Nasan Nurmi-kuvan tarinassa näyteltiin vielä vuonna 2002
kohtaus, joka jätti aika pahan maun monien suuhun. Aku Ankkaa julkaiseva
Helsinki Media käytti kuvaa mainoksessaan, jossa oli tekstiä ja Aku Ankan hahmo
kuvan päällä. Nasan kuva oli mainoksessa huonolaatuisena kopiona, mikä korostuu
yllä olevassa kopioin kopiossa.
Nasa ei tykännyt tästä ja teki mm. Finnfoton avustamana
kyselyn asiasta tekijänoikeusneuvostolle. Keskeinen kysymys oli valokuvan
teosluonne, jolloin sen suoja-aika ei olisi vielä päättynyt.
Tekijänoikeusneuvostonpäätös oli aikamoinen täystyrmäys Nasalle. Vain valokuva ja pulinat pois.
Tässä tekijänoikeusneuvoston loppulausunto olennaisilta
osin.
"Tekijänoikeusneuvosto katsoo, että valokuva, joka esittää
olympiatulta sytyttävää Paavo Nurmea, on historiallisesta merkittävyydestään huolimatta
tavanomainen, ajankohtaisesta tapahtumasta kertova valokuva. Valokuva ei
erityisesti ilmennä valokuvan ottaneen henkilön omaperäistä ja persoonallista
panosta, eikä sitä siten voida pitää TekijäL 1 §:n nojalla tekijän oikeussuojaa
saavana valokuvataiteen teoksena. Kyseinen valokuvajää siten TekijäL 1 §:ssä
tarkoitetun tekijänoikeussuojan ulkopuolelle.
Sen sijaan tekijänoikeusneuvosto toteaa, että kyseinen
valokuva voisi periaatteessa saada suojaa TekijäL 49 a §:n nojalla edellyttäen,
että valokuvan suoja-aika ei ole vielä päättynyt"
What the fuck! Varsinainen understatement lausunnon
päätteeksi. "voisi periaatteessa … edellyttäen". Valokuvan
tekijänoikeuden suoja-aika on 50 vuotta (ennen 1966 otetuilla kuvilla se oli 25
vuotta), eikä siinä ole mitään konditionaalia rajaamassa suoja-ajan pituutta.
Mielenkiintoinen on myös toisen vastapuolen, eli Lehtikuvan
lausunto asiasta. On selvää, että asianajajan on puhuttava päämiehensä pussiin,
mutta vastapuolen vähättelylläkin voisi olla rajansa. Varsinkin tällaisessa
tilanteessa. Jos voisi vastaantulo ainakin Pitkänsillan puoleenväliin olla ihan
paikallaan, vaikka molemmat osapuolet sattuivatkin majailemaan siellä
Pitkänsillan varakkaampien puolella. Nasa asui Fredalla ja Sanomien päämajan
kaikki tietänevät muutenkin. STT-Lehtikuva taas on Malminkadulla, melkein Nasan
silloisen osoitteen naapurissa.
"Kaikkia valokuvia, kuinka hienoja ja merkittäviä
ovatkin, ei voida pitää teoksina. Ollakseen teos, valokuvan tulee ilmentää
kuvaajan omaperäisyyttä ja itsenäisyyttä. Kuvan on ilmennettävä kuvaajan
persoonallista leimaa niin, että jos joku muu olisi siihen ryhtynyt, siitä ei
olisi tullut samanlaista.
Lausuntopyynnössä tarkoitettu kuva on valokuva
historiallisesti merkittävästä hetkestä. Se ei kuitenkaan ole omaperäinen eikä
itsenäinen sen takia, että se on tiettävästi ainoa valokuva hetkestä, jolloin Paavo
Nurmi sytyttää olympiatulen. Jos muut kuvaajat olisivat olleet ottamassa vastaavia
valokuvia, olisivat ne oletettavasti samanlaisia tai vähintäänkin erittäin
samankaltaisia kuvan kanssa: sama valotus, samat taustat ym. Tilanne ja siis
kuvan kohde ovat olleet annetut, R ei ole niihin voinut vaikuttaa.
R on esittänyt, että kuvan ainutlaatuisuus johtuu siitä,
että kukaan muu kuvaaja ei ehtinyt tilannetta ikuistaa. Kun tilanne on ollut
niin yllättävä ja niin nopeasti ohi, etteivät muut paikalla olleet kuvaajat
ehtineet kuvaa ottamaan, lienee selvää, ettei R ole omaa kuvaansa voinut
suunnitella ja valmistella. Olympiatulen sytyttäminen on tapahtuma, jonka R on onnistunut
ikuistamaan olemalla oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Kuva on päiväntapahtumasta otettu valokuva, annetusta
tilanteesta otettu uutiskuva, ei taiteellisuutta ja kuvaaja n omaa panosta
ilmentävä teos. R ei ole itse suunnitellut kuvan kohdetta eikä näin ollen ole
myöskään voinut vaikuttaa kuvan sisältöön. R ei ole itse voinut vaikuttaa
siihen, mihin aikaan tuli on sytytetty. Näin ollen hän ei ole myöskään voinut
vaikuttaa kuvassa oleviin valoihin ja varjoihin, vaan ne ovat annetut. R ei ole
myöskään voinut vaikuttaa siihen, mistä suunnasta Nurmi tulen sytyttää ja mihin
suuntaan tuuli kääntää tulen liekit. R ei ole voinut vaikuttaa Nurmen
vaatteisiin eikä kuvan taustaan . Kuvakulma tulen sytyttämisestä ei ole
omaperäinen eikä persoonallinen. Kuvan muoto ja rajaukset ovat sellaisia,
etteivät ne ilmennä R:n persoonallisuutta.
