Unkarin pampaa
Kun tulin aikoinani maalaispoikana Helsinkiin, niin ihmettelin kovasti, kun kaikkien kampaajien sukunimi näytti olevan Salo. Salon Merja, Salon Liisa ja niin edelleen. Meillä kotipuolessa kun oli tapana kutsua ihmisiä tyyliin Suvannon Timo.
Toki asia selvisi nopeasti, en ollut vain tottunut siihen, että hiustenleikkuupaikkaa kutsutaan salongiksi, vieläpä ulkomaan kielellä. Orivedellä hiukseni lyhennettiin parturi-kampaamo Laakson etuhuoneessa. Takahuoneessa pelattiin korttia silloin, kun ei ollut asiakkaita. Joskus jopa silloinkin, kun asiakas jo odotti kärsimättömästi pääsyä parturin tuoliin.
Niin maalainen en sentään ollut, että olisin kuvitellut kaikkien kampaajien olevan salolaisia. Vaikka sekin olisi ainakin loogisesti ollut mahdollista. Monet henkilöt ovat tulleet tunnetuiksi nimenomaan paikkakuntansa edustajina. Tohmajärven Katri Helena, Kotkan Kerttu tai Porin Matti. Näistä tosin vain ensimmäinen on lihaa ja verta oleva ihminen. Porin Jennikin olisi, mutta tämä yhteys kotipaikkakunnan ja henkilön välillä ei liene vielä tullut käsitteeksi. Palataan asiaan viimeistään kuuden vuoden päästä.
Salo tuntuu olevan otollinen lähtökohta sananvääntelyyn. Salolaiset vetivät Kokoomustakin puheenjohtajina käytännössä koko 1990-luvun. Salosta keksi myös The Ark yhtyeen laulaja Ola Salo (oik. Rolf Ola Anders Svensson) palindromi-taiteilijanimensä.
Genetiivin käyttö on suomen kielessä muutenkin monivivahteista. Tunnetussa laulussa Tango Desiree sanat menevät seuraavasti:
”Taas yö on kuulas silkinmusta.
Ilma täynnä on onnen odotusta.
Aava nukkuu jo Argentiinan pusta."
”Taas yö on kuulas silkinmusta.
Ilma täynnä on onnen odotusta.
Aava nukkuu jo Argentiinan pusta."
Tälle on naureskeltu, sillä Argentiinan ruohotasangon nimi on pampa. Ihan syyttä suotta. Ensinnäkin se rimmaisi sellaisten sanojen kuin "rampa, kampa tai sampa" kanssa. Niitä olisi aika vaikea sovitella tämän tekstin yhteyteen. Argentiinan tanssi on tango, samba taas liittyy Brasiliaan ja sampa Kalle Tappiseen.
Toiseksi koska Tampere eli Manse on Suomen Manchester tai Lahti on Suomen Chigago, niin ihan samalla logiikalla voidaan pampaa kutsua Argentiina pustaksi tai pustaa Unkarin pampaksi.
Toiseksi koska Tampere eli Manse on Suomen Manchester tai Lahti on Suomen Chigago, niin ihan samalla logiikalla voidaan pampaa kutsua Argentiina pustaksi tai pustaa Unkarin pampaksi.
Yhdyssanoissa genetiivin käyttö aiheuttaa myös ongelmia. Koulussa opetettiin, että yhdyssanan ja kaksi eri sanaa erottaa siitä, taipuuko edellinen vai ei. Kuuropilvestä tulee vettä vain hetken, mutta kuurolle Pilville (siis Pilvi-tytölle) on turha huutaa. Tämä mekaaninen sääntö vain ei päde genetiiviyhdyssanoihin. Pitääkö olla työn tekijä vai työntekijä?
Silloin on tunnettava tarkemmin sanan käyttötarkoitus. Yhdyssana, jos kyseessä on yleinen käsite. ”Työntekijä on monesti huonommassa asemassa kuin työnantaja.” Kaksi eri sanaa, kun kyseessä on konkreettisempi yhteys.”Tämän työn tekijä palkitaan kymmenellä pisteellä, papukaijamerkillä ja potkuilla äänin 11-9.”
Oma suosikkini fyysikkona on: ”Valon nopeus on valonnopeus ”.
11 kommenttia:
Paljon hauskempi juttu aiheesta täällä
http://www.veikkotiitto.fi/suomalaisen.htm
Sitä paitsi mitä fysiikkaa jutussa on. Huuhaata sitäkin enemmän.
