Kuva:Michèle Constantini
Ilta-Sanomat julkaisi nettiversiossaan 9.3.2012 oheisen kuvan tekstillä Kun narsisti tuhoaa avioliiton otsikoidun jutun yhteydessä. Kuvan on ottanut ranskalainen kuvapankkikuvaaja Michèle Constantini.
Kuvassa oleva mieshenkilö on varmaan antanut kuvansa julkaisuun laajat oikeudet. Muuten se ei olisi kuvapankissa. Siitä huolimatta en usko hänen olevan kovin hyvillään, jos hän sattuisi näkemään kuvansa tässä asiayhteydessä. Vielä ilman mainintaa, että kuvan henkilö ei liity tekstiin millään tavalla.
Niin epätodennäköistä kuin onkin, että tämän kuvan julkaiseminen Ilta-Sanomien sivuilla johtaisi mihinkään, niin periaatteessa se olisi mahdollista. Suurin osa lukijoista varmaan ymmärtää, että kuva on "vain" kuvituskuva, jolla ei ole juuri mitään tekemistä itse jutun kanssa. Siitä huolimatta minusta tämä kuva tässä yhteydessä ilman mitään taustatietoa kuvan henkilön liittymisestä tai liittymättömyydestä tekstiin täyttää ei ainoastaan kunnianloukkauksen vaan törkeän kunnianloukkauksen ehdot.
Suomen rikoslaki määrää kunnianloukkauksesta:
»Joka
1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,
on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.»
(Rikoslain 24. luku, 9 §[1])
Törkeästä kunnianloukkauksesta laki sanoo:
»Jos 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa
1) rikos tehdään joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville taikka
2) aiheutetaan suurta tai pitkäaikaista kärsimystä taikka erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa
ja kunnianloukkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.»
(Rikoslain 24. luku, 10 §[2])
Olisiko jotenkin sattumaa, että näitä sattuu Sanomien lehdille. Tässä Ilta-Sanomille ja Ahteen juttu Hesarille. Pentikäinen on kovasti nöyrää poikaa nyt, kun selvästi löysät on jo housuissa. Toivoen, että anteeksi pyytelemällä pääsee vielä kuin koira veräjästä. Hilkka Ahteena minä nostaisin ilman muuta prosessin Hesaria vastaan. Ei tarvitse olla ihmeellinen ennustajaeukko, jotta voisi päätellä lopputuloksen. Korvaukset Ahteelle voisivat olla aika tuntuvat.
Miettimättä sen enempää, kuinka todennäköisiä eri vaihtoehdot (narsistikuva tulee asianomaisen tietoon, hän nostaa prosessin, Iltis joutuu maksumieheksi ja alkaa periä saatavia kuvatoimistolta, joka puolestaan käy kuvaajan kimppuun) ovat, tämä osoittaa selvästi, että kaikki on mahdollista. Ei vain Seiskassa, vaan myös Sanominen lehdissä. Siksi minä en allekirjoittanut minulle tarjottua sopimusta. Se oli periaatteellinen kannanotto. Sen oikeutusta yllä olevan Iltiksen juttu vahvistaa.
ps. Hesari julkaisi tänään 13.3.2012 seuraavan uutisen. Punaiset lihavoinnit ovat minun merkitsemiäni
"Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen ei tyrmää yksiselitteisesti sitä, että huhut AKT:n Timo Rädyn ja Hilkka Ahteen suhteesta kerrottiin julkisuuteen.
Uimosen mukaan suhdehuhut liittyivät yhteiskunnallisesti merkittävään keskusteluun, jonka yhteydessä huhujenkin kertominen voi periaatteessa olla hyväksyttävää.
Olisi kuitenkin suotavaa kertoa yleisölle myös, miten tiedot on varmistettu.
Helsingin Sanomat mainitsi sunnuntaina jutussaan suhdehuhut. Maanantaina vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen pyysi Ahteelta ja muilta asianomaisilta anteeksi lehden aiheuttamaa mielipahaa.
Helsingin Sanomilla ei ollut omaa näyttöä seurustelusuhteesta."
Jos nyt joku ei satu tietämään, niin Risto Uimonen on entinen Hesarin pääkirjoitustoimittaja. Hän tuli Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajaksi Pekka Hyvärisen erottua siitä ns. Vanhasen lautakasajutun takia. Siinähän keskeinen kysymys oli siitä, voivatko lehdet julkaista suunnilleen mitä tahansa ilman näyttöä lähdesuojaan vedoten. Yllä olevakin jättää Hilkka Ahteen roikkumaan löysään hirteen, josta ei ole mitään ulospääsyä. Suhteen olemattomuutta kun on mahdotonta todistaa. Meikäläinen oikeuskäytäntö ei tunne käännettyä todistustaakkaa, mutta se periaate ei näytä koskevan Hesaria - eikä YLE:n Korvolaa.
9 kommenttia:
Eikös Hilkka Ahde oli julkisuuden henkilö? Häntä voidaan siksi käsitellä mediassa paljon kovakouraisemmin kuin tavallista kaduntallaajaa.
Julkisuuden henkilöistäkään ei saa vapaasti julkaista valheellisia tietoja. Kuten edellä jo esitin, todistustaakka on aina väitteen esittäjällä. Etenkin silloin, jos syytöksen kohteen pitäisi näyttää toteen, että hän EI ole tehnyt sitä, mistä häntä syytetään. Mieleen tulee vanha Speden sketsi, jossa yritettiin todistaa, että mies ei ole ollut mm. Marilynin, Lenitan ja lukemattomien muiden tunnettujen naisten kanssa. Ei auttanut, vaikka todistuksia oli paksu nivaska. Aina voitiin kysyä, että entäs Teijan kanssa...
Muistaakseni sinustakin on kirjoitettu jopa tässä blogissa valheellista tietoa. Mm. eräs valokuva-alan merkittävä vaikuttaja kertoi sinun tehneen "Huonoimman valokuvakirjan ikuna". Varmaan löytyy jostain vielä huonompi, eli jos sinulle tuli tästä paha mieli, niin mikset nostaa kissaa leivättömälle pöydälle?
Valheen ja mielipiteen välinen raja on monesti hyvin epämääräinen ja ohut. Kuin myös totuuden ja mielipiteen. Tässäkin blogissa on omia mielipiteitä pidetty surutta totuuksina ja muiden emävalheina.
Minä esitän yleensä mielipiteitä ja olen lähes varma siitä, että merkittävä osa niistä on vääriä tai ainakin kelvottomia. Siksi toivon, että fiksummat korjaisivat.
Olisiko niin, että mielipide muuttuu totuudeksi vasta näytön avulla. Ilman näyttöä on turha mennä oikeuteenkaan, ainakin pitäisi olla turha.
Oikeudessakin näyttöjä on kahdenlaisia: riittäviä ja ei riittäviä. Joku voisi olla sitä mieltä, että meikäläisellä on suhde Essi Wuorelan kanssa ja muitakin naisia on näköjään tapana kähmiä ihan julkisesti tämän näytön perusteella.
feature=plcp
Tämän näytön perusteella Poikkitieteilijä voisi lähinnä todistella sekä syyttömyyttään että syyntakeettomuuttaan.
No sehän on huojentavaa. Jos tuomio tulee, niin en joudu kiven sisään, vaan pääsen pehmustettuun huoneeseen.
Yllä mainitsemani Speden sketsi löytyy täältä. Käännetyn todistustaakan mestarillinen kuvaus.
Lähetä kommentti