Saturday, 11 October 2014

Opi perusasiat; se ei koskaan ole liian myöhäistä


Kuvakaappaus Tony Northrupin Youtube-videosta. Minulle jäi vähän sellainen tuntu, että Tony on osittain väärällä alalla. Hänestä olisi tullut hyvä juristi peritaatteenaan: "Sotkuiset asiat selvitetään, selvät asit sotketaan".

Tony Northrup on tehnyt monia valokuvauksen perusasioita selventämään pyrkiviä videoita nettiin. Hänen laveasanaisuutensa alle vain tuppaa itse asiakin välillä hautautumaan niin syvälle, ettei siitä tahdo ottaa tolkkua. Yksi tällainen video on Northrupin polttovälin, aukkoarvon, kennon koon ja ISO-arvon välisiä yhteyksiä. Ainakin minun oli vaikea pysyä perässä ja käsitteet tuppasivat menemään päässäni enemmän sotkuun kuin selvenemään.

Minusta keskeinen syy käsitteiden sekottumiseen johtuu siitä, että kuvaajat on totutettu pitämään kinofilmikoon objektiivien polttovälejä mittatikkuina, joihin kaikki muu suhteutetaan, vaikka väkisin. Kuten kuvakulma. Siitä seurauksena on kuitenkin toivoton käsitteiden sotku. Koitan tässä hieman selventää muutamia peruskäsitteitä esimerkin avulla.

Oletetaan, että meillä on täyden kinokoon kennon (36 mm x 24 mm) omaava kamera. Sen nokalla on 100 mm:n objektiivi aukkoarvolla f:2.8. Tällä yhdistelmällä otetun kuvan kuvakulma, siis se kulma, joka näkyy kamerasta lävistäjien päätepisteiden välisten suuntien erotuksena, on 20 astetta. Pikkutele, sanoisivat fotarit.

Tehdään samasta kamerasta pienempikennoinen yksinkertaisesti peittämällä kennosta reunat pois  siten, että kennon kooksi tulee 18 mm x 12 mm. Mikä muu muuttuu? Ei mikään muu kuin kuvakulma. Se on nyt enää puolet edellisestä, eli 10 astetta. Aukkoarvo, joka on polttoväli jaettuna aukon halkaisijalla, pysyy tietysti samana, koska siinä lausekkeessa ei ole mitään hajuakaan kennon (tai filmin) koosta. Samoin syväterävyys ei muutu, eihän se voi vaihtua sen mukaan, kuinka suurelle osaa kennoa kuva valotetaan. Siis, jos kennoa vielä pienennetään, siten että sivujen pituudet ovat 6,4 cm x 4,3 cm, niin vain pienempi osa näkymästä saadaan vangittua kennolle, mutta se on ihan samanlainen kuin isompikennoisen kameran kuvassa. 

Monessa liemessä keitetty posliininen mallinukkeni. Kuva on otettu täyden kinokoon kameralla 100 mm:n objektiivilla aukolla f:2.8.

Kroppikertoimella 2 eli pituusmitoiltaan vain puolikas edellisestä kennosta olevalle kennolle kuva-ala olisi tällainen, kuten myös kuvan koko edelliseen verrattuna. Nukke pysyy koko ajan saman kokoisena ja tausta samalla tavalla epäterävänä.
Kroppikertoimella 5,6 kuva-ala ja  kuvan koko edelliseen verrattuna olisi tällainen. 


Näillä kameroilla nämä objektiivit rungossa otetut kuvat ovat kuvakulmaltaan samanlaiset. Canonin kennon on kaksi kertaa niin suuri kuin Olympuksen. Objektiivien polttovälit ovat 100 m ja 50 mm.

