Sunday, 1 December 2013

Halki, poikki ja pinoon –tieteellinen peruskoulun päättötesti



Ilta-Sanomat järjesti opetushallituksen avustamana testikysymykset, joihin vastaamalla voisi päätellä, selviäisikö lukija nykyisestä peruskoulusta lävitse. Jos kysymykset edustavat opetushallituksen pedagogista tietotaitoa yleisemminkin, niin ennustan Suomelle ankeita aikoja koululaitoksen mallimaana. Sen verran kaukana kysymykset olivat siitä, mitä esimerkiksi minä pidän koulussa tavoiteltavina tietoina ja taitoina.

Kysymykset olivat pahinta lajia epäolennaista nippeliä trivialpursuittia. ”Mikä Raamatun evankeliumeista on vanhin?” Ehkä juuri siitä syystä meikäläinen vetäisikin täydet pinnat, kahdesta uskontoaiheisesta kysymyksestä tosin pelkällä säkällä.  Ehkä jonkinlaisena indikaattorina opetushallituksessa esiintyvästä tenttikysymysten laatimisen tasosta käynee se, että 15:sta kysymyksestä 2 jouduttiin muuttamaan niissä olevien virheiden johdosta.

Laadin varjotestin sen tapahtuman innoittamana, että tilasin muutaman kuution klapeja talven varalle. Siis peruskoulun oppimäärä klapien ympärille sijoittuvilla testikysymyksillä. Vaikka itse sanonkin, niin ne mittaavat paljon olennaisempaa tietoa ja ennen kaikkea päättelykykyä, kun Ilta-Sanomien testi.

Joudun pyytämään anteeksi, että Timon halki, poikki ja pinoon –tieteellinen peruskoulun päättötesti ei toimi kuin Flashin kanssa yhteensopivissa laitteissa. IPad on silloin ulkona. Kokeile kuitenkin tästä, olisitko sinä päässyt lävitse.

ps. 3.12.2013



Ilta-Sanomat julkaisi vielä lisäkaneetin artikkeliinsa.

"Ilta-Sanomien Peruskouluvisan pahimmaksi kysymykseksi paljastui kysymys maantiedosta.
Viime aikoina on puhuttu paljon Suomen lasten oppimistulosten romahtamisesta.

IS teki viime viikon perjantaina Peruskouluvisan, jotta koulunsa jo suorittaneet voisivat tarkastaa, pääsisikö omilla tiedoilla vielä peruskoulusta läpi.

Kysymykset laati IS:n pyynnöstä Opetushallitus, ja lisäksi osa kysymyksistä otettiin peruskoulun oppikirjojen mallikysymyksistä.

Testistä tuli huippusuosittu: 15 kysymyksen testi tehtiin yli 300 000 kertaa.

Vastauksia tarkastellessa paljastui samalla, mitkä olivat vastaajille vaikeimpia kysymyksiä.

Kaikkein vaikeimmaksi kysymykseksi osoittautui yhdeksännen luokan oppikirjasta otettu maantiedon kysymys: missä Euroopan maassa on eniten järviä? Vaihtoehtoja oli neljä: Suomi, Ruotsi, Venäjä ja Puola.

Liekö peruskoulussa toitotettu hokema Suomesta tuhansien järvien maana hämännyt, sillä yli 300 000 vastaajasta peräti 250 000 (eli 78 %) lukitsi väärän vaihtoehdon A eli Suomi.

Oikea vastaus oli B, Ruotsi. Venäjää veikkasi kymmenen prosenttia vastanneista.

Helsingin Kaupunginkirjasto on selvittänyt Ruotsin ja Suomen järvien määrän vertailua Kysy.fi-palvelussa. Selvityksen mukaan ruotsalaisten Nationalencyklopedi kertoo, että Ruotsissa on 4 370 vähintään neliökilometrin järveä (vrt. Suomen 2 589) ja noin 90 000 vähintään hehtaarin kokoista järveä (Suomessa on 56 000).

Yli viiden aarin kokoisia järviä ja lampia on Suomessa 187 888. Ruotsalaiset eivät näin pieniä vesialueita tilastoi Kaupunginkirjaston selvityksen mukaan samalla innokkuudella.

