Friday, 13 December 2013

Museot hyviä bisneksiä?




Kulttuurituristi miettimässä, mihin kulutukseen sijoittaa ne rahat, jotka jäivät säästöön, kun ei ostanut seinällä roikkuvaa pientä maalausta.


Museoiden vaikutusta lähialueittensa talouselämään on tutkittu. Näin tuloksia uutisoitiin.

"Museot kasvattavat lähialueidensa taloutta sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa, todistaa laajin suomalaisten museoiden talousvaikutuksista tehty tutkimus.

Vaasan yliopistossa valmistuneen Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksen mukaan jokainen museokävijä kasvattaa museon lähialueen taloutta 32 —49 eurolla. Summa on keskiarvo, johon on laskettu mukaan eri tyyppiset museoasiakkaat: paikkakuntalaiset, päivämatkalaiset ja hotelleissa yöpyjät. Yksittäisen suomalaisen museokohteen aluetaloutta kasvattavasta vaikutuksesta saa arvion, kun kertoo sen kävijämäärän näillä luvuilla.

"Kun tehdään kyyninen, alakanttiin laskettu arvio yhden kävijän talousvaikutuksesta, se on noin 32 euroa. Positiivisemman tulkinnan mukaan päästään lähes 50 euroon", kertoo tutkimuspäällikkö Arttu Vainio."

Lueskelin tutkimusraporttia Paavo Väyrysen metodilla. Oleelliset kohdat tarkasti, muut kursorisesti. Tutkimus vaikutti ihan pätevältä. Riittävän iso otoskoko, monipuoliset ja oleelliset kyselyt ja johtopäätöksetkin vaikuttivat tolkullisilta. Ainoa asia, joka jäi minua mietityttämään, oli enempi halki, poikki ja pinoon päättely kansantalouden kannalta.

Lienee selvää, että mikä tahansa vetovoimainen kohde, joka ei kilpaile lähialueen muun yritystoiminnan kanssa on eduksi muille palveluyrityksille. Alkon saaminen kauppakeskukseen on vähintään 6 + lisänumero lottovoitta kauppakeskuksen muille kaupoille. Joskus jopa saman alan yritykset tukevat toisiaan. Autokaupat ja huonekalukaupat keskittyvät samoille alueille. Keskinäinen kilpailu sitten ratkaisee, kuka korjaa suurimman potin siitä, että vaikka huonekaluostoksilla olevat asiakkaat suuntaavat ostosmatkansa huonekalukauppakeskittymään.

Mitä monimutkaisempi on alueen yritysten välinen suhde, sitä vaikeampi on päätellä, kuka hyötyy ja kenelle on haittaa toisista yrittäjistä. Otetaan esimerkiksi vaikka Guggenheim-Helsinki, joka sai juuri pakit kiinteistö lautakunnalta (mistä se tuskin on moksiskaan). Jos Guggenheimin optimistinen skenaario 650.000:sta vuotuisesta kävijästä toteutuisi ja samalla tutkimuksen yhtä optimistinen 50 euron kasvusta lähialueen taloudelle kävijää kohti myös toteutuisi, niin asiahan olisi sillä selvä. 32,5 miljoonan euron panos lähialueen yritystoiminnalle vuosittain. Miksei nimiä ole jo sopimuspaperissa?

Asia kun ei ole niin yksinkertainen. Kyseessä on ainakin osittain nollasummapeli. Jos museovieras raottaa lompsaansa museon lähellä olevassa kuppilassa, niin kauempana oleva kuppila jää siitä paitsi. Etelärannan ja molempien Espojen ravitsemusliikkeiden johdot kirjoittavat näppäimet sauhuten Guggenheimin tervetulleeksi toivottavia manifesteja. Jakomäen kuppiloiden pitäjien into Guggenheimin bisnestä elvyttävään vaikutukseen on huomattavasti vähäisempää.