Jos nyt haluttaisiin ottaa pienemmälle kennolle kuva, jonka kuvakulma olisi sama kuin isommalle kennolle syntyvä, niin olisi käytettävä objektiivia, jossa on  lyhyempi polttoväli.  Minulla on kaksi kameraa, joissa on pienemmät kennot. Toisen kroppikerroin on 2, toisen 5,6.  Saman kuvakulman kuin kinokoon kamerassa 100 mm:n objektiivilla näillä saa 50 mm:n ja noin 18 mm:n polttovälisillä objektiivella.  Otetaan kaikki kuvat aukolla f:2.8 ja samalla valotusajalla kameroiden ISO-arvon ollessa samat (1/320 s ja ISO 100). Näin mentellen kuvat kinokennolle ja "kroppikennoille" otettuina ovat kuvakulman ja valotuksen suhteen suunilleen samanlaiset. Kamerat tosin eivät ole aivan identtisiä arvojensa suhteen ja yhden kameran kuvasuhdekin on vähän vanhahtava 4:3, kun se kahdessa muussa on kinokoosta tuttu 3:2. Keskeinen idea ei kuitenkaan katoa näihin pieniin epätarkkuuksiin.




Muuttuuko mikään? Muuttuu. Kuvan syväterävyys on sitä suurempi, mitä pienempi on kennon koko,  koska objektiivin aukko on fyysisesti pienempi polttovälin olleessa pienempi. Kun polttoväli puolittuu, niin aukon kokokin puolittuu, jotta aukkoarvo säilyisi samanlaisena. Kinokoon kamerassa pitää himmentää kaksi aukkoarvoa, jotta saataisiin samanlainen kuva syväterävyyden suhteen kuin mitä on  polttoväliltään puolet pienemmällä objektiivilla otetussa kuvassa. Valotusaika pienemmän kennon kamerassa on kuitenkin vain neljäsosa isomman kennon valotusajasta.




100 mm:n objektiivi pitää himmentää aukkoon 5.6, jotta syväterävyys olisi suunnilleen sama kuin 50 mm:n objektiivilla aukolla 2.8. Vastaavasti himmennystä 100 mm:n objektiivilla pitäisi olla peräti aukkoon 16 asti, jotta syväterävyys olisi vastaava, kun pienikennoisimmalla kameralla aukolla 2.8 otetulla kuvalla.  Jos ISO-lukema on kaikissa sama, niin valotusajat ovat tietysti lyhyemmät pienikennoisilla kameroilla.

Valotusajan muuttuminen saattaa herättää hämmennystä. Samanlaisen kuvan saa pienemmällä kennolla lyhyemmällä valotusajalla? Onko isossa kennossa muuta etua kuin suurempi syväepäterävyys sitä haluttaessa? Onhan suuri syväterävyyskin usein tavoiteltava ominaisuus. 

Yksi muuttuja on vielä piilossa. Nimittäin kennon pikseleiden lukumäärä ja kennon todellinen herkkyys. Tarkastellaan nyt kroppikertoimella 2 olevaa kennoa.

Jos kennon kokoa pienennetään vain rajaamalla sitä, niin yksittäiset kennopikselit ovat tietysti samanlaisia kuin ennen rajausta. Mikään muu kuin kuvakulma ja tietysti pikseleiden kokonaismäärä kuvassa ei muutu eli kuvan pikselikoko on enää neljäsosa alkuperäisestä. Sen sijaan jos pienemmässä kennossa pitäisi olla sama määrä pikseleitä kuin isommassa kennossa, niiden on oltava tiheämmässä. Tässä tapauksessa niiden koko olisi vain neljäsosa isomman kennon pikseleiden koosta. Kukin kennopikseli kerää vain neljäsosan siitä valosta, mitä isompikennoisen kameran kennopikselit tekevät. Pienempi kennoisen kameran signaalia on vahvistettava enemmän, jotta sen ISO-lukema olisi vertailukelpoinen isompi kennoisen kameran kanssa. Sen seurauksena pienempi kennoisen kameran kuvassa on enemmän kohinaa, varsinkin jos valoa on vähän. Se on väistämätön fysikaalinen seuraus, vaikka kohinaa voidaankin kuvasta poistaa erilaisin laskennallisin menetelmin.





Yksityiskohdat eri kameroilla oteistusta kuvista. Kameroina minulla oli täyden kinokoon kennon ja 20 megapikselin Canonin Mark II, Olympuksen jo vähän vanha kroppikertoimella 2 oleva 5 megapikselin E1 ja Panasonicin kroppikertoimella 5,6 ja noin 10 megapikselillä pelittävä DMC-LX7. Canon ylimpänä on ylivoimainen yksityiskohdan tarkkuudessa ja kohinattomuudessa. Oympuksenkin kuva on yllättävän kohinaton, mutta pieni pikselimäärä alkaa näkyä.  Panasonicin pienen kennon kohina alkaa jo tässä suurennoksessa tuntua. Kun valon määrä vähenee, niin suuren kennon edut tulevat vielä selvemmin esille. 

