Guggenheimvaalit

Helsingin kuntavaaleista 2012 ennustettiin tulevan Guggenheimvaalit. No, Guggelle kävi ainakin toistaiseksi miten kävi, ja vaalien Guggenheim-ulottuvuus suli käsiin kuin porkat entiselle miehelle unessa. Tein kuitenkin pienen taulukon siitä, miten Guggenheimiin jotenkin sekaantuneet hesalaispoliitikot pärjäsivät verrattuna vuoden 2008 kuntavaaleihin. Kaupunginhallituksen ulkopuoliset ovat silmiin sattuneita Guggenheimin kannattajia ja vastustajia. Lista heidän osaltaan ei ole mitenkään systemaattinen eikä täydellinen.

Tulosten perusteella voisi arvioidan Guggenheimin vastustuksen olleen äänien kannalta hieman kannattavampaa kuin sen puolustaminen, mutta sen verran pieniä erot ovat, että kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kannattane tehdä. Vaaleissa oli muitakin muuttujia kuin Gugge.
Pudonneet kaupunginhallituksen jäsenet on merkitty oranssilla pohjalla

Tuloksia voidaan tulkita monella tavalla, paljon useammalla kuin mitä puoluejohtajat tekivät vaalivalvojaisissa. Jos vastustajista Jussi Halla-aho jätetään pois (hänen äänimääränsä kasvu lienee johtunut ihan muista syistä), niin tulokset ovat aika lailla samanlaiset sekä kannattajien että vastustajien leireissä. Jotkut ovat lisänneet äänisalistaan, joillakin on hieman pudotusta. Siis ei ainakaan jytkyn tasolla mitkään Guggenheimvaalit.

Vihreistä Guggenheimia lähes raivoisasti kannattanut Kimmo Helistö menetti äänistään lähes kolmanneksen ja samalla valtuustopaikkansa. Vihreälle ehdokkaalle koko Guggenheim ei ollut hyvä vaalitäky, sillä ainoastaan Johanna Sumuvuori lisäsi listalla olevista kannatustaan. Loppupelissä sekoillut Ville Ylikahri putosi Helistön tavoin, vaikka lopulta asettuikin Guggenheimia vastaan.

Guggenheimin puolesta ratsastaneet Jussi Saloranta ja entinen päätoimittaja Martti Huhtamäki saivat lähinnä sääliääniä.  Huomattavaa on myös se, että myös  Guggea näkyvästi vastustanut demareiden Jorma Bergholm jäi ilman valtuustopaikkaa. Kaupungihalituksen jäsenistä putosivat edellä mainittujen lisäksi Jan D. Oker-Blom, Tarja Kantola ja Elina Moisio. Jonkinlainen kuoleman suudelma Guggen kanssa vehtailu näytti kaikesta huolimatta olleen. Riippumatta siitä, antoiko äänensä sen puoleta tai vastaan.

Guggenheimia vastusti myös Alaston kriitikko Otso Kantokorpi, mutta hän ei ollut ehdolla vuoden 2008 vaaleissa. Olettaisin kuitenkin merkittävän osan häen 357 äänestään tulleen Guggenheimin johdosta.

Arto Bryggare taas ei ollut 2012 vaaleissa ehdolla. Hänet olen jättänyt pois tilastoista.

Tämä on ehdottomasti poikkitieteellinen tilastollinen analyysi, mutta ehkä tästä voi päätellä sen, että kuntavaalit eivät olleet Guggenheimvaalit. Korkeintaan muutaman pudonneen ehdokkaan kohdalla. Heidänkin kohdallaan negatiiviset. Guggen kannattaminen tai kannatuksen suhteen takinkääntö ei tuonut ääniä vaan vei niitä. Sinänsä ei mikään ihme, niin suurta oli Guggenheimin vastustus viime keväänä  ja niin vähäistä sen kannattaminen, ainakin julkinen kannattaminen.