Varmaan Guggenheimin hyödyttäisi joitakin lähialueen palveluyrityksiä, mutta joitakin se vahingoittaisi. Se aika ja osin varmaan rahakin, mikä kuluisi Guggessa käytäessä olisi poissa muusta kulutuksesta. Keille tässä pelissä jäisi Musta Pekka käteen, sitä on etukäteen vaikea päätellä.

Heurekassa tulee käymään tänä vuonna noin 400.000 vierailijaa. Museoliiton tutkimuksen matematiikan mukaan hyöty lähialueelle olisi noin 20 miljoonaa euroa. Epäillä tuota soppii. Olen sen verran pitkään pyörinyt Heurekan liepeillä ja katsellut siellä käyvän väen käyttäytymistä, että johtopäätöksilläni on hatusta vedettyjä mielipiteitä enemmän kokeellista pohjaa.

Heurekaan tullaan Heurekan vuoksi. Juuri muuta syytä yleistä syytä tavallisella ihmisellä ei ole tulla Heurekaan. Sinne tullaan autolla, joka jätetään parkkipaikalle tai junalla, josta on suora mitään palveluja sisältämätön reitti Heurekaan. Samaa tietä takaisin ja kaikki kulutettu raha on kulutettu Heurekassa. Tikkurilan liikkeet jäävät pääosin nuolemaan näppejään.

Voi olla, että jotkut Heurekassa kävijät poikkeavat samalla reissulla jossain lähellä olevissa Kehä III:n lukuisissa ostoshelveteissä, mutta nekin käynnit ovat sitten kauempana olevilta  vastaavilta liikkeiltä pois. Ei minulla ole esittää mitään lukuja tilalle, mutta siitä olen aivan varma, että museokäynnit eivät lisää edes bruttokansantuotetta ilmoitetulla 400 miljoonalla vuosittain. Nettovaikutus on tietysti vielä pienempi, koska tavaran ja palvelun tarjoamisestakin on kustannuksia.

Tein kuluvana vuonna kaksi museokäynteihin liittyvää matkaa. Kesällä kävin Mäntässä katsomassa Paperiperkele-näyttelyn ja samalla reissulla kävin katsastamassa Keuruun museossa olleen ikiliikkujanäyttelyn, jonne olin tehnyt videon Heurekan ikiliikkujasta. Olin siis varta vasten liikkeellä museoiden takia.

Mäntän näyttelyssä oli paljon väkeä. Voin hyvin kuvitella, että he jättivät kaupunkiin muutakin rahaa kuin pääsylippuihin kuluvan. Minun panokseni mänttäläisten hyvinvoinnin lisäämiseksi oli näyttelystä ostetut kaksi hyrrää, pullakahvit ja tankkaus huoltoasemalla. Itse näyttelymaksun (muistaakseni 5 euroa) laistin lehdistökortillani. Keuruulla onnistuin rikkomaan näyttelyesineen, jonka johdosta poistuin paikalta kipin kapin. Näyttelyssä olin ainoa kävijä, joten en usko sen näyttelyn kovin paljon Keuruun taloutta paikanneen. Kuntaliitos on edessä, on vain päätettävä, kenen kanssa lyödään hynttyyt yhteen. Jyväskylän, Mäntän vai Jämsän?

Toinen museomatkani suuntautui Pariisiin. Hotelli varattiin läheltä museoita, joten tässä teoria toimi. Lounastin ja ostin tuliaiset myös hotellin lähellä olevissa paikoissa. Siis teoria päti Pariisissa, mutta ei keskisessä Suomessa. Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei tietenkään kannata tehdä minun matkoistani ja kulutuksesta niillä, mutta ne kuvastavat sitä, että museokäynnin vaikutusta kulutukseen on hyvin vaikea arvioida. Ei edes jälkikäteen, ennen ampumista nyljetystä karhusta puhumattakaan. Tämä ei tosin tunnu guggenheimilaisia lainkaan huolestuttavan. Rahaa kun tulisi ovista ja ikkunoista aina Lahtea ja Jyväskyllä myöten, kunhan vain saataisiin pytinkin Etelärantaan pystyyn. Sen kauempana asujilta onkin enää turha kysyä. Heille saa luvan riittää ilo olla valtion osuuden verran hankkeen maksumiehinä ja -naisina. Nyt ja etenkin hamassa tulevaisuudessa.

