Saturday, 24 March 2012

Kuvasitaatti


Tekijänoikeuslaissa sanotaan mm. seuraavaa

25 §
Julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia:
1) arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen; sekä
2) sanomalehteen tai aikakauskirjaan selostettaessa päiväntapahtumaa, edellyttäen ettei teosta ole valmistettu sanomalehdessä tai aikakauskirjassa toisinnettavaksi

49 a §
Jos valokuva on tekijänoikeuden kohteena, voidaan vedota tekijänoikeuteen.

Katekismuksen tavoin voidaan kysyä: "Mitä se on?"

Se on ensinnäkin sitä, että itse asiassa valokuvalla on parempi suoja kuin muilla taiteellisilla (ainakin tekijän mielestä) pläjäyksillä. Kaikki valokuvat nauttivat tekijänoikeuden lähioikeuksia riippumatta siitä, ylittyykö niiden kohdalla teoskynnys vai ei. Suoja-aika on lyhyempi, mutta 50 vuotta kuitenkin. Harvalla valokuvalla on taloudellista arvoa päiväntapahtumaa pidemmälle - suurimmalla osalla ei minkäänlaista.

Julkaistuista valokuvista voidaan ottaa ilman tekijän lupaa ns. kuvasitaatti arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen. Mitäs se sitten on?

Arvosteleva esitys tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että arvostelu kohdistuu siteerattavaan kuvaan. Kuvan teknisiä, visuaalisia, yhteiskunnallisia yms. arvoja saa kehua tai haukkua niin paljon kuin sielu sietää ilman kuvaajan lupaa.

Sen sijaan, jos aletaan kuvan perusteella arvioida kuvaajan persoonaa, niin ollaankin helposti aika ohuilla jäillä. Jos esimerkiksi tätä kuvaa käytetään esimerkkinä todistamaan sitä, että kuvaaja ei osaa pitää kameraa vaakasuorassa monien muiden valokuvallisten vajaavaisuuksiensa ohella, niin arvostelu ei kohdistu enää valokuvaan vaan kuvaajaan. Minun tulkintani on se, että kuvasitaatin käyttö ei ole enää sallittua.

Vielä vähemmän on sallittua käyttää kuvasitaattia (edelleen ilman lupaa) kuvassa olevien ihmisten arvosteluun. Esimerkiksi väittämällä omassa julkaisussaan kuvassa näkyvää lääkäriä epäpäteväksi, koska tämä ei osaa käyttää stetoskooppia, täyttäisi jo törkeän kunnianloukkauksen tunnusmerkistön.

Tieteellinen esitys se vasta epämääräinen käsite onkin. Kun nykyisen laintulkinnan mukaan myös populaaritieteellinen esitys kuuluu tämän alle. Ehkä jopa poikkitieteellinen? Mielestäni hyvää pohdintaa täällä.


Valokuvaaja Matti J. Kaleva pohdiskelee blogissaan valintakuvan problematiikkaa ilman yhtään kuvasitaattia. Selityksenä tietotekninen osaamattomuus, tekijänoikeudet ja omien hyvien huonojen esimerkkien puute. Viimeksi mainitussa on lievää itsekehun makua, mikä saa vinonhymynkareen lukijan huulille, ensimmäisen kyllä uskon ja keskimmäiseen pieni kommentti.

Jos Matti käyttäisi netistä kopioimiaan kuvia tässä esimerkkeinä, niin minusta siinä on mahdollinen tekijänoikeuden loukkauksen vaara. Nimittäin nythän ei arvosteltaisi juuri ko. kuvia, vaan ne olisivat havainnollistamassa tekstiä. Siis enemmän kuvituskuvia kuin arvosteltavia kuvia. Jos bloggauksen otsikkona olisi vaikka "Satunnaisten nettikuvien arvostelua" ja jokaista kuvaa arvosteltaisiin nyt bloggauksessa olevin kriteerein, niin tilanne olisi minun mielestäni eri.

Kuten varmaan lukijoille on selvinnyt, niin en ole juristi ja nämä pohdinnat eivät oikeuta ketään tekemään mitään kuten eivät estä samoilla argumenteilla. Kuvasitaatti ei ole itsestään selvyys, mutta ei sen käyttöä selvissä tapauksissa kannata arkaillakaan. Lunta tosin voi tulla tupaan.

Matille ja muille tietoteknisille kömpelyksille vielä pieni paketti, miten kuvasitaatti laitetaan teknisesti tälle blogialustalle. Matin blogi ainakin käyttää tätä Googlen blogialusta.

Kuvan lataaminen blogiin aloitetaan klikkaamalla Linkki-kohdan vieressä olevan Lisää kuva symbolia. Kursori kannattaa olla valmiiksi siinä kohdassa tekstiä, mihin kuvan on tarkoitus tulla.


 Kuvan nettiosoite (URL) kopioidaan sille varattuun kohtaan, jos kuva halutaan kopioida suoraan sen nettiosoitteesta. Kuva ilmestyy näkyville. Klikkaamalla Lisää valitut toimintoa kuva siirtyy blogiin kursorin kohtaan. Väärään kohtaan mennyt kuva voidaan raahata hiirellä oikeaan kohtaan.


Kuva kuva on blogissa, sen kokoa ja paikkaa vaakasuunnassa voidaan säätää. 



Kuva voidaan myös tallentaan ensin netistä omalle koneelle ja siirtää sieltä blogiin. Tämän etuna on tietysti se, että jos kuva poistuu nettiosoitteesta, niin omalta koneelta ladattu säilyy blogissa.  


Omalle koneelle ladattu kuva siirretään blogiin kuten netissä oleva. 


Sitaatissa on aina mainittava hyvän tavan mukaisesti kuvaajan nimi tai ainakin kuvan lähde. Hyvä tapa on linkittää kuvan lähde kuvaajan nimen avulla. 
Kuvan voi laittaa blogiin myös pelkän linkin avulla. Linkki ei ole kuvasitaatti, joten linkin käyttö on paljon vapaampaa tekijänoikeuksien rajoituksista. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että linkittämisessä ei ole mtään rajoituksia. Jos joku on tuonut materiaalia nettiin, niin se on tarkoitettu katsottavaksi. Myös arvioitaviksi. Julkistettujen teosten arviointi kuuluu sanavapauden perusperiaatteisiin. Niiden arvostelua ei tekijällä ole oikeutta kieltää. 
Suljetuille sivuille on salasanat ja muut suojaukset. Yleisesti katsotaan, että netissä  salasanan takana olevaa materiaalia ei ole julkistettu eli saatettu yleisön saataville. Silloin sitä ei voida siteerata.

No comments:

Post a Comment