Sunday, 25 December 2011

Piilo- vai avomainontaa?

Ilta-Sanomien "toimituksellinen artikkeli" ja siihen liittyvä "kuvajournalistinen valokuva" Kaija Koosta ja Peugeotista on poistettu lehden nettisivuilta, mutta oheinen ruutukaappaus niistä on vielä jäljellä. Teksti on nippa nappa luettavissa kuvaa hiirellä klikkaamalla. Jos haastateltavalla ei ole muitä kuulumisia kerrottavana kuin ylistää uutta autoaan "sen ajattelevan puolestani" tai "se on minulle kuin uusi koti", niin toimittajan journalististen hälytyskellojen pitäisi alkaa soida ja kovaa.

Julkisen sanan neuvosto antoi  langettavan päätöksen Ilta-Sanomille piilomainontaa koskevassa asiassa. Lehti kehui itse ja antoi haastateltavan kehua tiettyä automallia kritiikittömästi ja mainosmaisesti, eikä väitteille esitetty riittäviä perusteita.

Neuvostolle asiasta kantelun tehneen henkilön mukaan ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä ja piilomainonta on torjuttava. Ilta-Sanomien verkkolehdessä 18.6.2011 julkaistu juttu on artikkeliksi naamioitu mainos, jossa on toimituksellista sisältöä vain siteeksi.

Vastineessaan julkisen sanan neuvostolle Päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa, että Ilta-Sanomien toimittaja on haastatellut Ilta-Sanomien verkkolehdessä 18.6.2011 julkaistua juttua varten Kaija Kokkolaa (jäljempänä Kaija Koo) juhannuskeikoista. Laulajatar on kertonut matkustavansa keikoille omalla autollaan, ja tässä yhteydessä hän on tuonut esiin sen, että hän on varsin ihastunut uuteen autoonsa. Uutta, Peugeot-merkkistä, autoa on hänen kertomansa mukaan myyty Suomessa vain yksi kappale. Kaija Koo on painottanut ihastuneensa autoon autokaupassa ollessaan ja tehneensä heräteostoksen.

Ilta-Sanomat katsoo Sadeojan mukaan, ettei jutussa ole kyse toimituksellisen aineiston muotoon puetusta ilmoituksesta taikka piilomainonnasta. Ilta-Sanomat ei ole vastaanottanut automerkiltä minkäänlaista taloudellista etuutta jutusta eikä myöskään ole tietoinen siitä, että Kaija Koolla olisi sopimusta automerkin kanssa. Ilta-Sanomien tarkoituksena ei ole ollut tukea tuotteen myyntiä, vaan kertoa ajoneuvon tärkeästä merkityksestä paljon keikkailevalle, vuosittain 35 000–40 000 kilometriä ajavalle, suomalaistähdelle. Kyseissä jutussa ei ole kritiikittömästi tuotu esiin Peugeot-merkkiä yleisesti, vaan siinä on kuvailtu Kaija Koon keikkamatkailua ja hänen Suomessa ainutlaatuista autoaan laulajattaren kommenttien mukaisesti. Näin ollen juttu on tehty journalistisin, ei kaupallisin tai mainonnallisin perustein.

Miten tähän pitäisi oikein suhtautua? Tarkastellaan asiaa aluksi vaikka semantiikan näkökulmasta. Sana "piilo" yhdyssanassa tarkoittaa jotain sellaista, joka ei ole näkyvillä. Piilopaikka, piilokopio sähköpostista, kuurupiilo. Jos jotain mainostetaan näin räikeästi sekä tekstissä että kuvassa kuin Ilta-Sanomat on tässä tapauksessa tehnyt, niin minusta kyseessä on avomainos, ei piilomainos.

Koska julkisen sanan neuvoston päätöksillä ei ole toimeenpanovaltaa ja sen arvovaltakin oli lautakasajutun jälkeen vähän niin ja näin, niin termin "langettava päätös" sijasta käyttäisin termiä "sormenheristys" ja "vapauttava päätös" sijasta vaikka termiä "pään silitys".

Päätoimittajan rooliin kuuluu tietysti lehtensä puolustaminen. Siitä huolimatta odottaisi joskus vähän enemmän itsekriittisyyttä lehdistönkin taholta. Selvän mokan myöntäminen ei vie arvovaltaa, pikemminkin se lisää sitä. Lipsahduksia ja ylilyöntejä tulee kaikille. Koska lukija taajuaa  ilman muuta päätoimittajan tässä asiassa joko valehtelevan tai sitten olevan täysi idiootti tässä asiassa, niin miten lehteen voidaan luottaa muissakaan jutuissa.

