sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Maalaus valokuvasta





Kuvan lähde


Nimimerkki Sakari kummeksui edellisen postaukseni kommentissa: "Jostain kumman syystä valokuvasta tehtyä maalausta ei Suomessa pidetä tekijänoikeusrikoksena."

Tarkennetaan nyt sen verran, että kyseessä voisi olla tekijänoikeusrikos tai -rikkomus, jos se tapahtuu ilman valokuvaajan lupaa. Luvan voi antaa takautuvastikin. Ilman lupaa valokuvista tehdään enimmäkseen yllä olevan kaltaisia "taideteoksia" . Niistäkin varmaan suuri osa tilaajien omista räpsyistä maalattuja. Jos jotkut jäävät nuolemaan näppejään, niin lähinnä kuvittelisin niiden olevan koulu- ja muotokuvaajia.

Tekijänoikeuslain 2§  kertoo itse asiasta kuultuna seuraavaa:

"Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen.

Kappaleen valmistamisena pidetään sen valmistamista kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa. Kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa.

Teos saatetaan yleisön saataviin, kun:

1) se välitetään yleisölle johtimitse tai johtimitta, mihin sisältyy myös teoksen välittäminen siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana;

2) se esitetään julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle;

3) sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen; taikka

4) sitä näytetään julkisesti teknistä apuvälinettä käyttämättä.

Julkisena esittämisenä ja yleisölle välittämisenä pidetään myös esittämistä ja välittämistä ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille."

"Ahaa!" saattaa tarkkaavainen lukija huudahtaa. Lakitekstissähän puhutaan teoksesta. Suurin osa valokuvista ei ylitä teoskynnystä, joten tekijänoikeus ei päde esimerkiksi tilanteessa "toista tekotapaa käyttäen".

"Eipäs olla turhan hätäisiä" sanoo tähän poikkitieteilijä. Tekijänoikeuslaissa on ihan oma pykälänsä valokuvalle.

49 a §

"Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, muuttamattomana tai muutettuna:

1) valmistamalla siitä kappaleita;

2) saattamalla se yleisön saataviin.

Oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin.

Tässä pykälässä tarkoitettuihin valokuviin sovelletaan vastaavasti, mitä 2 §:n 2–4 momentissa, 3 §:n 1 ja 2 momentissa, 7–9, 11 ja 11 a §:ssä, 12 §:n 1 ja 2 momentissa, 13 ja 13 a §:ssä, 14 §:n 1, 3 ja 4 momentissa, 15, 16 ja 16 a–16 e §:ssä, 17 §:n 1 momentissa, 18 §:ssä, 19 §:n 1, 2 ja 5 momentissa, 20, 22 ja 25 §:ssä, 25 a §:n 1 ja 2 momentissa, 25 b, 25 d, 25 f–25 i, 26, 26 a–26 f, 26 h, 27–29, 39, 40, 40 c, 41 ja 42 §:ssä säädetään. Jos valokuva on tekijänoikeuden kohteena, voidaan vedota tekijänoikeuteen."

Mitä se merkitsee? Sitä saattaa maallikko kysyä yhtä ymmällään kuin Katekismuksen kymmentä käskyä lukiessaan. Selvennetään tätäkin. Lakiteksti jakautuu lukuihin, pykäliin, momentteihin ja kohtiin. Jostain minulle käsittämättömästä syystä pykälät numeroidaan juoksevasti luvuista välittämättä, mutta momentteja ei numeroida lainkaan, mutta kohdat taas numeroidaan numerolla ja kaarisulkeella.
Tekijänoikeuslain 1 luvun, 2§, 1 momentti on:
"Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen."

Tämä momentti on siis voimassa valokuvalle vain niiltä osin, kuin 49 a §:ssä luetellaan. Saman pykälän loppukaneetti "Jos valokuva on tekijänoikeuden kohteena, voidaan vedota tekijänoikeuteen" tarkoittaa niitä tekijänoikeuteen liittyviä seikkoja, joita EI ole mainittu 49 a §:ssä.

Mitä tämä tarkoittaa? No sitä, että valokuvan saa valmistaa ja saattaa yleisön saataville toista tekotapaa käyttäen. Siis vaikka maalaamalla fotorealistisesti.