Mainittakoon vielä, että Canonin ja Olympuksen kennojen resoluutiot ovat suunnilleen samat. Kennojen pinta-alojen suhde on pyörein luvuin 4:1, kuten myös pikseleiden määrä. Näin ollen jokainen  alkeispikseli kummassakin kamerassa saa saman määrän valoa, jos valotusarvot ovat samat. Erot kuvan laadussa johtuvat sitten  muista muuttujista, kuten objektiivin piirrosta, kennon kyvystä taltioida siihen tulevaa valoa tai algoritmeistä, joiden avulla valoinformaatiosta muodostetaan lopullinen kuva. Muuttujia on paljon, eikä tässä jutussa ole tarkoituskaan raapaista yhtään pintaa syvemmältä muusta kohtaa kuin objektiivin polttovälin optisesta vaikutuksesta kuvaan.

Jos minulla olisi valta määrätä, mitä ja miten kameroiden kennoja ja objektiivejä pitäisi vertailla keskenään, niin antaisin vähän toisenlaista informaatiota. Polttovälin ja kroppikertoimien sijasta ottaisin käyttöön kuvakulman kertomaan, miten millaisen näkymän objektiivi antaa kussakin kamerassa kuvauskohteesta.

Vaikka näin:

Polttoväli 4,7 mm - 17,7 mm, vastaa kinokoossa polttovälien 24 mm - 90 mm kuvakulmaa
Suurin aukkoarvo f/1.4-2.3, vastaa kinokoossa aukkoarvojen  8.0- 13.0 syväterävyyttä.

Tässä merkintä 1:1.4-2.3 viittaa objketiivin valovoimaan eli siis suurimpaan aukkoarvoon polttovälialueen ääripäissä. "Kinokokoon suhteuttaminen" livauttaa helposti mieleen ajatuksen, että objektiivin valovoima myös heikkenisi samassa suhteessa. Näinhän ei ole. Jos objektiivin saisi jotenkin kiinni kinorunkoon, niin se toimisi siinä objektiivissa olevien arvojen mukaisesti.  Siis hyvin laajakulmaisena, mutta myös valovoimaisena. Tietenkin sellaisissa teknisissä seikoissa kuin piirtoympyrässä voisi tulla ongelmia, mutta ne ovat sitten eri juttu.

https://www.youtube.com/watch?v=eBU5OwPCczc

27 comments:

  1. Hyvä! Tätä minä kaipasinkin. Oikein hyvä!

    ReplyDelete
  2. Mistä näitä pelletestejä oikein tippuu? Digicamera.net voisi edes vähän katsoa, mille sivuille se linkittää. Esim. Panasonic DMC-LX7:n pisin polttoväli kinokoossa on 90 mm. Eihän se ole sama kuin 100 mm. Kiitos taas Matti Harjulle aikani tuhlaamisesta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos kommentista. Panasonic DMC-LX7 kameran zoom-objektiivin pisin polttoväli on 17,7 mm, täysin kameran kennon koosta riippumatta. Objektiivin valovoima tällä polttovälillä on f:2.3, edelleen täysin kameran kennon koosta riippumatta. Objektiivin muodostaman kuvan kuvakulma on hieman isompi kuin Canonin kuvakulma 100 mm:n objektiivilla. Olen rajannut Photoshopissa hieman Panasonicin kuvaa, jolloin sen kuvakulma vastaa Canoninilla otetun kuvan kuvakulmaa.

      Nimimerkki Anoonymous kuuluu ilmiselvästi polttovälidenialisteihin. Siis joukkoon, joiden mielestä objektiivin polttoväli muuttuu kameran kennon koon muuttuessa.

      Jos sivistyssana denilalisti on vieras, niin kannattaa googlata. Denialismi ja skeptisyys eivät ole synonyymejä. Denialismi ja jääräpäinen typeryys taas tuntuvat pesivän turhan usein samassa yksilössä.

      Delete
  3. Helsingin Maisteri12 October 2014 at 11:45

    Mistä näitä mielensäpahoittajia oikein tippuu? Nimimerkki voisi edes vähän katsoa, mille sivulle se kirjoittaa. Esim. lähettämällä viestin Matti Harjulle. Kiitos taas nimimerkille aikani tuhlaamisesta.

