Wednesday, 15 October 2014

Lisää syväterävyyttä








Seikkailut terävyysalueen jännittävässä maailmassa jatkuvat. Keskeinen motiivini näihin tutkimuksiin on selvittää itselleni, mistä syväterävyydessä optisena ilmiönä oikein kyse. Kuten aikaisemmista osista varmaan on käynyt ilmi, niin asia ei ole ollenkaan simppeli ja selkeä juttu, ei edes vai pitäisikö pikemminkin sanoa varsinkaan poikkitieteilijälle. Odotan, suorastaan pyydän korjauksia asioihin, jotka olen ainakin kommentoijan mielestä ymmärtänyt ihan tai vähän pieleen. "Väärin sammutettu" ei ole kovin rakentava kommentti.

Otin uuden kuvasarjan, jossa vakioin toisen muuttujan, eli polttovälin. Kaikki kuvat on otettu samalta etäisyydeltä objektiiveilla, joiden polttoväli on 50 mm. Molemmissa aukkoarvo oli 4.0. Ainakin minun silmiini ylimmässä kuvassa on suhteessa pisin terävyysalue. Parhaiten kuvia voi vertailla keskenään klikkaamalla yhtä, jolloin ne voi katsoa peräkkäin.

Alin kuva on rajaus ylimmästä kuvasta siten, että se on suunnilleen rajattu keskimmäisen kuvan mittojen mukaan. Näin menetellen alimmat kuvat näyttävätkin suunnilleen samanlaisilta terävyysalueensa suhteen. Ainakin minun silmiini. Pienet erot johtuvat enemmän objektiivien eroista kuin erilaisista optisista ominaisuuksista.

Ylin kuva on otettu Canon Mark II:lla ja keskimmäinen Olympus E1:llä. On varsin ymmärrettävää, että Canonin kuvasta rajattu versio ja Olympuksen kuvat ovat lähes samanlaiset terävyysalueensa suhteen. Objektiivien polttovälit ja aukkoarvot ovat samat ja molempien kennojen pikselitiheys on suunnilleen sama.

Miksi sitten Canonin rajaamaton kuva näyttää siltä, että siinä olisi pidempi terävyysalue? Siksi, että isommalla kennolla terävyysalueen rajan määrittävän epäterävyysympyrän raja on isolla kennolla suurempi kuin pienellä. Kinokoon kennolla rajana yleisesti pidetään 0,03 millimetriä, kroppikertoimen 2 kennolla 0,015 millimetriä. Kun kuvat näytetään saman kokoisina, niin suurikennoisemman kameran kuva näyttää syväterävämmältä. 

Viimeisin kuva rajattu ylimmästä kuvasta ilman koon muuttamista. Sekin näyttää terävyysalueeltaan olevan pidempi kuin suuremmat kuvat.


Terväsyysaluelaskurin näkemys terävyysalueiden pituudesta kahdesta ylinnä olevasta kuvasta. Kuvat on tarkennettu sanan "LAIVALOMAT" viimeiseen T-kirjaimeen. Kuvista voi hyvin nähdä,että terävyysalue ei lopu kuin veitsellä leikaten, vaan hiipuu pikku hiljaa epäterävämmäksi. Yllä olevia arvoja käytetään yleisesti epäterävyysympyrän raja-arvoina. 


Tämä oli kova sana valokuvamaailmassa 46 vuotta sitten. Lupaukset kuvien onnistumisesta olivat vähintään yhtä katteettomia kuin nykyäänkin. 

Vintiltäni löytyneitä noin 50 vuotta vanhoja Hesareita selatessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota mainosten suureen määrään. Nykyisen Hesarin talouskerros kusisi hunajaa, jos nuo ajat vielä palaisivat. Ei ole pelkoa siitä. 

3 comments:

  1. Riimittelyn helmiä: "Asioi Fotossa - onnistut kuvanotossa".

    ReplyDelete
  2. Olen ihan sekaisin. Vertailet suuri- ja pienikennoista kameraa ja kuvaat samalta etäisyydelta ja samalla aukkoarvolla. Välillä pienempikennoisessa on pidempi terävyysalue, välillä suurepikennoisessa. Voitko selittää?

    ReplyDelete
  3. Ei tämä minullekaan oikein auennut. Ylin kuva on Canonin täyskennolla otettu, kuva numero kaksi Olympus 4/3, kolmas kuva Canonin kuva rajattuna? neljäs kuva Canon rajattuna, mutta saman kokoisena kuin ylin kuva?

    Jos näin, niin kuvassa 2 ja 3 on sama syväterävyys niin kuin pitääkin koska suurempaa kennoa on rajattu vastaamaan pienempää ja aukko ja polttoväli ovat identtiset.
    En kyllä ymmärrä, että mitä ajetaan takaa jos väität, että ylimmässä kuvassa vaikuttaa oleva pidempi terävyysalue? Suhteellisesti vai absoluuttisesti? Ylimmässä kuvassa kohteet ovat ”kauempana” jolloin ne tietenkin näyttävät terävimmiltä. Sama asia kuin mitä tahansa valokuvaa katsoo riittävän kaukaa, niin se näyttää terävältä.

    ReplyDelete