Edelleen on syytä huomioida, että edellä oleva koskee vain teoskynnyksen alle jääviä valokuvia. Valokuvateokset saavat saman suojan kuin kaikki muutkin teokset.

Sakari pohtii myös sitä, voisiko tämä valokuvan vähäinen arvostus johtua siitä, että kaikki eivät pidä valokuvia taiteena. Luultavasti suurin osa valokuvista onkin jotain ihan muuta kuin taidetta - vaikka koko käsitettä taide ei ole kukaan onnistunut vielä kattavasti ja etenkään yksikäsitteisesti määrittelemään. Sillä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä, koska teoksen ei tarvitse olla taideteos saadakseen tekijänoikeussuojan. Tietokirjailijoina Sakari ja minä olemme luoneet yhdessä ja erikseen useita teoksia, joita emme edes itse ole väittäneet taiteeksi.

Todettakoon tässä vielä lopuksi, että nimimerkki Sakarin oman työhuoneen seinällä roikkui pitkään hänestä itsestään maalattu öljyvärivärimuotokuva, joka oli tehty koulukuvan perusteella. Olen takuuvarma siitä, että lupaa valokuvaajalta ei oltu kysytty. Tosin, kuten edellä olevasta käy ilmi, se ei olisi ollut tarpeenkaan. Rikka toisen silmässä tulee vain itse kullakin havaituksi helpommin kuin malka omassa.

Toinen merkillepantava seikka on se, että juristitkin ovat välillä eksyksissä tekijänoikeuslain pykäläviidakossa. Miten voidaan maallikolta edellyttää sen tuntemista vähänkin poikkeavissa tilanteissa. Kuten valokuvan kohdalla.

Melkoisiin tulkintoihin johtaa myös 4§ 2 momentti: "Jos joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan uuden ja itsenäisen teoksen, ei hänen tekijänoikeutensa riipu tekijänoikeudesta alkuperäisteokseen".  Kuinka vapaasti pitää muuntaa ja kuinka itsenäinen teoksen on oltava, jotta tämän pykälän ehdot täyttyvät? Paljonko on paljon?



Varmaan yksi kopioiduimmista valokuvista.

Mitäs tästä tuumataan?






 On tainnut tässäkin jäädä luvat taiteilijalta kysymättä - ja mallilta myös.

17 kommenttia:

Sakari Mäkelä kirjoitti...

Tässä lienee tosiaan hyvä esimerkki siitä, miten vaikeaselkoista lakiteksti on. Minusta kun tuo 2§ ekan momentin poisjättäminen sieltä 49§:stä ei tarkoita ollenkaan sitä, että valokuvaa saisi jäljentää toisella tavalla, vaan kun 1. momentissa puhutaan nimenomaan teoksesta, niin se ei koske valokuvaa. 2. momentti sen sijaan koskee.

2§ 2 mom:
"Kappaleen valmistamisena pidetään sen valmistamista kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa. Kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa."

49 a §
"Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, muuttamattomana tai muutettuna:
1) valmistamalla siitä kappaleita;
2) saattamalla se yleisön saataviin."


Minusta tuo on kirjoitettuna melko yksiselitteistä, eikä anna sijaa nimimerkki Timon tulkinnalle. Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus valmistaa kappaleita, ja kappaleen valmistamisena pidetään millä keinolla ja missä muodossa tahansa tehtyä.

(P.S. olin niin paljon todellisuutta komeampi siinä maalatussa muotokuvassa, että sitä kyllä voi pitää itsenäisenä teoksena :)

Timo Suvanto kirjoitti...

Laissa on kaksi ulottuvuutta. Lakiteksti ja sen tulkinta oikeustapauksissa. Kuten edellisestä postauksesta käy ilmi, niin hyvinkin pikkutarkasti lähes fotorealistisesti tehty maalaus valokuvan pohjalta on tulkittu uudeksi itsenäiseksi teokseksi. Ei siis pohjalla olleen valokuvan kappaleen valmistamiseksi.