    ReplyDelete
  4. http://mattihartikainen.net/aukkoja-katsellen/
    Tämä on mielenkiintoinen aihe, jota voi lähestyä monelta kantilta. Tässä minun kanttini.

    ReplyDelete
  5. "Itse olin muodostanut mielikuvan polttovälin, aukon, valotusajan ja filmin herkkyyden välisestä vuorovaikutuksesta jo viime vuosisadalla kinofilmijärkkärillä kuvatessani. Siirryttyäni käyttämään Micro Four Thirds -kameraa, jonka kroppikerroin on 2, alkuun välillä vähässä valossa kuvatessani ihmetelin, kun valotusaika ei ollutkaan niin pieni, kuin olin sen kuvitellut valitsemallani ISO, aukko ja polttoväliyhdistelmällä olevan. Se johtui yksinkertaisesti siitä, että olin ajatellut polttovälin kinovastaavana ja katsonut aukon kameran etsimestä. Olen siis kuvitellut kuvaavani esimerkiksi 100 mm vastaavalla objektiivilla aukolla 4, kun minun olisi tullut kuvitella kuvaavani 100 mm vastaavalla objektiivilla aukolla 8. Silloin en enää olisi ihmetellyt pitkää valotusaikaa. Kuvaaja, jolla ei ole tällaisia päähän pinttyneitä mielikuvia, kuvaa 50 mm:n objektiivilla aukolla 4 sen kummemmin ihmettelemättä."

    Kopio Matin sivuilta. Minusta tässä on eksytty harhaan, tai sitten en vain ymmärtänyt sisältöä. Oletaan nyt vaikka, että kuvataan aukkoarvolla 2 ja samalla kamerasta asetetulla herkkyydellä. Valotusaika on aina sama täysin riippumatta siitä, mikä kroppikerroin kennolla on.

    ReplyDelete
  6. Näin minustakin. Aukkoarvo määrää valotusajan pituuden, ei objektiivin polttoväli.

    ReplyDelete
  7. Ei kannata ihan kaikkea uskoa mitä internetin ihmeellisessä maailmassa kerrotaan.
    Käykää vaikka kirjastossa tai jutelkaa ammattilaisten kanssa siitä mikä on kuvakulman ja perspektiivin ero.

    ReplyDelete
  8. Väärin sammutettu!

    Käsitteet kuvakulma ja perspektiivi menevät monesti hieman päällekkäin. Niillä on myös kuvainnollisia merkityksiä, Eri ihmisille on niillä eri määritelmät mielessään. Siksi täsmensin, mitä minä tarkoitan tässä käsitteellä kuvakulma. Englanninkieliset point of view ja angle of view lienevät yksikäsitteisempiä. Tarkoitin tässä viimeksimainittua ja myös määrittelin sen.

    Monilla sanoilla on myös useita merkityksiä, jotka ilmenevät vasta asiayhteydestä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ehkä tässä onkin se ongelma.
      Kuvakulma tarkoittaa aivan tiettyä asiaa valokuvuksessa. Se ei ole mielipide tai suomennoksesta kiinni.

      Delete
    2. Tästä lienee turha ruveta vääntämään. Varsinkaan nimettömän puskistahuutelijan kanssa, joka ei pysty tuomaan keskusteluun muuta näkökulmaa kuin tuon jo mainitun "Väärin sammutettu".

      Olen tuolla alempana esittänyt kaksi eri tulkintaa käsitteelle kuvakulma valokuvauksen yhteydessä. Kummastakin tavasta löytyy runsaasti esimerkkejä, jopa nimeltä mainittavan valokuvauksen ammattilaisen kanssa keskustellessani. Kuten vaikka Matti J. Kalevan. Myös englannin kielisessä tekstissä näkee käsitettä angle of view käytettävän kahdessa eri merkityksessä.

      Poikkitieteeseenkään ei kuulu nimetön puskista huutelu ja loppumaton vänkääminen. Tästä aiheesta julkaisen enää vain nimellä esitetyt ja näyttöaineistolla perustellut näkemykset. Muut moderoidaan armotta pois.

