sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Olen onnellinen mies



Kuvakaappaus Hesarin näköislehdestä 13.10.2012

EU sai Nobelin rauhan palkinnon, mutta jäi talouden Nobelia paitsi yhtä lailla kuin Sofi Oksanen kirjallisuuden Nobelia. Mahtaa Sofia ja EU:ta harmittaa.

EU:n presidentti  Herman Van Rompuy oli sattumalta käymässä Suomessa juuri palkinnon saajan ilmoituksen aikaan ja sai epäviralliselta mutta  hallitusta lähellä olevalta Al  Hesarilta tiedon siitä jopa 3 minuuttia ennen virallista julistamista. 

Hesariin kuvaava Leif Rosas oli kärppänä paikalla. Hänen tilanteesta ottamassa dynaamisessa valokuvassa huomio kiinnittyy erityisesti käsien jo palkinnon vastaanottoon valmiin asennon, taustalla olevien myhäilevien  turvamiesten, onnea säteilevän kansliapäällikön  ja poliisiautojen rivistön luomaan myönteiseen tunnelmaan. Onnellinen mies. Melkein kuin siltainsinööri Jaatinen.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Muuten hyvä kuva, mutta kuka kuvan henkilöistä on pääministeri Jyrki Katainen (kok)? Vai olisiko niin, että Jyrki on juuri tarjonnut Hermanille savolaista kalakukkoa, josta tämä kohteliaasti kieltäytyy?

Matti Äyräs kirjoitti...

Veikkaan, että kuvassa olevien elekieli kertoo toimittajan juuri kysyneen mitä EU aikoo tehdä rauhanpalkintorahoillaan. Van Rompuy siteeraa Ahtisaaren Maraa: "Ei kai lottovoittajaltakaan kysellä, mitä hän aikoo voittorahoillaan tehdä! Valitettavasti."

Merja kirjoitti...

Naurattaa nämä Suvannon "asiantuntijalausunnot" lehtikuvista. Täällä on ehdoteltu, että suutarin olisi syytä pysyä lestissään. Suutari Suvannon suhteen olen juuri sitä mieltä. Esimerkiksi täältä voi käydä lukemassa alansa huipun analyysin kuvasta.

http://puusa.blogspot.fi/2012/10/lauantain-paatteeksi-jotain-hienoa.html

Timo Suvanto kirjoitti...

Minun asenteeni elämään on sellainen, että suutarin nimenomaan ei tarvitse pysyä lestissään. Jos suutarista itsestään siltä tuntuu. Saa toki pysyä, jos siltä sattuu tuntumaan.

Valokuvaan, kuten elämään yleensäkin on monia näkökulmia. Minä en arvioinut kuvaa sinänsä. Kuvahan on minusta ihan "jees", vaikka yhden sedän päästä kasvaakin mänty. So what! Minä arvioin kuvan istuvuutta kontekstiin ja erityisesti otsikkoon. Kuvan keskeisin elementti on kokonsa, paikkansa ja asentonsa johdosta kolmasosan linjojen leikkauksessa olevat torjuvat kädet. Ne eivät ole sopusoinnussa otsikon "Olen onnellinen mies" kanssa. Tai sitten en vain ymmärrä. Tosin montaa muutakaan asiaa en aina ymmärrä, kuten läheskään kaikkia Jarlan Fingerpori-vitsejä.

Jotkut minua enemmän lehtikuvauksesta ymmärtävät ovat sanoneet, että lehtikuvaa ilman siihen liittyvää tekstiä ei pitäisi arvioida lainkaan. Olen samaa mieltä. Kuva, teksti j ataitto muodostavat kokonaisuuden. Ainoa järkevä arvioinnin kohde on niiden muodostama kokonaisuus ja miten eri osat tukevat tätä kokonaisuutta. Otsikko tai kuvateksti, johon kuva olisi istunut voisi olla vaikka: "Odotetaan nyt rauhassa virallista ilmoitusta".

Anonyymi kirjoitti...

"Tämä kyllä on minulle aivan liian paljon!"

"Mitä? Minulleko? Ei nyt sentään. Koko EU:lle korkeintaan."

"Hus. Viekää tuo kuolaava otus kauemmaksi."

Sakari Mäkelä kirjoitti...

Jos kuvaa arvioi ilman tekstiä, niin hyvä kuvahan se on. Kuvakulmassa, taustassa, perspektiivissä jne. on ansionsa, aivan niinkuin rinnakkaistodellisuudessa - eiku siis -blogissa on todettu.

Kuvaajahan ei ole tiennyt, mihin otsikkoon kuva yhdistetään. Taittaja taas sitten ei ole ymmärtänyt kuvakerronnasta mitään. Kuvaajan vikahan se ei ole. - Ei ole naaman vika, jos peili on kiero, vai miten se meni.