Tulkinta ei ole siis minun vaan perustuu yhteen tuomioistuimen ratkaisuuun ja kahteen tekijänoikeusneuvoston lausuntoon. Lain tulkinnan suhteen nyt vain on niin, että niissä joidenkin tahojen tulkinnoilla on enemmän painoarvoa kuin joidenkin toisten. Kokonaan eri asia on se, toteutuuko oikeusoppineiden tulkinnoissa aina sekä oikeus että kohtuus.

Teos-näkökulman esille ottaminen on joko ymmärtämättömyyttä tai puhdasta retoriikkaa. (Sakarin tuntien veikkaan jälkimmäistä.) Tekijänoikeuslaki koskee teoksia ja kaikki 2§:n momentit käsittelevät nimeltä mainiten teoksia. Valokuvaan sovelletaan tekijänoikeudellisesti ns. lähioikeutta, jonka peruteella valokuvan tekijänoikeus on hieman suppeampi kuin teosten. Ei ole sattuma, että tekijänoikeuden 2§:n 1 momentti puuttuu valokuvan lähioikeuksista. Valokuvan kappaleen valmistaminen katsotaan suppeammaksi kuin teoksen kappaleen valmistaminen.

Toisaalta on syytä panna merkille myös kolikon toinen puoli. Lähioikeuden perusteella jokainen valokuva nauttii tekijänoikeuden suojaa. Mitään tasollista kynnystä ei ole kuten muunlaisilla teoksilla.


Suomessa kun ennakkotapauksilla ei ole niin merkittävää roolia juridiikassa kuin esim. anglosaksisssa maissa, niin mikään tulkintakaan ei ole kiveen hakattu. Voihan olla, että jos Keski-Vähälä kääntäisi kelkkansa ja haastaisi Finnfoton avustuksella valokuvansa maalarin oikeuteen, niin sieltä tulisi Sakarin tulkinnan mukainen ratkaisu. Suuresti kuitenkin epäilen, enkä pelkästään siksi, että siinä on niin monta jossia välissä.

Anonyymi kirjoitti...

Sallittua tai ei, niin valokuvasta kopioivaa taiteilijaa ei voi kovin korkealle arvostaa.

Sakari Mäkelä kirjoitti...

Niinpä, laki on sama kaikille, mutta tuomiot vaihtelevat - niinhän jo n.s. vanha kansa tiesi. Jokin ajatus (ehkä) on siinä kuitenkin ollut, kun 2§ 2 mom on otettu mukaan valokuvan lähioikeuksiin. Maallikko voisi ajatella, ettei ihan jonninjoutavia juttuja lakeihin kirjoitella, mutta harvoinkos sitä erehtyy. Tähänastiset tulkinnat tosiaan puoltavat sitä ajatusta, että oikeus on viis veisannut k.o. pykälistä.

Kuvasta maalattu muotokuva (se minun, esim.) voisi mahtua myös siihen "sallittua on muutaman kappaleen valmistaminen yksityiskäyttöön" -osastoon. Jos sitä olisi pitänyt kotona siis, maallikon ajatus olisi, ettei työpaikalla esillä olo ole yksityiskäyttöä, vaan julkista.

Jos valokuvasta maalattu taulu on itsenäinen teos, niin mitenkähän sitten siitä otetun kuvan julkistaminen blogissa? Tekijänoikeusrikkomus, ilmeisesti? - Palataan siihen, että kuvasta saa maalata taulun, mutta k.o. taulua ei enää saa sitten kuvata.

Timo Suvanto kirjoitti...

Tätä voisi tietysti vääntää ja spekuloida loputtomiin. Ehkä päällimmäiseksi edellä olevasta jää, että tekijänoikeuslaki on omaa luokkaansa sekavuudessaan ja osin epäloogisuudessaankin. Olkoot esimerkkinä siitä kina (eikä suinkaan ainoa), jonka kävin taannoin Sakari kanssa. Sakari väitti, että valokuvan tekijänoikeuksia ei voi olla useammalla kuin yhdellä henkilöllä. Minähän en sitä uskonut. Sakari väitti, että näin on, koska 6§ puuttuu valokuvaa koskevista lähioikeuksista.

"6 §
Jos kaksi tai useammat ovat yhdessä luoneet teoksen heidän osuuksiensa muodostamatta itsenäisiä teoksia, on tekijänoikeus heillä yhteisesti. Kullakin heistä on kuitenkin valta vaatimusten esittämiseen oikeuden loukkauksen johdosta."