Jos joku tekee edellä olevasta sellaisia johtopäätelmiä, että vastustaisin jotenkin museoita, niin se menee täysin metsään. Minusta museoiden arvo on niiden kulttuurillisissa arvoissa eikä talouden pönkittäjinä. Museo voi toimia myös turistirysänä, mutta se on tietyllä tavalla bonusta ja sen on minun mielestäni tapahduttava museon perimmäisen tarkoituksen ehdoilla. Parhaiten se onnistuu tekemällä museosta (tässä tarkoitan käsitettä aika laveana) mielenkiintoinen. Heurekan vuosi 2013 on hyvä esimerkki tästä. Eikä laakereilla voi jäädä makaamaan. Vuoden 2014 tammikuun ensimmäisenä päivänä useimpien museoiden ovesta astuu sen vuoden kävijä numero yksi. 

5 comments:

  1. Museoiden kahvilat ja museokaupat saavat "tutkimuksesta" hinnoitteluperusteen: 2 kahvia ja pulla 39 euroa. Näin siinä käy. Juuri samoin esittää isännöitsijä asian yhtiökokouksessa vuosittain: Pirkanmaalla (nimi muutettu) on vesimaksu keskimäärin x euroa kuukaudessa/henkilö, Eikös me nosteta vesimaksu samaksi? Ja kuinka käykään, keskiarvo nousee, vesimaksu nousee....

    Tietääkös blogisti muuten mistä se museokauppakrääsä tulee kun näyttää olevan ihan samaa niin Suomessa kuin ulkomaillakin? Onko sekin hinnoiteltu tuon tutkimuksen avulla?

    ReplyDelete
  2. Kävin menneellä viikolla Salon taidemuseossa katsomassa Ilkka Lammin näyttelyä. Arvostettu taiteilija, joka etupäässä kopioi kuvansa (tai niiden aiheen ja sommittelun) suurten mestarien valokuvista - Cartier-Bressonia, Stiegliziä jne.

    Aika hyvin haarukkaan meni menot museon ulkopuolella - tankki oli tyhjä, joten piti poiketa huoltikselle. Hinta oli niin törkeä, että periaatteesta tankkasin 70 l tankin vain puolilleen, 60 eurolla. Ostin loput sitten muusta kunnasta, mutta tulihan sitä siten Salonkin liike-elämää piristettyä. Tosin vain siksi, että hannasin tankkausta menomatkalla viheliäisen sään vuoksi. Muutoin en olisi Salossa pysähtynyt muualla kuin taidemuseon pihalla.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eläkeläinen pääsee k.o. museeon 2 eurolla, pressikortin haltija ilmaiseksi. Maksuista ei Salo olisi paljon meikäläisen osalta vaurastunut.

      Delete
  3. Tulkoon Guggenheim - ja maassa rauha. Mutta ei minun rahoillani.
    Vaikka eri asioiden rinnastaminen onkin naivia, niin en malta kuitenkaan olla miettimättä sitä että miksi meillä kerätään ytksityistä rahaa lasten sairaalaa varten ja samaan puuhastellaan yhteisen rahan kaatamista ulkomaanpellejen museohankkeeseen.

    Mielestäni sairaalan rakentaminen kuuluu yhteiskunnalle ja guggenheimien yksityisille ja yrityksille.

    niin ja ihmisillä hyvä tahto...

    ReplyDelete
  4. Tavallinen ihminen Espoosta2 January 2014 at 15:38

    Lähes molemmilla kerroilla kun olen käynyt (junalla) Heurekassa olen myös käynyt perheen kanssa syömässä lähimmän hotellin ravintolassa Tikkurilassa (Fransmanni tms). Joten ei tuo 32 euroa meidän osaltamme niin kaukana ole. Tosin tämän tutkimuksen virhemarginaali on yksi ravintolakäynti puoleen tai toiseen :-)

    ReplyDelete