Hesarissa sen sijaan oli 24.12.2011 juttu Sinituotteen toimitusjohtaja Ilkka Brotheruksesta. Jutun kuvituksena olleesta valokuvasta voi sen sijaan hyvällä omalla tunnolla todeta sen olevan piilomainontaa. Sen verran hyvin Sinipiika on saatu kuvaan piilotettua, että ainakaan minä en sitä sieltä löytänyt. Tosin samaan hengenvetoon voi todeta, että en myöskään keksinyt miten 5/6 tyhjää tilaa sisältävä profiilikuva antaa itse juttuun lisäarvoa. Ellei sitten sen viesti ole, että se on siivottu puhtaaksi kaikesta ylimääräisestä yhtä kätevästi kuin Sinituotteen siivousvälineillä.

 Koittakaapas löytää Sinipiika tästä kuvasta! Niin hyvin se on saatu piilotettua.

19 comments:

  1. Luultavasti toimittajan itsensä ottama kuva. Surullinen esimerkki siitä, mitä seuraa, kun toimittajan ja valokuvaajan työt yhdistetään. Luulisi Hesarilla olevan varaa laittaa myös kuvaaja mukaan keikalle.

    ReplyDelete
  2. This comment has been removed by a blog administrator.

    ReplyDelete
  3. Siis voi helvetti jaksetaanko tästä vieläkin jankuttaa.. jos Kaija on ylistänyt autoaan niin ei kellään ole tarkotuksena ollut mainostaa kyseistä autoaan. Aihe meni Kaijan autoon sillä tavalla, kun Kaija kertoi matkustavansa omalla autollaan monelle keikalle, siinä ohimennen sitten alkoi autoa kehumaan, eikä siinä ole mitään väärää..

    ReplyDelete
  4. Kaija voi kehua autoaan - maksusta tai ilman - ihan niin paljon kuin kehtaa. Jos lehden toimittaja on niin hölmö, lahjottu, sinisilmäinen..., että laittaa pelkästä automerkin kehumisesta tehdyn jutun lehteen toimituksellisena aineistona, niin se on pelkästään lehden häpeä.

    Lehtimiesetiikan peruspilareihin kuuluu tehdä selvä ero toimituksellisen ja ilmoitusaineiston välillä. Tämä on journalistin ohjeiden etunenässä.

    "2. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

    3. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.

    4. Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan."

    ReplyDelete
  5. Kiitokset vain Valerialle ärhäkästä kommentista. Näin setämäisesti voisi toivottaa vähän enemmän ahkeruutta suomen kielen kieliopin parissa, mutta toisaalta ehkä viesti juuri tämän tekstin myötä menee paremmin perille. Kun fanittaa, niin kannattaa fanittaa ehdoitta.

    Olen samaa mieltä Matti Äyrään kanssa, että Kaija Koota on turha syytellä. Kyllä vastuussa tästä ylilyönnistä on vain ja ainoastaan Ilta-Sanomat.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olen samaa mieltä! Jos Kaija vähäsen kehuuu omaa autoaan, niin kirjoittaja itse on tarttunut aiheeseen ja ehkä jopa kysellyt lisää, eikä sitten muusta kirjoittanutkaan! Ärsyttää niin pirusti tälläinen, tuntuu että kaikki syy menee Kaijan harteilla

      Delete
  6. Kommentoisin nimimerkki Anonyymin kommenttia Hesarin kuvasta. En tiedä muista, mutta itse pidän kuvasta, se ei ainakaan ole pönötyskuva ja kyllä tuo siisti tausta jotenkin kuvastaa myös jutun aihetta. Tällä hetkellä siis 1-1 puolesta ja vastaan:)

    ReplyDelete
  7. Kauneus on katsojan silmässä. Kuvasta voi pitää monista eri lähtökohdista ja jokaisen mielipide on hänen omasta näkövinkkelistään katsottuna oikea.

    Yksittäisenä valokuvana ei tälle otokselle voi kovin korkeita pinnoja antaa. Sommittelu, kuvapinnan jako, valaistus eivät ole ainakaan klassisen näkemyksen mukaisia.

    Lehtikuvaa voidaan arvioida kuitenkin myös siihen liittyvän viitekehyksessä. Lehtikuvan roolin katsotaan yleisesti olevan tekstiä tukevan, ei siitä irrallaan olevan. Nythän teksti käsittelee Ilkka Brotheruksen roolia siivousfirman toimitusjohtaja, ei häntä yksityishenkilönä, jota vastuun tuoma yksinäisyys painaa. Jälkimmäisessä yhteydessä kuva toimisi tekstin tukena, nyt ei.

    ReplyDelete
  8. Mutta kun asialla on pro, niin saadaan helposti mahtumaan 3 päätä paljon pienempään tilaan.

    ReplyDelete
  9. Pron siis tuntee siitä, että hän käyttää kuva-alaa taloudellisesti? Vai miten tämä on ymmärrettävissä?

    ReplyDelete
  10. Erityisesti valokuvausalalla sana "ammattilainen" eli englannista tullut pro tuntuu tarkoittavan eri ihmisille hyvin erilaisia asioita.

