sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Savolaista tekijänoikeutta




Alla tekijäoikeusneuvoston antaman lausunnon loppuosa edellisen blogin kommenteissa käsitellyn teoskynnyksen pakeilta. Asian käsittelyssä eivät olleet paikalla sen paremmin neuostossa valokuvausta edustava asianajaja Mari Lampenius kuin hänen varamiehensä yhteiskuntatieteiden maisteri Heikki Jokinen.

Kuten alla olevasta lausunnon perusteluista käy ilmi, niin valokuvan teoskynnyksen korkeus on hyvin savolainen: "Voip olla niinniin, voip olla toisiinnin piäin". Lakaimiehillä on sanonta, että sotketut asia selvitetään ja selvät asiat sotketaan, riippuen siitä kummalla puolella pöytää ollaan. Tekijänoikeusasioiden suhteen voisi todeta, että laki itsessään on niin sotkuinen, että lisäsotkemissa ei lakimiehiä tarvittaisi. Ei ainakaan päättämään, mitkä valokuvat ovat taidetta ja mitkä postmodernia tekotaidetta.

Sanokaa nyt hyvät ihmiset, olenko aivan väärässä, kun alla oleva kuulostaa minusta lähinnä postmodernilta kafkalaisuudelta.

"Tekijänoikeuslaista tai sen esitöistä ei ilmene selkeitä perusteita sille, mille tasolle teosvalokuvan teoskynnys tulisi asettaa. Hallituksen esityksen 287/1994 mukaan valokuvateoksiin sovelletaan samoja säännöksiä kuin kuvataiteen teoksiin. Teostason määrittely on jätetty oikeuskäytännön tehtäväksi. Oikeuskirjallisuudessa mm. Rainer Oesch ("Det reformerade upphovsrättsliga skyddet av fotografier". Nordiskt Immateriellt Rättsskydd 4/1996, s. 396.) ja Per Jonas Nordell ("Rätten till det visuella" 1997 s. 103- 116) ovat todenneet valokuvateosten teoskynnyksen olevan sama kuin kuvataiteen teosten, joiden teoskynnys on matala. Toisaalta Harenko ym. katsovat, että käytännössä on perusteltua asettaa valokuvien teoskynnys melko korkealle ja katsoa teoksiksi vain valokuvat, jotka selvästi ilmentävät tekijänsä luovuutta ja ovat itsenäisiä ja omaperäisiä. (Harenko ym. "Tekijänoikeus –kommentaari ja käsikirja" 2006 s. 429).


Valokuvan teostason ylittymisen arvioimiseksi on huomioitava yhtäältä valokuvana ilmenevä lopputulos ja toisaalta valokuvaajan tekemät lopputulokseen vaikuttaneet valinnat. Valokuvan teostasoa arvioitaessa on tarkasteltava valokuvaa eri elementtiensä muodostamana kokonaisuutena.


Valokuvaaja voi tehdä lopputulokseen vaikuttavia valintoja ennen valokuvan ottamista muun muassa oivaltamalla kuvaushetkeen liittyvät erityispiirteet, sommittelemalla kuvauskohteen, valitsemalla kuvan rajauksen, kontrastin, terävyysalueen, kuvakulman, valotuksen tai kuvauskohteen lisävalaisemisen.


Valokuvaaja voi kuvan otettuaan käsitellä valokuvaa. Valokuvat, joiden ottamiseen sisältyy vain valokuvaajan pieni tai olematon luova panos, eivät voi olla teoksia. Valokuvaajan luovan panoksen voidaan katsoa puuttuvan kokonaan esimerkiksi valvontakameran kuvista. Valokuvaajan luova panos on pieni tai olematon myös tarkoitukseltaan ja lopputulokseltaan tavanomaisissa kuvissa kuten esimerkiksi passikuvissa. Tällaisten valokuvien kuvausprosessi ei sisällä riittävästi valokuvaajan henkistä luovaa työtä eikä tuloksena ole omaperäistä ilmaisua vaan valokuvaajan toiminta on lähempänä mekaanista kameran automaattista valokuvaustoimintoa.