      Delete
  9. Kirjasto oli kiinni. Mikä on kuvakulman ja perspektiivin ero?

    ReplyDelete
  10. Se on veteen piirretty viiva. Molemmilla käsitteillä on useita merkityksiä, jotka ilmenevät asiayhteydestä.

    Valokuvaaja etsi eri kuvakulmia.
    Mikä on 100 mm:n objketiivin kuvakulma kinokamerassa?

    On eri asia, jos tilannetta tarkastelee sammakko- tai lintuperspektiivistä.
    Perspektiivin avulla 2-ulotteiseen kuvaan saadaan syvyysvaikutelma.
    Kavaljeeriperspektiivi on yksi monista matemaattisista perspektiiveistä.

    Minulla on muuten suoritettuna yliopistollinen kurssi deskriptiivisestä geometriasta sekä Teknisessä korkeakoulussa (Aalto yliopistossa nykyään) että Helsingin yliopiston matematiikan laitoksella. Joten muodollista pätevyyttä löytyy, on ns. paperit takataskussa.

    ReplyDelete
  11. Sanat menevät muuten:"Opi perusasiat. Se ei riitä, mutta opi ne...".

    ReplyDelete
    Replies
    1. 1. säkeistö menee näin:

      "Opi perusasiat. Niille, joiden aika on tullut, se ei koskaan ole liian myöhäistä.
      Opi kaikki aakkoset. Se ei riitä, mutta opi ne. Älä anna sen harmittaa, vaan ala jo.
      Sinun täytyy tietää kaikki. Sinun täytyy astua johtoon."
      -- Bertolt Brecht (suom. Hannu-Pekka Lappalainen)

      Delete
  12. On siinä muitakin viisauksia. Sinänsä ei mikään ihme, onhan tekstin takana Bertolt Brect.

    "Älä pelkää kysyä, toveri
    Älä usko kuulopuheisiin, ota selvää
    Mitä itse et tiedä, sitä et tiedä."

    Sopii kuin nyrkki silmään tähän keskusteluun kuvakulmista.



    ReplyDelete
  13. Jos nyt joku tämän blogin seuraaja on niin sivistymätön, että kerrottakoon kyseessä olevan Bertolt Brechtin klassikkoruno. Brecht kirjoitti Oppimisen ylistykseen (Lob des Lernens) vuonna 1932 ensi-iltansa saaneeseen Äiti-näytelmään, joka perustui Maksim Gorkin samannimiseen romaaniin. Musiikin näytelmään teki Hans Eisler, jonka version Oppimisen ylistyksestä on suomeksi levyttänyt Koiton Laulu. Suomessa laulu tunnetaan kuitenkin paremmin Eero Ojasen sävellyksenä. Sen ovat levyttäneet Agit-Propin ohella Kristiina Halkola, KOM-teatteri ja UMO. Laulun suomennos on Hannu-Pekka Lappalaisen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. https://www.youtube.com/watch?v=eBU5OwPCczc

      ;-)

      Delete
  14. Matti Hartikainen12 October 2014 at 20:42

    Yritän vielä täsmentää.

    Oletetaan, että minulla on kamerassani (kroppikerroin 2) 12 mm:n objektiivi ja kuvaan aukolla 2.8. Ajatellessani objektiivia vanhaa kunnon kinokokoa vastaavana on polttoväli 2 x 12 mm = 24 mm ja aukkohan on 2.8. Yhdistelmä vaikuttaisi aika valovoimaiselta, mutta jotta mielikuva valovoimasta olisi oikea, täytyisi myös aukko ajatella kinovastaavana. Toisin sanoen, jos mielikuvassa kerrotaan polttoväli jollain kertoimella, on mielikuvaa aukostakin muutettava samassa suhteessa. Tässä tapauksessa kinovastaava aukko olisi 5.6. Jos polttoväli ilmoitetaan (tai ajatellaan) kuviteltuna ja aukko todellisena, on seurauksena mielikuva objektiivista, joka on todellista valovoimaisempi. Kysymys on mielikuvasta, objektiivi on todellisuudessa tietenkin se mikä se on.
    Tämä on hankala asia. Ajatus karkaa helposti omille teilleen, eikä lopulta ole enää selvillä siitä mitä on vertailemassa ja mihin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olet ihan oikeassa. Nimittäin siinä, että ajatus karkaa helposti omille teilleen, eikä lopulta ole enää selvillä siitä mitä on vertailemassa ja mihin.