Valokuva voi olla teos, jos se ilmentää kuvaajan omaa
panosta. R ottama kuva ei sitä kuitenkaan tee. Kuva on otettu annetusta
tilanteesta kuvan muotoa ja esim. valotusta etukäteen suunnittelematta. R ei
ole voinut muuttaa kuvan sisältöä ja ottaa uusi a otoksia kerta toisensa
jälkeen. Teoksen valmistaminen suunnitellaan huolellisesti etukäteen, valoja ja
muotoja voidaan muuttaa kesken kuvauksen ja hakea kuvaajaa eniten miellyttävää
otosta. Teoksen valmistamisessa kuvaaja vaikuttaa kuvan sisältöön muutenkin
kuin vain laukaisijaa painamalla. R ei ole tehnyt muuta kuin ottanut kuvan
mekaanisesti. Osin hänen ammattitaidostaan, mutta osin myös tuurista johtuen
kuva on onnistunut erinomaisesti. Jos kuva ei olisi onnistunut, R ei kuitenkaan
olisi voinut ottaa sitä uudestaan.
Erilaisten kisojen avajaisia on vuosittain useita kymmeniä,
ellei jopa satoja. Avajaisia kuvataan rutiininomaisesti, varsinkin suurten
kisojen avajaisia, jotka ovat aina merkittäviä tapahtumia. Avajaisten
kuvaaminen tapahtuu kuitenkin suuren tapahtuman uutisoimiseksi yleisölle. R on
ollut Helsingin Olympialaisissa lehti/uutiskuvaajana. Hän on ollut paikalla ottamassa
uutiskuvia annetuista tilanteista eikä hänellä ole ollut mahdollisuutta
vaikuttaa kuvien sisältöön niiden valotuksista ja muodoista puhumattakaan."
Oma mielenkiintonsa on myös verrata edellistä tekstiä
Kultalan Kekkos-kuvan tapaukseen, jossa lehtivalokuva sai valokuvateoksen tittelin. Mielenkiintoista
siinäkin mielessä, että Nurmen kuvassa silloinen Lehtikuva oli puolustamassa kuvan
valokuvaluonnetta ja Kekkosen noottikirjekuvassa sen seuraaja STT-Lehtikuva taas
teosluonnetta. Mistä moinen ero?
Nasa toimi olympialaisten aikoihin Olympiakuvan kuvaajana.
Kuvien tekijänoikeuksien luovutusehtoja en tiedä, mutta olettavasti ne myytiin
Olympiakuvan konkurssin yhteydessä eteenpäin ja päätyivät sittemmin Lehtikuvan,
nykyisen STT-Lehtikuvan omistukseen. Ainakin Nurmen kuva löytyy nykyisin
STT-Lehtikuvan myyntiluettelosta. Jos jollain on parempaa tietoa asiasta, niin olisi mukava kuulla.
Näin ollen en edes ymmärrä, miksi Lehtikuvan piti lähteä
antamaan vastinetta Nasan kyselyyn ja pontevasti esittää kuvan olevan pelkkä
valokuva. Jos tekijänoikeudet olivat Lehtikuvalla, niin saihan se myydä kuvan
eteenpäin, tosin tässä tapauksessa vain Erkon konsernin sisäisellä kaupalla. Moraalisiin
oikeuksiin ei ole merkitystä sillä, kenellä on kuvan tekijänoikeudet. Niitä on
kunnioitettava joka tapauksessa, myös kuvan suoja-ajan mentyä umpeen.
Ainoa selitys asialle on minun mielestäni se, että Sanomien
ja Lehtikuvan juristit olivat asiassa pihalla kuin lumiukko ja ampuivat järeimmällä
mahdollisella juristien retoriikalla sulkutulta Nasaa kohden. Toivoen, että
joku osuisi kohdallekin. Tätä näkemystä ei ainakaan hälventänyt
Sanomilta aikoinani saamani avustajasopimuksen juridinen taso.
STT-Lehtikuvan katalogissa Olympiatulen sytytyskuva on kahtena versiona. Huonolaatuisena ja vielä huonompilaatuisena. Huonompilaatuiseen on merkitty Nasa kuvan ottajaksi, toiseen ei ole merkitty kuvaajaa lainkaan. Hinnoittelu on molemmissa sama.
Todettakoon nyt tässä, että tekijänoikeusneuvoston lausunnon perusteella tätä kuvaa voi käyttää varsin vapaasti ilman että on pelkoa tekijänoikeusrikkomuksesta. Voi vaikka käyttää allaolevaa Nasan negatiivista teettämää versiota ja jättää STT-Lehtikuvan nuolemaan tässä näppejään.