Valokuvan julkaisemisella tai julkaisemattomuudella ei ole merkitystä arvioitaessa sitä, ylittääkö valokuva teoskynnyksen vai ei. Valokuvaajan ammattitaidon tasolla tai sen puutteella ei ole merkitystä valokuvan teoskynnyksen arvioimisessa. Amatöörivalokuvaajakin voi luoda teosvalokuvan. Valokuvan tarkoituksella kuten sillä, onko kuva tarkoitettu esimerkiksi lehtikuvaksi, valokuvanäyttelyyn tai perheen valokuva-albumiin ei ole merkitystä arvioitaessa teoskynnyksen ylittymistä. Valokuva voi ylittää teoskynnyksen ja saada suojaa teoksena, jos valokuva ilmentää valokuvaajansa omaperäisiä valintoja siten, että voidaan olettaa, että kukaan muu ei olisi päätynyt samanlaiseen lopputulokseen saatuaan tehtävän valokuvata samaa kohdetta. Valokuvan on oltava tällä tavalla valokuvaajansa henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos.


Tekijänoikeusneuvosto on arvioinut sille lausuntopyynnön liitteenä toimitettujen valokuvien valokopioita. Lausuntopyynnön liitteenä olleessa valokuvassa, jossa on kuvattu mies rakennuksen katolla, valokuvaaja on oivaltanut kyseessä olevan omaperäinen tilanne ja tallentanut kohteen valokuvaan siten, että lopputuloksena on ollut kuvakulmaltaan, rajaukseltaan ja kohteen sommittelun osalta siinä määrin omaperäinen valokuva ettei kenenkään muun voida olettaa päätyneen samanlaiseen lopputulokseen. Valokuva ilmentää tekijänsä luovia valintoja eli persoonallista henkistä työtä siten, että valokuvaa on pidettävä tekijänoikeuslain 1 §:ssä tarkoitettuna teoksena.


Lausuntopyynnön liitteenä olleessa valokuvassa, jossa mies makaa tornin edessä nurmikolla, valokuvaaja on yhdistellyt luovasti kuvan erilaisia elementtejä ja sommitellut ne valokuvaksi siten, ettei kenenkään muun voida olettaa päätyneen samanlaiseen lopputulokseen. Valokuva ilmentää tekijänsä luovia valintoja eli persoonallista henkistä työtä siten, että valokuvaa on pidettävä tekijänoikeuslain 1 §:ssä tarkoitettuna teoksena. Lausuntopyynnön liitteenä olleessa valokuvassa, jossa on lapsia traktorin kyydissä, on kuvakulman ja perspektiivin avulla saatu aikaan syvyyden, etäisyyden ja liikkeen vaikutelma. Lisäksi valokuvan rajaus ohjaa katsojan katseen suuntaa. Tekijänoikeusneuvosto katsoo valokuvan olevan siinä määrin omaperäinen, ettei kenenkään muun voida olettaa päätyneen samanlaiseen lopputulokseen. Valokuva ilmentää tekijänsä luovia valintoja eli persoonallista henkistä työtä siten, että valokuvaa on pidettävä tekijänoikeuslain 1 §:ssä tarkoitettuna teoksena.


5 Puheenjohtaja Marcus Norrgård


Sihteeri Marco Grönroos


Lausunto on käsitelty tekijänoikeusneuvoston täysistunnossa. Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Marcus Norrgård (puheenjohtaja), Pekka Heikkinen, Pirjo Kontkanen, Sari Nieminen, Pekka Pulkkinen, Risto Ryti, Anne Salomaa, Pekka Sipilä, Markku Uotila, Martti Virtanen ja Ahti Vänttinen."

Lopuksi vielä juristin näkemys siitä, millä erotetaan oikea valokuvataide premodernista tekovalokuvataiteesta. Ote on Sanoma OY:n vastineesta Nasredtinin  Olympiatulen sytyttämis kuvan tapauksessa, jota siis käsiteltiin edellisen blogin kommenteissa.


"Kuva on päiväntapahtumasta otettu valokuva, annetusta tilanteesta otettu uutiskuva, ei taiteellisuutta ja kuvaajan omaa panosta ilmentävä teos. R ei ole itse suunnitellut kuvan kohdetta eikä näin ollen ole myöskään voinut vaikuttaa kuvan sisältöön. R ei ole itse voinut vaikuttaa siihen, mihin aikaan tuli on sytytetty. Näin ollen hän ei ole myöskään voinut vaikuttaa kuvassa oleviin valoihin ja varjoihin, vaan ne ovat annetut. R ei ole myöskään voinut vaikuttaa siihen, mistä suunnasta Nurmi tulen sytyttää ja mihin suuntaan tuuli kääntää tulen liekit. R ei ole voinut vaikuttaa Nurmen vaatteisiin eikä kuvan taustaan. Kuvakulma tulen sytyttämisestä ei ole omaperäinen eikä persoonallinen. Kuvan muoto ja rajaukset ovat sellaisia, etteivät ne ilmennä R:n persoonallisuutta.