      Keskeinen syy (minusta) tähän on se, että päätelmiin yritetään koukata polttovälin kautta. Ajatellaan minun kahta kameraani, Canonia ja Olympusta. Molempiin minulla on makro-objektiivit. Canoniin 100 mm, f:2.8 ja Olympukseen Zuiko 50 mm; f:2.0. Kumpi on valovoimaisempi? Zuiko tietysti, kun se kerta kaikkiaan on valovoimaisempi. Sen valovoima on f:2.0 ja Canonin f:2.8.

      Otetaan molemmilla kameroilla kuva suurimmalla aukolla. Jos Olympuksen valotusaika aukolla f:2.0 on vaikka 1/100 sekuntia, niin Canonia täytyy valottaa 1/50 sekuntia aukolla f:2.8. Edelleen, jos molempiin kuviin halutaan sama syväterävyys, niin Canonin lasiin täytyy laittaa aukoksi f:4.0 ja valottaa 1/25 sekuntia. Siis isokennoista täytyy valottaa enemmän.

      Jokin nyt mättää, ajattelee varmaan valokuvauksen teknisiä perusasioita opiskeleva lukija. Ei halvempi ja pienempi objektiivi voi tuottaa enemmän valoa kuin kalliimpi ja isompi objektiivi. Jotain puuttuu.

      Se on kennolle muodostuvan kuvan koko. Objektiivin piirtoympyrän on oltava niin suuri, että se peittää kennon kokonaan. Pieni kenno, pieni piirtoympyrä, suuri kenno, suuri piirtoympyrä. Esimerkiksi en voisi käyttää Olympuksen 50 mm:n objektiivia Canonissa (vaikka kiinnityskin onnistuisi) oikein kunnolla ns. normaaliobjektiivina, koska sen piirtoympyrä on pienempi kuin Canonin kenno.

      Canonin kenno on pinta-alaltaan neljä kertaa niin suuri kuin Olympuksen kenno. Kun kennopikseleidenkin suhde on sama, niin periaatteessa molemmat valottuisivat ihan samalla tavalla em. objektiiveilla samoilla arvoilla kuvattaessa. Canonissa olisi ainoastaan nelinkertainen määrä valottuneita pikseleitä.

      Valovoimalla pyritään myös lyhyeen syväterävyyteen. Jos Olympus haluaisi tehdä Canonin 100 mm ja f:2.8 vastaavan 50 mm:n objektiivin, niin sen valovoiman olisi oltava f:1.4. Hintaa ja etulasille kokoa tulisikin ihan eri tavalla kuin nykyiselle f:2.0 valovoimaiselle.

      Delete
    2. Matti Hatikainen13 October 2014 at 10:35

      ”Valovoimalla pyritään myös lyhyeen syväterävyyteen. Jos Olympus haluaisi tehdä Canonin 100 mm ja f:2.8 vastaavan 50 mm:n objektiivin, niin sen valovoiman olisi oltava f:1.4. Hintaa ja etulasille kokoa tulisikin ihan eri tavalla kuin nykyiselle f:2.0 valovoimaiselle.”
      Tässä vastauksesi viimeisessä kappaleessa tuli esille juuri se mitä olen yrittänyt selittää, tosin käänteisenä. Eli, jos Olympuksessa olisi 50 mm:n objektiivi, jonka valovoima olisi f:1.4 ja sitä verrattaisiin 100 mm:n objektiiviin (kinovastaavuus), tulisi vertailussa ajatella valovoimakin vastaavasti kertoimella 2. Silloin valovoima olisi juuri tuo f:2.8.
      Tässä tapauksessa minulle olisi jäänyt ”mutu tunne”, että kyseessä on 100 mm:n objektiivi, jonka valovoima on f:1.4. Juuri tämä helposti syntyvä väärä mielikuva on se mikä minua on häirinnyt.

      Delete
  15. Jos ajatellaan asiaa valo-opin suurein (valostahan on kyse mitä suurimmassa määrin), niin kahden samavalovoimaksen objektiivin lävitse virtaavan valon valaistusvoimaakkudet ovat samat. Tätä mitataan lukseina. Valon määrä eli lumeneissa mitattava valovirta on on suuremmassa objektiivissa tietysti suurempi. Ihan sama, kuin suuressa virrassa virtaa enemmän vettä kuin pienessä purossa, vaikka virtausnopeudet olisivat samat.

