-af-heurlin-guggenheim-mielessa.html

    ReplyDelete
  15. "Ennen kaikkea Guggenheim inspiroisi ja innoittaisi kaikkia meitä helsinkiläisiä ja suomalaisia ja parantaisi elämänlaatua, Hasan sanoo."

    Näin siis Gugge-uskovainen Ami Hasan. Tätä juuri on tilattu, märkiä päiväunia. Toteutuvatko ne vai onko seurauksena märkä rätti kasvoille helsinkiläisten maksettavaksi? Valtio tuskin lähtee kustannusten maksajaksi tähän hankkeeseen, ei ainakaan kulttuuriministeriön budjetista. Tai sitten Arhinmäki on johtamassa Vasemmistoliiton kohti tuhoa Helsingissä seuraavissa kuntavaaleissa.

    ReplyDelete
  16. "Helsingin kaupungin oikeuspalveluiden mukaan kaupungin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén ei ole ollut esteellinen Guggenheim-taidemuseon hankkeessa. Asiasta kertoo apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen.

    Jääviysepäily syntyi Gallen-Kallela-Sirénin jäsenyydestä Ekoport Turku -yhtiön hallituksessa, jonka puheenjohtaja on Guggenheim-säätiön Carl Gustaf Ehrnrooth. Haataisen mukaan Ekoportin ja kaupungin välillä ei ole liikesuhdetta eikä kilpailutilannetta. Lisäksi yhtiön toimiala ei liity taidemuseoon tai Guggenheim-hankkeeseen.

    – Minulla on täysi luottamus, että Gallen-Kallela-Sirén on toiminut kaupungin etu mielessään, Haatainen sanoo."

    Haataisella kuten monelta muultakin hankkeen takana olevalta on mennyt puurot ja vellit sekaisin. Gallen-Kallela-Sirénin vilpittämyydestä minulla ei ole esittää mitään faktaa (epäilyjä kyllä), mutta kaupungin etu ei voi millään olla, että sen edustajana neuvotteluissa on henkilö, joka haluaa Guggen Helsinkiin hinnalla millä hyvänsä. Tuppurainen on mitä suurimmissa määrin tässä Tappuraisen takuumiehenä.

    ReplyDelete
  17. Vähän mutta asiaa Guggesta myös täällä. Riemastuttaa varmasti Guggen epäuskoisesti suhtautuvia. Uskovien päätähän ei tunnetusti käännä mikään, ei ainakaan faktoihin vetoaminen.

    http://guggenheimhelsinki.blogspot.com/

    ReplyDelete
  18. Jörkka oivalsi jo vuosi sitten, mistä Guggessa on oikein kysymys.

    http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/jorn-donner-guggenheim-vikitteli-kuin-auervaara

    ReplyDelete
  19. Guggelle pitää valita tietysti johtaja. Olisinpa enemmän kuin hämmästynyt, jos siihen olisi kaavailtu muita kuin G-K-S:iä. Tuskin Jannella itselläkään olisi mitään asiaa vastaan.

    ReplyDelete
  20. Tulihan Heureka-hankkeen vetäjästä Hannu I. Miettisestäkin Heurekan johtaja. Miten se poikkeaa tästä tapauksesta? Totta kai hankkeeseen kehitysvaiheessa perehtynyt on usein hyvä valinta sen johtajaksi.

    ReplyDelete
  21. Kun en ollut missään suhteessa Heurekaan sen perustamisen aikoihin, niin en osaa kommentoida sen tarkemmin. Oleellinen ero minusta on siinä, että Miettinen neuvotteli hankkeesta Heurekan edustajana, ei Vantaan (eikä Helsingin, joka putosi pois prosessin kuluessa) tai valtion, joka myös oli rahoittaja.

    Gallen-Kallela-Sirenin intressi ja intohimo on saada Gugge Katajanokalle ja mahdollisesti tulla jopa sen johtajaksi. Siinä ei ole sinänsä mitään pahaa. Mutta ei hän silloin voi olla kaupungin edunvalvojana prosessissa. Oman edun ja kaupungin edun välille mahdollisesti tulevan ristiriidan ratkaiseminen kun helposti kääntyy oman edun puolelle. Ihmisen raadollisuus on tullut riittävän usein näissä esiin, mm. Finnairin sotkujen yhteydessä.

    ReplyDelete
  22. Guggenheimiin liitty kaikenlaista "velat saataviksi" -ajattelua ja -märkiä päiväunelmia. Esimerkkinä alla oleva keskustelunpätkä hankkeen selvityksen julkaisun tiimoilta.

    "- Selvitys ei ole lainkaan houkuttava! Odotimme yksityistä rahoitusta, mutta sitä ole lainkaan. Aivan käsittämätöntä. Eihän Guggenheim ota tässä mitään riskejä, vaan Helsinki kantaa yksin koko vastuun. Edes valtion rahoituksesta ei ole takeita, puuskahtaa kaupunginvaltuutettu Osku Pajamäki (sd.)

    Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Jan Vapaavuori (kok.) on täysin toista mieltä. Hänen mukaansa olisi Helsingiltä sulaa hulluutta olla tarttumatta hankkeeseen, jonka perään "yli puolet" maailman valtioista kuolaa.

    - Meillä on Suomessa harhainen tapa käsitellä sanaa riski. Käsitämme sen usein negatiivisesti. Riski voi yhtä hyvin olla positiivinen. Kun Bilbaon Guggenheimia suunniteltiin, arveltiin siellä käyvän puoli miljoonaa ihmistä vuodessa, mutta kävijöitä onkin ollut miljoona vuodessa! Tässä voi käydä niin, että Helsinki on suurin hyötyjä "

    Riski on aina riski, vaikka voissa paistaisi. Suunnitelmia, jotka riskianalyysin sijasta perustuvat ylimitoituteille tuotto-odotuksille kutsutaan toiveajatteluksi. Lähdetään soitellen sotaan. Siitä ja sen seurauksista lienee riittävästi esimerkkejä pienissä ja vähän suuremmissa ympyröissä. Helsingin Guggenheimilla on ainutlaatuinen tilaisuus päästä yhdeksi esimerkiksi tähän kunniakseen listaan.
    1. Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon 1941
    2. Linda Lampeniuksen maailmanvalloitus
    3. Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen pääsy arvoturnauksen
    4. Pitkä lista muita mönkään menneitä Guggenheim-suunnitelmia .

    ReplyDelete
  23. Toiveajatteluun liittyy usein seuraava looginen argumentaatiovirhe.

    1. Guggenheim-hanke toi mainetta ja vaurautta Bilbaolle
    2. Helsingin hanke on Guggenheim-hanke
    3. Guggenhaim-hanke toisi mainetta ja vaurautta Helsingille

    Tämän logiikan ontuvuuden ymmärtämättömyyten ovat perustuneet Win Capita -huijaukset ja jonot Aleksanterinkadulla, kun it-huuman aikaisia osakkeita oli myynnissä. Silloin kun tuulipukukansa alkaa jonottaa osakkeita, on aika myydä ja kun myyjä kehuu ostajaehdokkaan korkeaa kulttuuriprofiilia, on syytä alkaa epäillä.

    ReplyDelete