    Yleisesti ottaen ammattilainen tarkoittaa jotakuta, joka tekee joitain työtä ammatikseen. Ammattivalokuvaaja kuvaa palkkaa tai palkkioita vastaan. Ammattilaista tai ammattimiestä käytetään myös osaavuuden symbolina. "Laitetaan ammattimies asialle".

    Sitten on pieni mutta sitäkin äänekkäämpi koulukunta, jonka mielestä ammatteja rahasta saisi harjoittaa vain kyseiseen ammattiin koulutetut. Ottaen huomioon, että ammattikuntalaitos lakkautettiin Suomessa 1868, niin vaatimukset valokuvaajien ammattikillan yksinoikeudesta harjoittaa valokuvaajan ammattia tuntuvat enemmän menneen ajan kaiuilta kuin nykyajan ääniltä.

    ReplyDelete
  11. Mutta mistä sen pron tunnistaa?

    ReplyDelete
  12. Todellisen pron tunnistaa valokuva-alalla siitä missä millä tahansa muulla alalla. Työn laadusta, hyvästä palvelusta, asiallisesta hinnoittelusta jne. Kannattaa kysellä, mitä on tehty aikaisemmin ja vaikka soittaa asiakkaalle. Hyvä ja huono kello kantavat yhtä pitkälle.

    Itsensä proksi julistaminen ei välttämättä ole parasta mahdollista markkinointia, jos näytöt puuttuvat. Varsinkin silloin, kun puuttuvat näytöt saavat tuekseen selittelyä selittelyn jälkeen. Ainakin minä palkkaisin mielummin keskinkertaisen ammattilaisen, jolla on preferenssit kunnossa kuin huippuammattilaisen pelkkien omien kehujen perusteella - alasta riippumatta.

    ReplyDelete
  13. Minusta kuva on valokuvana hyvä, mutta tosiaan sopisi paljon paremmin henkilökuvatyyppiseen juttuun kuin sellaiseen, jossa käsitellään ko. ihmisen ammattiroolia.

    ReplyDelete
  14. Kuten jo sanoin, kauneus on katsojan silmässä. Jos tämä kuva miellyttää katsojan silmää ja katsoja saa siitä positiivisia tuntomuksia, niin eihän siihen muilla ole tältä osin mitään sanottaavaa. "Väärin katsottu"!

    Valokuvien, kuten muidenkin taideteosten arvioinneille on myös yleisempiä perusteita kuin miltä näkijästä, kuulijasta tai kokijasta tuntuu. Hyvä niin, sillä pelkästään mutu-pohjalta tehdyt arviot eivät johda kehitykseen.

    Tämän valokuvan suurin ongelma minusta sen liittymättömyys tekstiin miltään muulta osin kuin että siinä on tekstissä esiintyvän henkilön pää. Jos taustalla olisi epäterävänä vaikka Sinituotteen tehdas tai kaupan hyllyssä roikkuvia Sini-tuotteita, niin kuvalla ja tekstillä olisi jokin ymmärrettävä yhteys. Nyt se on niin hyvin piilossa, että tätä voidaan pitää yhtä hyvin piilokuvana kuin sen tarkoitusta piilomainontana.

    Tällä en suinkaan tarkoita, etteikö kuvista voi sanoa myös subjektiivisia tuntemuksia. Totta kai voi ja ne ovat tälläkin palstalla hyvin toivottuja. Omistanikin olen saanut risuja (enemmäkseen) ja ruusuja (en kovin montaa).

    Minä olen saanut sekä tieteellistä että valokuvauksellista koulutusta. Tämän seurauksena ainakin kuvittelen pystyväni arvioimaan valokuvia keskimääräistä analyyttisemmin. Siis kertomaan, mikä niissä on hyvää ja mikä huonoa. Vaikka minun näkemykseni ei ole absoluuttinen totuus (sellaista kun ei ole olemassa), niin perustelen kantani. Eri mieltä olevan on silloin helpompi esittää omat argumenttinsa.

    ReplyDelete
  15. Näkee, että kirjoittaja ei ymmärrä lehtikuvasta mitään.

    ReplyDelete
  16. Olisi tietysti mielenkiintoista tietää, että mistä sen oikein näkee. Onko nimimerkki Anonyymi selvännäkijä vai sattuiko muuten vain paha päivä kohdalle?

    Samansuuntaisia arvioita itsestäni olen saanut ennenkin ja yhtä olemattomin perusteluin. Olematon tässä tarkoittaa, että perusteluja ei ollut lainkaan.

    ReplyDelete
  17. Missä se Sinipiika on kuvassa? En löydä vaikka kuinka tihrustan.

    ReplyDelete
  18. Siinähän se juju onkin. Se on niin hyvin piilotettu, että kyseessä on piilomainos.

    ReplyDelete