    Auttavatko nämä analogiat ketään muuta kuin korkeintaan fysikaalisesti (edes jotain asioita) ajattelemaan tottuneita. Kyky nähdä samanlaisia rakenteita eri asioissa auttaa kuitenkin hahmottamaan niiden lainalaisuuksia.

    ReplyDelete
  16. Mun kameraa voi käyttää FX:n lisäksi 1.2 tai 1.5 cropilla.

    Nyt vasta kuulen, että jos vaihdan moodin croppiin, pitää valotusta muuttaa!!! Jestas, aina sitä oppii...

    :)


    (On tuosta porukan numerolukutaidottomuudesta ja perusgeometrian ymmärtämättömyydestä paljon hupiakin, mutta aina joskus jää ihmettelmään sitä itseluottamuksen määrää, joka saa ihmisen opastamaan toisillekin asiaa, josta ei ymmärrä hölkäsen pöläystä, niin sanotusti. - No, rahasta tietysti sitten, se on toinen juttu, kun asuntolaina pitää maksaa.)

    ReplyDelete
  17. Sopiiko tässä yhteydessä ihmetellä toista perusasiaa eli histogrammia ja sen suhdetta aukkoihin ja kennon dynamiikkaan. Vasemmalla arvo 0 on musta ja oikealla 255 on valkoinen. Joskus näkee histogrammin jaetun esimerkiksi tasavälein viiteen aukkoon. Eikö tuo histogrammin aukkojen määrä ole kuitenkin täysin riippuvainen kennon dynamiikasta?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Histogrammi on sovittu koodattavaksi 8-bittisen kuvan mukaan. Siis arvoina 0-255. Esim. Canonin takanäytössä histogrammi on jaettu viiteen alueeseen, mutta niillä ei ole mitään tekemistä aukkoarvojen kanssa. Histogrammi on vain jaettu tasavälisiin alueisiin RBG-arvojen mukaan. Ensimmäinen on 0-51, toinen 52-103 jne.

      Delete
    2. Ansel Adamsin kehittämää zone-systeemiä voidaan ymmärtääkseni soveltaa myös digitaaliseen valokuvaamiseen. Silloin kuitekin kyseessä on printattu kuva, ei kuvaruudulta katsottava. Enempää en osaa sanoa, Sakari saattaa tietää paremmin. Täällä kuitenkin jotain.

      http://dpanswers.com/content/tech_zonesystem.php

      Delete
  18. On hassua, että aina kun joku yrittää valottaa näitä eri kennokoon suhteita ja vastaavuuksia keskenään, niin syntyy porua: joko ei ymmärretä, tai ymmärretään tahallisesti väärin. Tämän kertainen Timon esitys oli parhaita lukemiani. Asiaa ei yhtään helpota se, että asiaa todellakin on vaikeaa selittää helposti auki, koska eri ihmisillä eri käsitteet tarkoittavat eri asioita.

    Tuota Hartikaisen valovoimalogiikkaa en oikein tahtonut ymmärtää oikein enkä väärin? Fakta on toki se, että jos kroppi- ja kinokennoisella kameralla otetaan kuva samalla aukolla ja samasta kohteesta, niin suurempi kenno vastaanottaa absoluuttisesti enemmän valoa. Tämä sana absoluuttinen on nyt mielenkiinnon kohteena. Oletetaan, että seinässä on kaksi erikokoista ikkunaa, suuremmasta ikkunasta tulee enemmän absoluuttista valoa sisään, se on selvä. Mutta jos menet seisomaan vuorotellen ikkunoiden eteen, niin kasvosi kylpevät täsmälleen yhtä kirkkaassa valossa. Kameramaailmassa tämä tarkoittaa sitä, että pienempi kenno tarvitsee vähemmän absoluuttista valoa koska piirrettävä pinta-ala on vastaavasti pienempi. Kameran aukkoluku on suhde, ei absoluuttinen arvo, jolloin valotusajat ovat samalla aukolla samat riippumatta kennon koosta.

    ReplyDelete