Englantilainen matematiikan opettaja ja stand-up -koomikko Matt Parker esiintyi tiedekeskus Heurekassa 13.4.2013. Itse tuli harjoitettua samaa ammattia 25 vuotta Vantaan kaupungin palkkaamana. Keikkaa pukkasi, mutta ablodit olivat yleensä aika vaatimattomat. Siksi piti lähteä tätä ulkomaan ihmettä katsomaan. Oman urani stand-up -huippukohdat kun menivät lähinnä tahattoman komiikan piikkiin. Sukat saattoivat olla väärää paria - kerran jopa kengät.
Suomalainen matematiikan opettaja ja pula-ajan stand-up -koomikko lavalla.
Matt Parkerin esitys veti Heurekan auditorio Virtasen 250
katsojapaikkaa ihan täyteen. Eikä varmasti pelkästään siitä syystä, että esitys
oli ilmainen. Jono Virtaseen ulottui parhaimmillaan Body Works -näyttelyn
ovelle saakka. (Vinkki tulevaisuuden varalle. Kun vastaava ilmainen
yleisöesitys tulee Heurekaan, niin kannattaa tulla. Menemällä jonon päähän
pääsee kuin huomaamatta näyttelyn maksulliselle alueelle. Siitä on helppo
livahtaa katsomaan nyljetyt ihmiset ilmaiseksi.)
No millainen Parker sitten oli. Ihan jees. Paino oli minusta
enemmän matematiikan kuin komiikan puolella, mikä oli minusta hyvä. Toisaalta
minua ei sitten juuri naurattanut, mutta monia muita sitäkin enemmän. Makuja on
niin monenmoisia. Minun sukupolvelle kun
opetettiin, että mies se tulee räkänokastakin, mutta ei tyhjän naurajasta. Tosin se "kansanviisaus" istuu tähän yhtä huonosti kuin elämään yleensä. Nauravaiset, oli naurunhermojen kutittumisen syy mikä tahansa, elävät pidempään ja onnellisempina.
Odotusta. Kohta saadaan nauraa.
Nyt naurattaa. Minun reagointini oli lähinnä samaa kuin vasemmassa reunassa olevan parrakkaan miehen. Hymyilytti - ei ihan naurattanut. Olisiko vitsit uponneet paremmin, jos olisi laittanut brillit silmien eteen?
Matemaattisen huumorin repiminen fyysikoille naureskelemalla oli minusta hieman omituista. Vaikka itselläni on korkein akateeminen arvosana sekä matematiikasta että fysiikasta, niin pidän itseäni kuitenkin enemmän fyysikkona. Siksi fyysikkovitsit eivät oikein purreet.
Joku voi sanoa, että olen vain kateellinen. Ehkä näin onkin.
Minun matemaattiset esitykseni eivät ole koskaan vetäneet 250 hengen salia
täyteen - tosin en ole koskaan yrittänytkään.
Matt Parker osoitti, että aika vähällä rekvisiitalla saadaan aikaisekseen näyttävä ja yleisöön menevä esitys. Näitä toivoisi näkevänsä Heurekassa useamminkin.
2 kommenttia:
"Oman urani stand-up -huippukohdat kun menivät lähinnä tahattoman komiikan piikkiin. Sukat saattoivat olla väärää paria - kerran jopa kengät."
No, no.... Eipäs unohdeta koko koulua järisyttäneitä (kirjaimellisesti!) vetykokeita! Niistähän puhutaan vieläkin, aina kun kaksi tai kolme kohtaa.
Minusta se oskilloskooppiin kytkettyyn mikrofoniin pieraiseminen oli myös melko hauska juttu, ja mahtui hyvinkin stand-up-komiikan määritelmään.
Vetykoe oli kemian tunnilla ja mikrofoniin pieraiseminen fysiikan tunnilla tapahtunut oppilaan ehdotus koejärjestelyksi, jonka vellihousuna torppasin. Joten matematiikan stand-upista ei näistä löydy esimerkkiä.
Kerrottakoon asiaa tuntemattomille, että vetykoe suoritettiin ollessani Simonkylän yläasteella turaavana opettajana. Lieviä yhtymäkohtia Alppilaan oli. Ensinnäkin minua olisi ollut vaikea syyttää oppilaiden turvallisuuden vaarantamisesta (oman ehkä), sillä oppilaat seurasivat koetta luokan perältä käsin ja koe tehtiin Simonkylän muistorikkaan siirrettävän suojapleksin takana. Itselläni oli suojalasit päässä, mikä olikin hyvä, sillä yksi pehmeän muovipullon säle osui niihin.
Olin myös poistanut luokasta ennen koetta yhden häiritsevän oppilaan. Hän meni ulos ihan sanan voimalla, ei tarvinnut työntää. Pikemminkin päinvastoin, olisi pitänyt pitää kiinni, kun kerran käskin poistumaan. Tunnin jälkeen oppilas sadatteli käytävällä, että voi v***u! Kerrankin kun tunnilla tapahtui jotain jännää, niin hänet oli ajettu ulos. Epäreilua!
Sakari voinee vahvistaa tai olla vahvistamatta näiden muistikuvien paikkaansapitävyyden. Näin tapahtumat etenivät minun muistikuvieni mukaan.
Pienenä lisäanekdoottina kerrottakoon, että samainen pieremistä ehdottanut oppilas heilui myöhemmin koulumme ruokalassa veitsen kanssa. Poistimme hänet koulusta hyvin rauhallisesti väkivaltaa käyttämättä. Ei työnnetty selästä. Koulun vahtimestari oli nähnyt tilanteen ennen meitä, mutta ei ollut puuttunut siihen. Jälkeenpäin hän tuli kysymään meiltä tilanteen hoitaneilta, että olikos sillä puukko kädessä. Kun kerroimme asian näin olleen, niin vahtimestari totesi siihen, puukolta se hänestäkin näytti. Kaukaa viisas mies. Sivullisen ei kannata puuttua asioihin, löytää pian itsensä syytettyjen penkiltä.
Lähetä kommentti