Valokuva voi olla teos, jos se ilmentää kuvaajan omaa panosta. R:n ottama kuva ei sitä kuitenkaan tee. Kuva on otettu annetusta tilanteesta kuvan muotoa ja esim. valotusta etukäteen suunnittelematta. R ei ole voinut muuttaa kuvan sisältöä ja ottaa uusia otoksia kerta toisensa jälkeen. Teoksen valmistaminen suunnitellaan huolellisesti etukäteen, valoja ja muotoja voidaan muuttaa kesken kuvauksen ja hakea kuvaajaa eniten miellyttävää otosta. Teoksen valmistamisessa kuvaaja vaikuttaa kuvan sisältöön muutenkin kuin vain laukaisijaa painamalla. R ei ole tehnyt muuta kuin ottanut kuvan mekaanisesti. Osin hänen ammattitaidostaan, mutta osin myös tuurista johtuen kuva on onnistunut erinomaisesti. Jos kuva ei olisi onnistunut, R ei kuitenkaan olisi voinut ottaa sitä uudestaan" 

R (siis Nasredtin eli Nasa) ei ole voinut vaikuttaa, mihin suuntaan tuuli kääntää tulen liekit! Siinäpä oiva taiteen kriteeri. Olen mykistynyt tämän tulkinnan edessä.


5 kommenttia:

Matti Äyräs kirjoitti...

Tämän tekijänoikeuslain kohdan tulkitseminen tekee tekijänoikeusneuvoston jäsenistä täysiä pellejä. Tämän roolin näytteleminen tuntuu tosin hyvin istuvan heille.

Valokuvaus on näköjään kuten golfin peluu. Pelkkää tuuripeliä. Toki mitä enemmän harjoittelee, sitä enemmän tuppaa tuuriakin olemaan.

Timo Suvanto kirjoitti...

Wikipedian mukaan jaottelua valokuvan ja valokuvateoksen välillä on vain harvoissa maissa. Käsitteet ovat vähintäänkin sekavat. Esim. photographic work tarkoittaa näköjään eri yhteyksissä valokuvaa tai valokuvateosta.

Nykyisestä tekijänoikeuslaista on sanottu, että se oli susi jo syntyessään (monilta muilta tärkeämmiltä osiltaankin kuin tältä valokuva/valokuvateos osaltaan). Tähän näkemykseen ei ole vaikea olla yhtymättä. Laki on toki virkamiesten valmistelema, mutta sen eduskuntaan tuonut kulttuuriministeri Tanja Karpela jäänee historiaan yhtenä epäpätevimpänä. Olin paikalla, kun Karpela yritti selvittää lakia eri kultuuuriärjestöjen edustajille. Harvoin on joutunut tuntemaan niin suurta myötähäpeää jonkun puolesta.
Niin tai näin, Suomen lainsäädännössä oleva tekijänoikeuden suojan jakoperusta johtaa kestämättömään tilanteeseen, mikäli valokuvaajat alkavat arvuutella tekijänoikeusneuvostolta valokuviensa teosluonteen perään. Valokuva-automaatin tekemässä passikuvassa (varsinkin nykyisessä tarkoin määritellyssä biometrisessä kuvassa) teoksen määreet tuskin toteutuvat ja tunnetun valokuvataiteilijan tunnettu ja taidokas näyttelyssä ollut valokuva tuskin herättää keskustelua sen teosluonteesta. Tähän väliin jäävät kuvat ovatkin sitten teoksia tai tavallisia valokuvia "kauneus on katsojan silmässä" -periaatteen mukaan.

Timo Suvanto kirjoitti...

Pieni lisäanekdootti. Taidemaalari Aukusti Tuhkan tyttärenpoika kyseli isoisänsä valokuvien teosluonteen perään.

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Valokuvaajan+perinn%C3%B6st%C3%A4+syntyi+kiista/1135224307406

"Luovutuksen epäselvyyttä enemmän Lehtosta suututtaa Museoviraston lausunto kuvien laadusta. "Kuva-arkiston yli-intendentin Sirkku Döllen asiantuntemukseen viitaten Museoviraston mielestä yksikään kokoelman kuvista ei ylitä teoskuvan kynnystä.

Lehtonen ihmettelee, kuinka joku voi sanoa noin ehdottoman tuomion tuhansien kuvien kokoelmasta.

