Thursday, 9 October 2014

Guggenheim dollarilla, auringonnousu viidelläsadalla tuhannella.


Guggenheim dollarilla on minusta jo niin sikahalpaa, että ei kannata varastaa netistä. 

Tämän typynkin sai dollarilla. Tosin vain royalty-freen käyttöoikeuden blogiin. 

Olin kertoilemassa valokuvien myynnistä, markkinoinnista ja muusta sen sellaisesta Helsingin kirjasto kympissä Apple-käyttäjien järjestämässä tilaisuudessa. Joko aihe, esiintyjä tai näiden yhdistelmä ei kiinnostanut kovin montaa, mutta tunnelma oli mukava, ja kun palkkioni ei ollut sidottu kävijämäärään, niin väen vähäisyys ei haitannut minua.

Minun lisäkseni mikrofonin kanssa äänessä oli Merja Leppinen mediapankki Pond5:stä. Merja piti ihan mukavan puheenvuoron. Kun minulla on ollut aiemminkin kokemusta kuvapankeista, tosin ei muuta negatiivista kuin vaatimaton tulonmuodostus, niin Merjan antama kuva Pond5:n mahdollisuuksista oli minusta vähän liian positiivinen ollakseen totta. Joten piti mennä Pond5:n sivuille ja katsoa, mitä siellä on tarjolla.

Olihan siellä. Paikallaan olevaa ja liikkuvaa kuvaa. Valokuvaa ja grafiikkaa. Ääntäkin.  Jokaisen maun mukaan. Tämän kuvatoimiston kantavia ideoita on se, että kuvaaja saa itse hinnoitella kuvansa. Toimisto ottaa sitten prosenttikorvauksensa välityksestä.

Ihan heti ei tulisi mieleen sijoittaa tämän valokuvan royalty-free käyttöoikeuksiin 500.000 dollaria. 

Täytyy sanoa, että kovin on eriävät käsitykset kuviensa rahallisesta arvosta eri kuvaajilla. Halvimmillaan kuvia saa blogikäyttöön alle dollarilla, kallein silmään osunut oli aika tavanomainen auringonnousukuva, josta kuvaaja pyytää vaatimattomasti 500.000 dollaria. Tosin onhan se Cannesista, missä tunnetusti kaikki on kallista.  Tulee kuitenkin mieleen, että voikohan tässä ihan oikeasti siteerata vanhaa sanontaa: "Ei se hullu ole joka pyytää, vaan se, joka maksaa". Hakusana oli kuitenkin "taivas" ja onhan taivasosuuksista kautta aikain maksettu hyvinkin runsaasti, vaikka taivaanporttien aukeneminen maksajalle on enemmän kuin epävarmoja saatavia.

Halvallakin saa. Ostin yllä olevan Guggenheimin dollarilla ja alastoman naisen toisella. Molemmat mahtuivat hyvin blogin pitäjän budjettiin. Varsinkin Guggenheimin sain ihan pilkkahinnalla ainakin siihen verrattuna, mitä Helsingin kaupungin herrat ovat omasta Guggenheimista valmiita maksamaan. Tosin on alaston nainenkin tullut monelle loppujen lopuksi aika kalliiksi.

Tämän naisen saisi blogiin alle dollarilla. Kun käyttöliittymässä voidaan kuvia järjestää monella eri tavalla, niin tässä ne on järjestetty hinnan mukaan, halvin ylimpänä.

Tästä naisesta saisi pulittaa blogissakin 137,25 dollaria, isossa painokoossa 549 dollaria. Mistä yli 170-kertainen hintaero ylempään kuvaan verrattuna muodostuu? Täytyy myöntää, että kun muutenkin ymmärrän naisia huonosti, niin vähäpukeisten naisten valokuvien suhteen olen ihan diletantti. Täytynee konsultoida kaveriani Sakaria, joka on paremmin perillä genrestä. 

Alastomia naisia, tosin kuvapankeille tyypilliseen tyyliin  ns. sulojaan varsin niukasti, jos ollenkaan paljastavia, oli runsas valikoima. Myös hinnoissa löytyi diversiteettiä. Minun on vaikea ymmärtää, että loppujen lopuksi aika lailla samankaltaiset kuvat voivat erota hinnaltaan yli satakertaisesti. Tosin ei minun tarvitse yrittääkään ymmärtää. Riittää, kun joku toinen, jolla on massia enemmän, ymmärtää laadun päälle.

Kuvapankki- tai mediapankkitoiminta, kuten Pond5 itse haluaa kuvailla toimialaansa, on tietysti rehellistä liiketoimintaa. Joillekin se toimii jopa pääasiallisena tulonlähteenä, monille harrastajille mukavana motiivina kuvailla ja saada jopa pientä taskurahaa harrastuksestaan. En voi kuitenkaan sille mitään, että kun näen kuvapankkikuvan jonkun artikkelin kuvituksena, niin yleensä ekana mieleen tuleva ajatus on "Kuva ei liity mitenkään artikkeliin". Vaikka sitä ei olisi normaalin tavan mukaan edes mainittu. 

4 comments:

  1. Osa kaksi, varasta neljä! Niin se näkyy tässä jutussa menevän?

    ReplyDelete
  2. Kuvituskuvat otetaan itse tai ostetaan. Kuvaruutukaappaukset ovat kuvasitaatteja. Kuvasitaatti on yksi sitaatin muoto. Sitaaatti ylipäänsä on tekijänoikeuden rajoitus. Sitaattiin viitataan tekstissä tavalla tai toisella. Sitaatilla esimerkiksi todistetaan tekstin totuudellisuutta. Jos väittäisin mediapankissa olevan 500.000 dollarin hintaisen kuvan royalty free oikeudet myytävänä, niin harva uskoisi (edes minun lausumana) sitä todeksi. Kuvaruutukaappaussitaatti on osittain myös minun oikeusturvani vakuus. Pankkihan voisi (periaatteessa) poistaa kuvan sivuiltaan ja syyttää minua valheellisen ja pankin toiminnan kannalta haitallisen tiedon levittämisestä.

    ReplyDelete
  3. Mielenkiintoinen kuvateksti. TAKA OTETAAN NUORI NAINEN PESEE HÄNET TAKAISIN HARJALLA.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oiskohan käännöskone asialla? Tai käännöstoimisto? Veikkaan jälkimmäistä.

      Rear View Of A Young Woman Scrubbing Her Back With A Brush

      Delete