Venäjällä järviä on Encyclopedia Britannica -tietokirjan mukaan yli kaksi miljoonaa kappaletta. Esimerkkitehtävän laatija lienee tarkoittanut kysymyksessä siis Venäjän Eurooppaan kuuluvia osia."

Mitä tästä pitäisi ajatella? Suoraan sanoen en kehtaa kirjoittaa todellista mielipidettäni tähän., mutta syvältä se joka tapauksessa olisi.

Järvien lukumääien tietäminen eri valtioissa on täysin irrationaalista tietoa, ellei sitä osaa kytkeä jotenkin maan hostoriaan, elinkeinoelämään, liikennereitteihin yms. Ehkä kuvaavaa tälle puoliviralliselle testille (kuitenkin OPH:n laatimalle) on se, että tämän kysymyksen oikea vastaus Venäjä hylättiin, koska testin laatija ehkä tarkoitti vain Venäjän Euroopan puoleista osaa.  Miksei yhtä hyvin Suomen tai Ruotsin napapiirin eteläpuoleista osaa?


 


9 comments:

  1. Helsingin Maisteri2 December 2013 at 09:46

    Nämä kuvat on järjestään liian suuria, haittaa lukemista, pienemmätkin riittäisi.

    ReplyDelete
  2. Timo, kysymyksistäsi n:o 16 on ihmisen historiaan liittyvä. Niin kuukuisi vastauksenkin olla. Tsekkaisitko?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vähän muotoilin vastausta. Kysymys on n:o 17-

      Delete
  3. Heh, siinäkin fibasin. Huomasin muutenkin taantuneeni (nyky?)koululaisten tasolle noissa testeissä. Eli opin jälleen kerran, että luetun ymmärtäminen edellyttää tekstin lukemista ja, kha-hym, alusta asti. Siitä sain 'at least -2 points' kuten englannin maikkani 50-luvulla olisi huokaisten todennut!

    Kiva blogi tämä sinun.

    ReplyDelete
  4. This comment has been removed by the author.

    ReplyDelete
  5. Piti korjata - koivupuun kohta hiukan hämmensi, mutta oikeinhan se lienee, kaikki muut paitsi koivu mainitaan Raamatussa useasti.

    ReplyDelete
  6. Kuten Sakari hyvin tietää, olen - toisin kuin monet opetushallituksen byrokraatit - laatinut elämäni aikana tuhansia vastaavia kysymyksiä. Niin formaaleissa kuin informaaleissa oppimisympäristöissä. Kysymykset ja niiden vastaukset pyritään tekemään konteksti huomioon ottaen. Siis kysymykset ovat relevantteja ja vastaukset ovat ymmärrettäviä, mutta tietenkin virheettömiä.

    "Nobodys perfect", kuten erään filmin tunnettu loppurepliikki kuuluu. Virheitä tulee minullekin, ja olen tyytyväinen niiden oikaisuista.

    Tällä hetkellä olen mukana sisällöntuottajana juuri opetushallituksen rahoitamassa Näkyvä-projektissa. Tuotamassani materiaalissa keskeinen viitekehys on opetushallituksen laatimat opetussuunnitelman perusteet. Niiden mukaan kouluissa mennään sekä opetettavien että testattavien tietojen ja taitojen suhteen, tai sitten ei noudateta OPS:ia. Näin myös Näkyvä-projektissa, sillä OPS:n huomioonotto oli ehto rahoitukselle.

    Ilta- Sanomissa ollut testi, olkoot kuinka leikkimielinen tahansa, oli mahdollisimman kaukana opetussuunnitelmien perusteiden peruskoulun päättökokeen oppilaalle asettamista vaatimuksista. Valitettavasti sen teki 300.000 suomalaista, jotka saivat väärän kuvan siitä, mitä peruskoulun opetus pitää sisällään. Minun ehkä 300 testaajaa tavoittama testini olisi paljon lähempänä oikeaa tasoa.

    Toinen juttu on stten se, että opetussuunnitelman perusteissa määritellyt oppimisen tasot eivät toteudu läheskään kaikkien peruskoulun päästötodistuksen saajien kohdalla.

    ReplyDelete
  7. Tuo sinun testisi ei enää toimi. Rulla jää vain pyörimään, koska data.swf-tiedostoa ei löydy. Saisikohan sen vielä korjattua?

    ReplyDelete