Sirkku Döllen mukaan Tuhkan kuvat ovat dokumentteja, joista pääosa on otettu Maatalouskeskusten liiton ja Filmiyhtymän palveluksessa, usein opetuskäyttöön..."

Toisaalta tekijänoikeusneuvosto toteaa yllä olevassa lausunnossaan: "Valokuvaajan ammattitaidon tasolla tai sen puutteella ei ole merkitystä valokuvan teoskynnyksen arvioimisessa. Amatöörivalokuvaajakin voi luoda teosvalokuvan. Valokuvan tarkoituksella kuten sillä, onko kuva tarkoitettu esimerkiksi lehtikuvaksi, valokuvanäyttelyyn tai perheen valokuva-albumiin ei ole merkitystä arvioitaessa teoskynnyksen ylittymistä."

Todettakoon kuitenkin, että Jyri Lehtosen lähettämistä kolmesta ehdokkaasta tekijänoikeusneuvosto lopulta päätyi kahden osalta teoksen kannalle, tosin erimielisenä päätöksestään.

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/tekijaenoikeusneuvoston_lausunnot/2007/liitteet/TN_2007-15_edi.pdf

Ehkä tämä koko prosessi kuvastaa tämän lainkohdan päättömyyttä.

Jukka Siukonen kirjoitti...

http://www.histdoc.net/viipuri/tuhka.html

Olisiko tämä Tuhkan valokuva teos? Siinä on käytetty sommittelun elementtiä kehys.

Timo Suvanto kirjoitti...

Viipurin linnan kuva ei ollut niiden kuvien joukossa, joista Tuhkan tyttärenpoika Jyri Lehtonen haki tekijänoikeusneuvoston lausuntoa valokuvan teosluonteesta. Siksi on turha ottaa kantaa siihen.

On syytä huomata, että tekijänoikeusneuvoston lausunto on vain suositus. Juridisesti valokuva saa teoksen statuksen tai jää sen alle vasta oikeuden päätöksellä. Siitäkin voi tietysti valittaa kuten muistakin tuomioista. Valokuvan teosluonteesta tuskin tulee oikeusjuttua muutoin kuin siitä syystä, että kuvaa käytetään ilman lupaa suoja-ajan jälkeen.

Hyvä esimerkki siitä, miten juristitkin ovat välillä ihan hukassa tekijänoikeuden kanssa on tämä Finnfoton sivuilta löytyvän Valokuvaajan tekijänoikeusoppaan (suosittelen lukemista) käsittelemä tapaus.

"Valokuvaaja Marja-Leena Gyllden lainasi kolme kuvaansa Pälkäneellä kunnan elinkeino-asiamiehelle matkailuesitettä varten. Kuvat toimitettiin edelleen mainostoimistolle esitteen tekoa varten. Esite valmistui, mutta kuvia ei palautettu. Jonkin ajan kuluttua kuvaaja löysi kuvansa viinipullon etiketistä. Esitteen tehnyt mainostoimisto vastasi myös viinietiketistä. Gyllden otti yhteyttä mainostoimistoon, joka kieltäytyi sopuratkaisusta. Asia meni oikeuteen, yleinen syyttäjä syytti mainostoimiston toimitusjohtajaa tekijänoikeuden loukkauksesta. Tampereen käräjäoikeus tuomitsi syksyllä 1996 toimitusjohtajan 1600 mk sakkoihin. Mainostoimisto ja toimitusjohtaja joutuivat maksamaan kuvaajalle korvauksia 3500 mk sekä vastaamaan oikeudenkäyntikuluista. Käräjäoikeuden mielestä oli raskauttavaa, ettei toimitusjohtaja vaikka tunsi tekijänoikeuslain vaivautunut selvittämään kuvan käyttöoikeuksia. Käräjäoikeus piti valokuvaa teoksena. Kuvan teostaso putosi hovioikeudessa, joka katsoi kuvan valokuvaksi, mutta säilytti silti korvaukset ennallaan."

Valokuvan teosluonteella ei ollut mitään tekemistä itse asian kanssa. Siitä huolimatta sitä käsiteltiin pitkään sekä käräjä- että hovioikeudessa. Vieläpä eri tuomioin. Valokuvalla ja valokuvateoksella on täsmälleen samat tekijänoikeudet muilta osin kuin suoja-ajan pituuden suhteen. (No levittäminen on myös erilainen, mutta se ei kuulu tähän.

Tekijänoikeusoppaan voi käydä lataamassa täällä - ilmaiseksi.

http://www.finnfoto.fi/files/2007/12/valokuvaajan_tekijanoikeusopas.pdf