No niin puuttuu. Sen sijaan kerrotaan, että valokuviin sovelletaan 11§, eli laissa oleviin valokuviin ei ole tekijänoikeutta. Toistaiseksi en ole nähnyt yhtään valokuvaa Suomen laissa. Kun kysyin näitä epäloogisuuksia lain valmistelijalta, niin vastaus oli suunnilleen seuraavat. Kun edellinen laki sisälsi samat epäloogisuudet, niin ne päätettiin jättää uuteenkin lakiin.

Selvä. Samaa järkkymätöntä logiikkaa esitti se taannoinen Helsingin päättäjä Finlandia-talon pintamateriaalin uudistamisesta. Käytetään vanhaa materiaalia (kuten tehtiinkin), niin ei tule mitään yllätyksiä. Sen käyttäytyminen kun tunnetaan.

Helsingin Maisteri kirjoitti...

Jotta ei menisi aivan jäsentenväliseksi...

Olen samaa mieltä "nimimerkki" Sakarin kanssa, että Finnfoto (tai miksei joku muukin taho) tekisi suuren palveluksen koko yhteiskunnallemme jos nostaisi asiasta oikeusjutun. Sittenhän saisimme ainakin jonkun tulkinnan aika moniselitteisestä laista.

Timo Suvanto kirjoitti...

1. Tekijänoikeusrikkomuskannetta ei voi nostaa, ellei ole asianomistajaa. Ainakaan tässä sushibaarijutussa sitä ei taida olla.
2. Tekijänoikeusneuvosto ja oikeusistuimet ovat ottaneet jo kantaa asiaan. Ei ole mitään syytä olettaa, että niiden kannat muuttuisivat.
3. Valokuvan pohjalta ilman valokuvaajan lupaa tehdyt maalaukset ja piirustukset ovat sekä yleiseltä että yksityiseltä merktykseltään hyvin vähäpätöinen asia. Sen kohteeksi joutunutta valokuvaajaa voi harmittaa, mutta esimerkiksi tulonmenetyksiä on varmaan aika vaikea osoittaa.

Sakari Mäkelä kirjoitti...

Jatketaanpa "jäsentenvälistä"....

Kohta 1. Tekijänoikeusrikkomuksesta kanteen voi nostaa vain asianomistaja, mutta tässä tapauksessa kyseessä onkin tekijänoikeusrikos. "Joka ansiotarkoituksessa tekijänoikeuslain (404/1961) säännösten vastaisesti ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle, loukkaa toisen oikeutta..... 7) valokuvaan..."

Levynkannen ansiotarkoituksesta ei sentään voitane olla kahta mieltä. Kuinka huomattava haitta on, se sitten lienee taas tulkintaa. - Tekijänoikeusrikoksesta voi syyttäjä syyttää.

Kohta 2. Tekijänoikeusneuvostokin voi viisastua ajan mittaan, jäsenet vaihtuvat ja niin tulkinnatkin. Saattaahan koittaa sellainenkin aika, että neuvostossa havaitaan älyllistä elämää.

Kohta 3. Vähämerkityksellisiä, totta kai. Kuten sekin, ajanko Kehä III:a kotiin 80 vai 87 km/h. Yleiseltä ja yksityiseltä kannalta aika vähämerkityksellistä, mutta jälkimmäisestä olen saanut laskun. Näissä maalausjutuissa yksi kerta riittäisi, ennakkotapauksena siihen viitattaisiiin kuten nyt joihinkin 70-luvun mainoskuviin.

Tietenkin tämänkaltaiset asiat ovat mitättömiä, ja taloudellinen merkitys on olematon. Kuvia käytetään surutta varsinkin netissä, eikä iso osa kansalaisista ole tainnut kuullakkaan, ettei "löydettyä" kuvaa saisi kopsia omalle FB-sivulle. Ja haitanneeko tuo, luultavasti ei. Ainakaan minua :)

Timo Suvanto kirjoitti...

1. Pitää paikkaansa, että asianomistajarikoksesta voidaan nostaa kanne ilman asianomistajaakin. Tuskin kuitenkaan sellaisessa tapauksessa, että valokuvan tekijänoikeuksien haltija itse on antanut jälkikäteen hyväksymisen valokuvan pohjalta tehtyyn maalaukseen.