Kuurosade kuuropilvestä on hetkellinen sadekuuro paikallaan maassa jököttävän ihmisen tai muun eliön näkökulmasta, mutta jos ottaa näön pois kulmasta ja kääntää katseen taivaalle, huomaa, että kuurosadepilvi liikkuu taivaalla, ja sade alkaa pilven tullessa ylle ja loppuu pilven mentyä yli. Kuuropilven sadekuuro menee siis suurimmaksi osaksi hukkaan kulmakatseisen ihmisen katsomusvinkkelistä, kun pilvi kumminkin sataa usein paljon pidempään kuin siitä sadetta paikalliseliön niskaan tulee.
Pitää siis erottaa aika ja paikka käsitteinä, hetkellisen kuurosateen hetkellisyys johtuu siitä, että pilvi ei viihdy kuurosokean yllä pitkään, ei siitä, että pilvi sataisi vain hetken. Kuuropilvi sataa yleensä hyvän tovin pidempään kuin pienen hetken.
Jutun hauskuus ja hetken pituus ovat kovasti suhteellisia käsitteitä. Kiitokset kuitenkin nimimerkeille hyvistä havainnoista. Veikko Tiiton suomalaisen iskemän sanoituksen epäjohdonmukaisuuksista kertova juttu oli minusta tosi hauska.
Kun työstä puhutaan, niin mitenkä olisi "Myyrän työ on myyräntyö puutarhassa".
Miksi suomen kieli, mutta suomenkielinen?
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.1.html
Täällä pohdiskelua asian ympärillä.
Itsellänihän meni noin 29 vuoden ikään ennen kuin ymmärsin, että tosiaan kaikkin parturien sukunimi ei ole Salo.
Keskityit suomen kieleen, kommentti muistutti jo koulukaverimme Vesa Karosen kolumneja Hesarissa. Itse muistan oppineeni, että yhdyssana muodostuu silloin kun sanojen varsinainen merkitys muuttuu ja silloin ne kirjoitetaan yhteen, niin kuin (tai niinkuin) esim. punajuuri. Mitenkähän olis mustepullo tai tietokone, ei kait paljon muutu alkuperäinen tarkoitus, siis tulkinnanvarainen juttu, vaan enhän tiedä mitä nykyajan äidinkielen opettajat opettavat. Vaan varsinaisesti piti kommentoida iskelmälyriikan harrastajana mainitsemaasi esimerkkiä "Argentiinan pusta". (Sitä on moni muukin kommentoinut). 50- ja 60-luvuillahan Suomen keskivertokansa ei päässyt ulkomaille juuri muuta kuin iskelmätekstien avulla (Unkari, Italia, Pariisi, Meksiko jne) , mutta asiapohja yleensä putosi pois kun mentiin Kööpenhaminaa kauemmaksi. Tärkeintä oli saada homma rimmaamaan. Niinkuin mainitsit ja mansen esimerkillä kuvailit itse asiassa teksti on ihan oikein. Sen olisi voinut kirjoittaa esim. muotoon: "Kun yö on kuulassilkin musta, taas nukkuu pampa, tuo Argentiinan pusta".... Kaikki olis heti ymmärtänyt että kyse on hienosta vertauksesta, eikä maantieteellisestä erehdyksestä. Kun on pyrkimys korkeampaan runolliseen lentoon niin asiapohja jää toiselle tilalle. Näitä esimerkkejä löytyy lukuisia 50- ja 60-lukujen iskelmälyriikasta. Bingo Bango Bongon Kongossa tytöt käy "marjametsään" ja Mantshurian kummuilla soi mustalaisen viulu niin kuin monessa muussakin paikassa siihen aikaan (saattoihan siellä mustalaisia ollakin - en tiedä) Paras vertaileva esimerkki lienee: "Oi Honolulu, siellä olla saa kuin Zulu, nenässä rengas kuin heilläkin" Maantieteellisesti etäisyys lienee vielä suurempi kuin Argentiinan ja Unkarin välillä. Mutta kieliopillisesti oikein sekin. Voisihan Honolululussakin olla vaikkapa kuin savolainen, jaloissa saappaat kuin heilläkin..
Yst terveisin ja kevättä toivottaen
Ennen kuin kommentoin muuta, niin pieni kalkulaatio netissä. Honolulu ja Zulu ovat todellakin käytännössä vastakkaisilla puolilla maapalloa.
Distance from Honolulu to Johannesburg
Distance is 19209 kilometers or 11937 miles or 10372 nautical miles
Distance from Buenos Aires to Budapest
Distance is 11914 kilometers or 7404 miles or 6433 nautical miles
Pinppa on pinppa vaikka voissa paistaisi. " Ei vapaata vangita voi..." laulaa Pasi Kaunisto. Mikähän logiikka siinä on?
Pinppa on pinppa vaikka voissa paistaisi. " Ei vapaata vangita voi..." laulaa Pasi Kaunisto. Mikähän logiikka siinä on?
Lähetä kommentti