2. Kun laki oli susi jo syntyessään, niin tässä tapauksessa voisi karsia susikantaa aivan suruttaa ilman pelkoa luonnonsuojelijoiden protestoinnista. Tekijänoikeuslaki sisältää aivan liian paljon taiteelliseen tulkintaan perustuvia seikkoja. Niiden suhteen ollaan loputtomassa hetteikössä.

3. Palaan tähän erillisessä postauksessa. Problematiikka tuskin kiinnostaa kovin monia, mutta omassa blogissani minun ei tarvitse välittää siitä.

Anonyymi kirjoitti...

"Kohta 2. Tekijänoikeusneuvostokin voi viisastua ajan mittaan, jäsenet vaihtuvat ja niin tulkinnatkin. Saattaahan koittaa sellainenkin aika, että neuvostossa havaitaan älyllistä elämää."

Oletan nimimerkki Sakarin olevan Suvannon kaverin Sakari Mäkelän Siuntiosta. Ihmettelen suuresti, että ohessa näkyvällä asenteella ei tullut viime kunnallisvaaleissa kuin 4 ääntä. Jos minä olisin siuntiolainen, niin olisin varmaan äänestänyt näin sovittelunhaluista miestä ja käskenyt vaimonkin äänestää häntä.

Anonyymi kirjoitti...

Minua kiinnostaisi tietää noiden rantakuvien taustat.

Timo Suvanto kirjoitti...

Siitä lienemme yhtä mieltä, että valokuvan tekijänoikeus on kappaleiden valmistamisen ja levittämisen suhteen tämän verran kapeampi kuin teosten: "...muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen."

Mitä se tarkoittaa, kun kuitenkin valokuvallekin pätee: "Kappaleen valmistamisena pidetään sen valmistamista kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa. Kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa."?

Veikkaan, että lakitekstin laatijallakaan ei ole hölkäisen pöläystä näkemystä siitä, mitä tämä teksti suomennettuna tarkottaisi valokuvan kohdalla.

Anonyymi kirjoitti...

Ne rantakuvat?

Timo Suvanto kirjoitti...

Siis mitä? Vähän tarkentaen.

Anonyymi kirjoitti...

Käsityönä valmistettu maalaus on jo tekotavastaan johtuen aina yksilöllinen teos, ei "laite jolla toisinnetaan" mitään. Ts. valokuvaa voi yrittää jäljitellä, jos osaa, ja ihminenhän muutenkin ottaa vaikuteita aina ja kaikkialta. Tekijänoikeusrikosta ei tapahdu jos maalari maalaa jotakin. Paitsi jos väittää sitä jonkun toisen alkuperäiseksi työksi, eikä jäljittelytapauksissa selvästi kerro että kyseessä on jäljitelmätyö.

Näinhän taideopiskelijat ovat vuosisatoja myös opiskelleet: yrittämällä "kopioida" mestareiden töitä. Tekijänoikeusfasistien on syytä pitäytyä lestissään ja olla rajoittamatta taiteellisen ilmaisun vapautta! On valmistusteknisesti ja juridesti täysin absurdia väittää, että maalaus voisi olla valokuvan kopio. Maalaus voidaan kyllä kopioida valokuvauksen keinoin.

Anonyymi kirjoitti...

Hmm. Entäpä elokuvien pysäytyskuvista valmistetut teokset (maalaukset)? Ilmeisesti pysäytyskuvatkin kuuluvat elokuvan tekijän tekijänoikeuden piiriin, ja pälkähästä voi päästä vain muuttamalla näkemäänsä teoksessaan tarpeeksi -vai kuinka?

Timo Suvanto kirjoitti...

Elokuvan yksittäiseen kuvaan sovelletaan valokuvan tekijänoikeuslainsäädäntöä. Tästä on jossain päätöskin, en enää muista missä. Elokuva on sitten näistä kuvista ja äänestä muodostuva oma teoksensa ja siihen sovelletaan teoksen tekijänoikeuslainsäädäntöä. Esim. suoja-aika on merkittävästi pidempi.